Baramiini
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Baramiini (hepreasta: "bara":luotu "min":kaltainen) on Raamattuun nojaavien, Raamatun kirjaimellisesti ottavien ja tyypillisesti nuoreen maahan uskovien kreationistien käyttämä termi, jolla he korvaavat taksonomian termejä. Baraminologian teesi on, että lajit on luotu erikseen. Baraminologit uskovat, että lajit eivät ole evoluution vaan luomisen tulos. He luottavat tässä asiassa Raamatun ilmoitukseen:
- (1 Moos 1:11) "Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui."
- (1 Moos. 1:24-25) "Ja Jumala sanoi: "Tuottakoon maa elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan". Ja tapahtui niin: Jumala teki metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki maan matelijat, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä."
Termin lisämääritelmineen kehitti Frank Lewis Marsh vuonna 1941.
Baraminologian taksonomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Monobaramiini (kreik. "monos": yksi)
Joukko lajeja, jotka jakavat yhteisen esi-isän. Sillä tarkoitetaan holobaramiinin osaa, jolla keskenään lisääntyminen on mahdollista. Se on siis hieman biologista lajia laajempi kokonaisuus. Monobaramiini muistuttaa määritelmältään suuresti myöhemmin määriteltyä perusryhmää.
- Holobaramiini (kreik. "holos": koko)
Joukko, joka jakaa yhteisen kantamuodon ja joka ei ole sukua millekään muulle lajille. Holobaramiini sisältää kaikki elämänmuodot, jotka jakavat geneettisen sukulaisuussuhteen: Toisin sanoen se tarkoittaa koko ryhmää, jonka uskotaan polveutuvan yhteisestä kantaisästä. Holobaramiinista käytetään yleisesti ja lyhyesti pelkkää nimitystä "baramiini".
- Apobaramiini (kreik. "apo": poissa jostakin)
Joukko lajeja, jotka eivät ole sukua millekään muille lajeille. Apobaramiini voi sisältää yhden tai useamman holobaramiinin, mutta kaikkien näiden holobaramiinien on sisällyttävä tähän apobaramiiniin kokonaisuudessaan.
- Polybaramiini (kreik. "poly": monta)
Kahden tai useamman yksilön joukko, joka edustaa osaa ainakin kahdesta toisistaan erillistä holobaramiinista. Käytännössä mikä tahansa joukko lajeja. Käytetään joskus myös tarkoituksessa "mikä tahansa yli yhden yksilön joukko".
Walter ReMine esitti vuonna 1990 kirjoituksessaan "Systematics: A new methodology of biosystematics relevant to the creation model.", että on kolme ehtoa sille, miten kaksi organismia katsotaan kuuluvaksi samaan monobaramiiniin:
- Lisääntymiskykyisyys
- Havainnot biologisen muutoksen eroista: Jos kaksi organismia eroavat ainoastaan väritykseltään, ovat ne samaa perusryhmää, koska värimuunnoksia on havaittu lukuisia. Tämä tulkitaan tyypillisesti siten, että eliöt, joilla on samoja elimiä, ovat samaa perusryhmää.
- Havaittu selkeärajainen linja yhdistää kaksi organismia: esimerkiksi fossiilirekordin aukko tarkoittaa sitä, että kohteet voidaan tulkita eri apobaramiineihin.
ReMine myös täsmensi, että holobaramiini tarkoittaa "kaikkia eliöitä, jotka jakavat yhteisen esi-isän". Tässä määrittelyssä "ensin luotu eliö" on huono määritelmä, koska ei voida tietää, onko holobaramiinit luotu samanaikaisesti vai ei. ReMinen määritelmän mukaan myös samaan aikaan luodut identtiset organismit luokitellaan samaan holobaramiiniin, jolloin ensimmäinen naaras ja koiras kuuluvat samaan holobaramiiniin, vaikka olisivat samanaikaisesti luodut.
Baraminologia käytännössä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baraminologiaa kannatetaan tyypillisemmillään nuoren maan kreationismissa perustelemaan sitä, kuinka Nooan arkkiin mahtui kaikkia eläinlajeja pari. Baramiini on laajempi käsitys kuin nykylaji, josta useat eri lajit sitten ovat rappeutuneet. Baraminologian piirissä on tyypillistä, että ainakin osa fossiileista selitetään tulvassa kuolleiksi eläimiksi, joita ei ole otettu arkkiin. Koska niissä on hyvin paljon sellaisia eläimiä, joita ei nykyisin näe, kertoo tämä siitä että kaikkia "baramiineja" ei välttämättä otettu arkkiin.
