Armorika

Armorika^[1] (lat. Armorica, ransk. Armorique) oli antiikin aikoina käytetty nimitys alueesta Seine- ja Loirejokien välillä nykyisessä Ranskassa eli silloisessa Galliassa. Alue käsitti suurin piirtein nykyajan Bretagnen ja Normandian alueet. Aluetta asuttivat kelttiläiset heimot, joista ennen Rooman levittäytymistä alueelle voimakkaimpia olivat venetit. Roomalaiset kukistivat venetit vuonna 56. eaa. ja hallitsivat aluetta muutamia katkoksia lukuun ottamatta aina 460-luvulle jaa. saakka, jolloin alueelle saapuivat bretonit, kelttikansa Britteinsaarilta.

Nimitys Armorika on kelttiläistä alkuperää. Nimi koostuu prepositiosta are (ennen, edessä), sanasta mori (meri) ja feminiini adjektiivisuffiksista -kā. Nimi tarkoittaa siis vapaasti luonnehtien maata meren lähellä. Nykykirjallisuudessa nimeä Armorika käytetään usein Bretagnen synonyyminä etenkin, kun viitataan alueen esihistoriaan tai roomalaisaikaan. 500-luvulta lähtien latinankielisissä lähteissä aletaan käyttää Armorikan sijaan termiä Britannia, jonka alue sai Britteinsaarilta lähtöisin olleiden heimojen valloitettua alueen roomalaisilta.^[2]

Ensimmäiset maininnat Armorikasta nimenä ovat peräisin Julius Caesarin kirjasta Gallian sota, jossa Caesar käyttää termiä muodossa civitates Armoricae eli Armorikan heimot, viitaten aluetta asuttaneisiin useisiin eri kelttiheimoihin. Caesarin mukaan heidän alueensa käsittivät Loiren ja Seinen väliset alueet. Voimakkain näistä heimoista olivat venetit, jotka hallitsivat muita heimoja ja merikauppareittejä Britanniaan. Veneteillä oli voimakas laivasto, jonka roomalaiset kukistivat vuonna 56 eaa. Venetien puolella taisteli heidän alaisiaan heimoja ja niiden joukossa oli myös brittiheimoja. Caesar käytti tätä myöhemmin syynä valloittaa myös Britteinsaaret. Varhaiset kelttiheimot jättivät jälkeensä paikannimiä, kuten veneteiltä nimensä saaneen Vannesin kaupungin nykyisessä Bretagnessa, Ranskassa.^[2]

Paikannimien ja muiden hajanaisten todisteiden perusteella kelttiläiset kielet säilyivät roomalaiskauden ajan Armorikan alueella ja vaikuttivat myöhemmin esimerkiksi bretonin kieleen. Myöhemmällä roomalaisajalla aluetta hallitsivat useaan otteeseen paikalliset hallitsijat brittivaruskuntien kautta, joiden valtaa ei tunnustettu Italiassa tai Itä-Roomassa. Heidän joukossaan olivat esimerkiksi Allectus (287–96), Maximus (383–8) ja Konstantinus III (407–9). 200-luvun loppupuolelta lähtien roomalaisvaltaa alueella uhkasivat myös paikalliset talonpoikaiskapinalliset, jotka tunnettiin nimellä bacaudae. Heikko roomalaisvalta palautettiin alueelle vuonna 417 ja sitä jatkui vielä saman vuosisadan puoliväliin. Armorikan historian voidaan katsoa päättyvän 460-luvulla, kun tittelillä tai nimellä Rigotamus tunnettu brittien hallitsija johti 12 000 miestä Loirelle.^[2]

Asterix seikkailee -sarjakuvassa kuvitteellisen päähenkilön Asterixin kylä sijaitsi Armorikassa Rooman tasavallan aikoina. Kylässä asuvat "voittamattomat gallialaiset" vastustivat Rooman valtakunnan valtausyrityksiä. Aprillipäivänä vuonna 1993 brittiläinen sanomalehti The Independent kertoi arkeologien löytäneen tämän nimettömän kylän.^[3]