Antti Juhana Mustonen

Antti Juhana Mustonen (8. joulukuuta 1810 Lieksa – 30. toukokuuta 1877 Joensuu)^[1] oli Joensuussa asunut kauppias ja teollisuusmies, joka kehitti voimakkaasti Pohjois-Karjalan saha- ja rautateollisuutta ja oli maakunnan merkittävin laivanvarustaja.^[2]

Lieksasta kotoisin ollut Mustonen ei päässyt käymään kouluja, mutta hän oppi vanhemmiltaan luku- ja laskutaidon perusteet. Mustonen aloitti kauppiaan uransa 14-vuotiaana saatuaan isänsä kuoltua 200 ruplan perinnön. Hän muutti vuonna 1848 perustettuun Joensuun kaupunkiin ja loi sinne vähitellen suuren kauppahuoneen, joka harjoitti sekä vähittäis- että tukkukauppaa.

Mustonen osti vuonna 1856 yhdessä Simo Parviaisen kanssa N. L. Arppen perustaman Utran sahan. Vastikään avattu Saimaan kanava ja Joensuun kaupungin vuonna 1860 saamat tapulioikeudet mahdollistivat sahatavaran viennin käynnistämisen. Vuonna 1872 Mustonen osti konkurssin tehneen viipurilaisen Tichanoffin kauppahuoneen Utrassa sijainneen sahalaitoksen. Tämä saha oli palanut, mutta Mustonen rakensi sen uudelleen, ja pian Utrasta tuli yksi Suomen merkittävimmistä sahatavaran vientikeskuksista. Mustonen perusti Utraan 1874 Utran lasitehtaan^[3]. 1870-luvulla Mustonen omisti useita kaupunkitaloja Joensuussa, 150 000 hehtaarin metsäomaisuuden, 5 sahaa, 5 rautaruukkia, konepajan, Utran lasitehtaan, ja hänellä oli myös 6 höyrylaivaa, 4 kuunaria ja 50 lotjaa. Mustosen laivat liikennöivät Joensuusta ja Puhoksesta Viipuriin, Pietariin, Pohjois-Saksaan, Englantiin ja Alankomaihin.^[2]

Mustonen sai vuonna 1874 ensimmäisenä pohjoiskarjalaisena kauppaneuvoksen arvon. Hän edusti Joensuuta porvarissäädyssä valtiopäivillä 1867.^[4]

Mustosen kuoltua hänen yritykselleen ei löytynyt jatkajaa, vaan se ajautui melko pian konkurssiin. Utran sahat ja metsäalueet siirtyivät 1881 englantilaisen yhtiön Egerton Hubbard & Co:n omistukseen, joka perusti tätä varten Aktiebolaget Utra Wood & Co nimisen osakeyhtiön. Vuonna 1902 Aktiebolaget W. Gutzeit & Co osti Utra Wood & Co:n omaisuuden, ja sen seurauksena Utran vesisahojen ja lasitehtaan toiminta lopetettiin vuosina 1905–1906.

Mustosen muistolaatta on Joensuussa Koskikatu 1:n seinässä, Koski- ja Rantakadun kulmassa, Taitokorttelin rakennuksessa.

Mustonen suunnitteli kanavan rakentamista Puhokseen sekä yksityisen rautatien Pyhäjärven ja Laatokan välille. Hän teki suunnitelmistaan ehdotuksen vuonna 1875. Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitus puolsi anomusta seuraavana vuonna. Suunnitelman mukaan Puhoksen koski olisi ohitettu noin 600 metriä pitkällä kanavalla, johon tulisi 1,78 metrin syvyys. Sulku oli tarkoitus tehdä puusta, ja kanavan varrelle oli tarkoitus rakentaa telakka. Suunnitelma hyväksyttiin vuoden 1876 lopulla, ja työt käynnistyivät pian tämän jälkeen. Kaivu aloitettiin Pyhäjärven puolelta. Kanavaa kaivettiin noin 400 metriä ja jopa sulun paikkakin kaivettiin lähes täyteen leveyteen ja syvyyteen. Mustonen kuitenkin kuoli, ja työt keskeytettiin. Seuraavina vuosikymmeninä tehtiin ainakin kolme anomusta töiden jatkamiseksi, mutta niitä ei hyväksytty. Paikallisesti kaivanto tunnetaan nimellä Mustosen kanava.^[5]

• Toim. Heikinheimo, Ilmari:Suomen elämäkerrasto, Wsoy, Porvoo, 1955
• Antti Juhana Mustosen muistolaatta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Utran sahalaitokset (Internet Archive -linkki)

• Antti Juhana Mustosen elämäkerta Kansallisbiografiassa.
• Esko Järvelin: Kolmen kauppaneuvoksen aikaa: Antti Juhana Mustonen, s. 47-74. Joensuu: Joensuu-seura, 1978.
• L. Hämäläinen : Pohjois-Karjalan laivat purjehtivat Välimerelle saakka. Ensimmäinen Saimaan höyrylaiva kävi Lyypekissä jo 1860-luvulla, Helsingin Sanomat, 16.12.1938, nro 339, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot