Aurinkoahven
| Aurinkoahven | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Percoidei |
| Heimo: | Aurinkoahvenet Centrarchidae |
| Suku: | Lepomis |
| Laji: | gibbosus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Aurinkoahven (Lepomis gibbosus) on alun perin Pohjois-Amerikassa elävä ahvenkala mutta istutettuna sitä on muuallakin. Se on Suomessa ja EU:ssa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, jonka maahantuonti, kasvatus ja hallussapito on kielletty.[3] Suomessa aurinkoahven on päässyt leviämään useisiin vesistöihin Varsinais-Suomessa. Leviäminen tulisi estää ja laji poistaa tiedossa olevilta alueilta.[4]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aurinkoahven on noin 20 cm pitkä korkeaselkäinen kala, jolla mustat täplät kiduskansissa sekä päässä olevat siniset säteittäiset juovat. Tyypillinen paino on 230 grammaa, mutta suurimmat yksilöt ovat painaneet yli 600 g.[5]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aurinkoahvenia tavataan puroissa ja reheväkasvuisissa, mutta kirkasvetisissä lammissa Pohjois-Amerikassa.[6] Sen luontainen esiintymisalue ulottuu Atlantiin laskeviin vesistöihin Yhdysvaltojen Etelä-Carolinasta Kanadan New Brunswickiin. Sitä on istutettu moniin vesistöihin, niin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa kuin Euroopassa ja Afrikassakin.[5] Suomessa aurinkoahvenia tavataan joissakin Lounais-Suomen lammissa, joihin niitä on levitetty laittomasti.[4]
Käyttäytyminen ja lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kutuaikana touko-heinäkuussa koiras kaivaa hiekkapohjaan kuopan, johon naaras munii. Munat kehittyvät noin viikossa, ja koiras vahtii niitä koko ajan. Se myös huolehtii poikasista, kunnes ne ovat itsenäistyneet.
Vesiolot ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikkukalat ja pienet vesiselkärangattomat, kuten kotilot, kuuluvat aurinkoahvenen ruokavalioon. Ne tuhovat tehokkaasti hyttysentoukkia.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ NatureServe: Lepomis gibbosus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 05.08.2013. (englanniksi)
- ↑ ITIS
- ↑ EU:n vieraslajiluettelo täydentyi uusilla haitallisilla lajeilla: mukana haisujumaltenpuu ja Suomen kalalajeja uhkaava aurinkoahven Yle Uutiset. 18.6.2019. Viitattu 22.12.2021.
- ↑ a b Aurinkoahven vieraslajit.fi. Viitattu 22.12.2021.
- ↑ a b c Animal Diversity Web
- ↑ Lepomis gibbosus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)