Ardipithecus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ardipithecus kadabba)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ardipithecus
Ardipithecus ramiduksen kallo
Ardipithecus ramiduksen kallo
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Heimo: Isot ihmisapinat Hominidae
Alaheimo: Homininae
Tribus: Hominini
Alatribus: Hominina
Suku: Ardipithecus
White et al, 1995
Lajit
  • Ardipithecus kadabba
  • Ardipithecus ramidus
Katso myös

  Ardipithecus Wikispeciesissä
  Ardipithecus Commonsissa

Ardipithecus on erittäin varhainen Hominini-sukuryhmän suku, jossa on kaksi lajia. Koska se on läheinen apinoiden Pan- ja Gorilla-sukujen kanssa, jotkut pitävät sitä pikemminkin varhaisena simpanssina, mutta useimmat kuitenkin varhaisena esi-ihmisenä, koska sen hampaat ovat samankaltaiset kuin suvulla Australopithecus.

Sukuun on sijoitettu kaksi lajia, Ardipithecus ramidus eli etiopianapinaihminen ja Ardipithecus kadabba[1].

A. kadabbaa pidettiin aluksi alalajina, mutta myöhemmin Etiopiasta löydettyjen hampaiden vuoksi se on nostettu omaksi lajikseen. Löytöjä tehtiin 2001 Etiopiasta Awashista, joka on 250 km:n päässä Addis Abebasta. A. kadabba eli noin 5,8–5,2 miljoonaa vuotta sitten[2]. Sen erottavat myöhemmästä Homininasta alkukantaiset etuhampaat. A. kadabbaa pidetään ihmisten sukulinjassa varhaisimpana tunnettuna lajina, jota ennen nykyiset simpanssit olivat haarautuneet omaksi linjakseen[2].

Laji A. ramidus eli noin 5,4–4,2 miljoonaa vuotta sitten plioseenikauden alussa. Siitä on tehty Etiopassa löytöjä ehkä noin 60 yksilöstä. Se eli metsäisellä alueella ja oli kasvinsyöjä.[2]

Luiden perusteella on arvioitu Ardipithecus-lajien olleen nykyisten simpanssien kokoisia. A. ramidus -lajin varpaiden rakenne viittaa siihen, että laji liikkui pystyasennossa. Se tosin tuottaa ongelmia nykyiselle teorialle, jonka mukaan kaksiraajainen liikkumistyyli kehittyi savanneilla, sillä tämä laji eli todennäköisemmin metsikössä vesistön lähellä[2].

Jotkut tutkijat ovat kyseenalaistaneet sen, että Ardipithecus olisi ollut ihmisen edeltäjä tai liikkunut pystyssä. New Yorkin yliopiston tutkija Terry Harrisonin mukaan mioseenikaudella eli hyvin monia ihmisapinoita, eikä siten pystytä sanomaan, mikä niistä olisi ollut ihmisen edeltäjä. Mutta Owen Lovejoyn mukaan Ardipithecusilla on 20 myöhemmille isoille ihmisapinoille tyypillistä piirrettä[3]. Stony Brook -yliopiston evoluutiomorfologi William Jungersin mukaan Ardipithecusin jalka ei sovi pystykävelyyn, ja Ardipithecusilla on erkanevammat isovarpaat kuin monilla muilla. Niinpä Jungersin mukaan Ardipithecus liikkui puussa neljällä jalalla eikä maassa kahdella jalalla[3].

  1. Valste, Juha: Ihmislajin synty, s. 86 - 95. SKS, 2012. ISBN 978-952-222-332-6
  2. a b c d Berg, Lasse: Gryning över Kalahari, s. 95. Ordfront, 2007. (ruotsiksi)
  3. a b Sheele, Jamie: Evoluution tiellä. National Geographic Suomi, 7/2010, s. 58 - 87.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]