Antonio da Correggio
Cimabue
Arnolfo di Lapo
Nicola Pisano
Giovanni Pisano
Andrea Tafi (taiteilija)
Giotto
Pietro Lorenzetti (Pietro Laurati)
Andrea Pisano
Buonamico Buffalmacco
Ambrogio Lorenzetti (Ambruogio Laurati)
Pietro Cavallini
Simone Martini
Taddeo Gaddi
Andrea Orcagna (Andrea di Cione)
Agnolo Gaddi
Duccio di Buoninsegna
Gherardo Starnina
Lorenzo Monaco
Taddeo Bartoli
Jacopo della Quercia
Nanni di Banco
Luca della Robbia
Paolo Uccello
Lorenzo Ghiberti
Masolino da Panicale
Masaccio
Filippo Brunelleschi
Donatello
Giuliano da Maiano
Piero della Francesca
Fra Angelico
Leon Battista Alberti
Antonello da Messina
Alessio Baldovinetti
Fra Filippo Lippi
Andrea del Castagno
Domenico Veneziano
Gentile da Fabriano
Pisanello
Benozzo Gozzoli
Vecchietta (Francesco di Giorgio e di Lorenzo)
Antonio Rossellino
Bernardo Rossellino
Desiderio da Settignano
Mino da Fiesole
Lorenzo Costa
Ercole Ferrarese
Jacopo Bellini
Giovanni Bellini
Gentile Bellini
Cosimo Rosselli
Antonio del Pollaiuolo
Piero Pollaiuolo
Sandro Botticelli
Andrea del Verrocchio
Andrea Mantegna
Filippino Lippi
Bernardino Pinturicchio
Francesco Francia
Pietro Perugino
Luca Signorelli
Leonardo da Vinci
Giorgione da Castelfranco
Antonio da Correggio
Piero di Cosimo
Donato Bramante (Bramante da Urbino)
Giuliano da Sangallo
Antonio da Sangallo
Rafael
Giulio Romano
Pontormo
Andrea Sansovino
Lorenzo di Credi
Baldassare Peruzzi
Andrea del Sarto
Rosso Fiorentino
Jacopo Palma
Lorenzo Lotto
Sebastiano del Piombo (Sebastiano Viniziano)
Michelangelo Buonarroti
Antonio Allegri da Correggio (elokuu 1489 Correggio – 5. maaliskuuta 1534 Correggio[1]) oli renessanssiajan italialainen taidemaalari.
Elämäkerta ja tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antonio Allegri da Correggio syntyi Correggion kaupungissa Emilia-Romagnassa ja lähti aikuisiällään Parmaan. Hän sai taidemaalarin alkukoulutuksensa Bianchi Ferrarin ateljeessa Modenassa. Siellä hän sai oppia Dosso Dossin hienostuneesta värinkäytöstä ja Mantovassa tietoa Andrea Mantegnan tavasta toteuttaa geometrinen perspektiivi. Mantovan Sant'Andreaan kirkon freskojen uskotaan olevan Correggion varhaisteoksia. [2]
Correggio tutustui Michelangeloon ja Rafaeliin vuonna 1518 Roomassa. Heidän vaikutuksestaan hänen tyylinsä avartui ja kypsyi. Sen jälkeen Correggio asettui asumaan Parmaan ja maalasi siellä benediktiininunnien San Paolon luostarissa holvifreskon abbedissa Giovanna di Piacenzan huoneeseen. Se oli Correggion ensimmäinen suurteos. Sen aihe oli maallinen ja koostui amoriineista ja mytologisista hahmoista. Teoksessa hän käytti varmalla otteella optista harhaa syvyysvaikutelman luomiseksi. Kattomaalauksen alalla Correggio oli edelläkävijöitä. Koko hänen ammattitaitonsa ilmenee seuraavassa työssä, Parman San Giovanni Evangelista -kirkon freskoissa. Kupoliin hän maalasi madonnan, joka nousee taivaaseen ympärillään tanssivia, soittavia ja laulavia enkeleitä.[2][3]
Correggion maalaamissa naisten kuvissa madonnankuvat mukaan lukien on riutumisen, viehkeyden ja viattoman aistillisuuden piirteitä. Valohämy tehostaa kasvojen ja vartalon pehmeyttä. Correggion kauneimpia uskonnollisaiheisia maalauksia on Pyhän Katariinan mystinen kihlaus, jonka taiteilija maalasi häälahjaksi sisarelleen. Se kuvaa pyhimystarua, jonka mukaan Maria käskee Jeesus-lasta laittamaan sormuksen Pyhän Katariinan sormeen, mikä mystisellä tavalla kihlaa lapsen Pyhän Katariinan kanssa. Elämänsä loppupuolella Correggio otti aiheensa usein antiikin jumaltarustosta.[3] Taiteilijan tuotantoa on säilynyt laajasti. Tunnettujen teosten joukossa on Jupiter ja Io (n. 1530), jota säilytetään nykyisin Wienin taidehistoriallisessa museossa Itävallassa. Correggion töitä on lisäksi nähtävillä muun muassa freskojen muodossa Parman San Giovanni Evangelista -kirkossa.
Antonio da Correggion pojasta Pomponio Allegrista (1521–1593) tuli itsestäänkin taiteilija, joskaan ei niin kuuluisaa kuin isästään.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Parman katedraalin kupolin fesko.
-
Jupiter ja Io, 1531–1532.
-
Katharina von Alexandrien, 1508–1510
-
Leda ja joutsen, 1531.
-
Pyhän Katariinan mystinen kihlaus, 1526- 1527. Teos kuuluu Louvren kokoelmiin.
-
Juppiter ja Antiope, 1531.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ britannica.com: Correggio
- ↑ a b Otavan suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid–Harvey), s. 816–817, art. Correggio. Otava, 1977. 951-1-04170-3
- ↑ a b Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 10. Renessanssi, s. 410-416. WSOY, 1981. ISBN 951-0-09738-1