Baraminologia nojaa keskeisesti ajatukseen siitä, että mikroevoluutio ei koskaan muutu makroevoluutioksi. Makroevoluutiota vaativat osat vaativat uusia baramiineja. Laajat mielipide-erot johtuvat siitä, että termeistä ainoastaan "monobaramiini" on testattavissa. Termien sisällöt ovat epätäsmälliset. Esimerkiksi jos kreationisti puhuu "cat kind" tai "kissabaramiinista", ei voida tietää, mitä lajeja siihen tarkalleen ottaen kuuluu. Se, kuuluuko siihen kotikissan lisäksi esimerkiksi suuret kissapedot, kuten leijona, riippuu usein esittäjän maailmankuvasta. Laajemmassa mielessä tämä näkyy siinä, että osa kreationisteista on sitä mieltä, että kaikki bakteerit ovat peräisin yhdestä yhteisestä baramiinista, osasta bakteereissa on useita erilleen luotuja baramiineja, esimerkiksi arkkibakteerit.
Suurimmat mielipide-erot koskevat ihmisen alkuperää. Baraminologit eivät osaa yksimielisesti luokitella varhaisia hominideja eri perusryhmiin,[1] vaikka valtanäkemys onkin, että ihminen ja simpanssi ovat eri baramiineja ja että näiden välissä on "suunnaton ero". Näin esimerkiksi Homo erectus on toisten baraminologistejen mielestä ihmisbaramiinia ja osasta apinabaramiinia.
Ongelmia syntyy väkisinkin, kun baramiininäkemyksiä yhdistetään: esimerkiksi kriteeriä "uusia elimiä ei synny", jota käytetään melko usein baramiinejen erottamiseen osoittaa toki, että rotta ja hiiri ovat samaa "hiiribaramiinia" ja että käärme ja hiiri ovat eri "baramiinia". Samaa kriteeriä käyttäen ihminen ja simpanssi kuitenkin olisivat samaa "baramiinia", vaikka ne aina luokitellaan eri baramiineihin.
Määritelmien epäselvyyksien vuoksi baraminologian piirissä ei ole voitu painottaa objektiivista vertailua: monobaramiinejen rajat voidaan tutkia, mutta eri monobaramiiniin luokittuminen ei vielä välttämättä tarkoita eri "holobaramiiniin" kuulumista, eli epäsukulaisuutta. Sitä missä holobaramiinin rajat kulkevat ei voida mitata tai testata. Termin apobaramiini voidaan katsoa olevan turha, koska holobaramiinien rajat ovat tuntemattomat, eikä olisi mitään järkeä yhdistää toisilleen ei-sukua olevia "holobaramiineja" yhteen. Polybaramiinilla merkitystä ei ole tätäkään vähää.
Tämä näkemys on lisäksi erittäin riippuvainen tiedoistamme – esimerkiksi jos emme ole löytäneet jotain välimuotofossiilia, tai emme ole havainneet jotain tiettyä muutosta, tulkitaan syyksi "eri perusryhmä". Tältä kohdin argumentti on tietämättömyyteen vetoamista.
Vuonna 2003 "Baraminology Study Group" kehitti ja tuotti uuden baramiinimallin, jossa oli neljä uutta konseptia baramiinin tunnistamiseen.
- Biologisen hahmon tila (engl. Biological character space), joka on teoreettinen moniulotteinen avaruus jossa jokaisella organismilla on tarkasti määritelty sijainti.
- Potentiaalinen tila (engl. Potentiality region) joka on alue, jossa biologisen hahmon olemassaolo mahdollinen. Tällöin mikä tahansa piste, joka ei ole potentiaalisessa avaruudessa, joka ei sisälly muihin alueisiin kuvaa organismia jota ei voida löytää.
- Jatkuvuus (engl. Continuity) kuvaa kahden joko samaan potentiaaliseen tilaan kuuluvan tai kolmannen eliön yhdistämän organismin suhdetta. Näiden eliöiden välillä transmutatoituminen on teoreettisesti mahdollista.
- Epäjatkuvuus (engl. Discontinuity) taas kuvaa suhdetta, jossa kaksi organismia ovat erillisellä potentiaalisessa tilassa, jolloin transmutatoituminen näiden kahden välillä on mahdotonta.
Tarkkailemalla jatkuvuutta ja epäjatkuvuutta baraminologit korostavat kokonaisuuden tarkkailemisen tärkeyttä. Jatkuvuutta he voivat tutkia myös risteytyksin.