Alppipuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alppipuisto
Sijainti Alppiharju, Helsinki
Koordinaatit 60°11′24.4″N, 024°56′10.0″E
Pinta-ala 16,5 hehtaaria

Alppipuisto (ruots. Alpparken) on 16,5 hehtaarin kokoinen puistoalue Alppilan osa-alueella Alppiharjussa, Helsingissä. Alppipuisto rajoittuu etelässä Helsinginkatuun, lännessä päärataan, koillisessa Viipurinkatuun ja idässä Tivolitiehen ja Lenininpuistoon. Alppipuiston ja Lenininpuiston muodostamasta viheralueesta lohkaistu Linnanmäen huvipuisto sijaitsee lisäksi puistoalueen keskellä.

Kuvaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lampi ja suihkulähde.

Puistoalueella sijaitsevat muun muassa koira-aitaus, kaksi huvipaviljonkia, kolmiosainen lampi suihkulähteineen ja puusiltoineen, avoin nurmikenttä puiston keskustassa ja korkeat kallioalueet puiston lounais- ja pohjoispäässä. Nurmikenttä ja puiston kalliot ovat kesäisin auringonottajien suosiossa, ja iltaisin amfiteatterin ympäristössä voi usein kuulla helsinkiläisten konemusiikin ystävien pyörittävän levyjään. Talvisin kallioalue puolestaan tarjoaa vauhdikkaan pulkkamäen. Alppipuiston aikaisin keväällä kukkivat kirsikkapuut ovat Helsingissä asuvien japanilaisten lahjoittamia.

Alppipuistossa järjestetään kesäisin Alppipuiston Kesä -tapahtumasarja, jossa erilaiset järjestöt ja toimijat järjestävät konsertteja ja muuta ohjelmaa puiston alueella.[1]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thorsten Waenerbergin maalaus nykyisen Alppipuiston eteläosasta vuonna 1876. Vasemmalla ravintola Alppila, oikealla keisaripaviljonki, taustalla Linnanmäki ja Töölönlahti.

Vuonna 1851 perustettiin puistoyhtiö, joka rakensi suuren Eläintarhan puiston. Nykyisen Alppipuiston alue kuului tähän puistoon. 1860-luvulla rakennettu rautatie jakoi Eläintarhan puiston kahtia. Kauppaneuvos Henrik Borgström vuokrasi radan itäpuolelle jääneen alueen ja perusti sinne Alppila (Alphyddan) -nimisen ravintolan. Alppipuisto sai siitä nimensä. Ravintola paloi vuonna 1875, mutta se rakennettiin uudelleen. Lopullisesti ravintola paloi vuonna 1951.[2][3] Ravintolaa vastapäätä rakennettiin vuoden 1876 yleiseen teollisuusnäyttelyyn liittynyttä keisari Aleksanterin II:n vierailua varten arkkitehti F. A. Sjöströmin suunnittelema niin sanottu keisaripaviljonki.[4] Tämäkään rakennus ei ole säilynyt nykypäivään.

1800-luvulla Alppipuisto oli maisema- ja ulkoilupuisto. Puistoa isännöi vuosina 1875–1907 Suomen Puutarhayhdistys. Vuodesta 1908 alkaen puisto on ollut Helsingin kaupungin hallinnassa.[2] Alppipuistoa uudistettiin vuosina 1913–1914 kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin laatiman suunnitelman mukaisesti, jolloin syntyivät muun muassa lammikoiden ympärillä kiemurtelevat puistokäytävät.[4][3] Puiston nykyisen suunnitelman on laatinut puutarhasuunnittelija Lars Liljefors vuonna 1985.[4] Tämän suunnitelman mukaisesti rakennettiin muun muassa nykyiset paviljonkirakennelmat, amfiteatteri ja radan vartta seuraava kevyen liikenteen väylä.[3] Paviljongit suunnitteli Pekka Myllymäki vuonna 1987.[4] 80 rusokirsikkapuuta istutettiin puiston rinteille vuonna 1998.[4][3]

Alppipuiston luoteisosassa toimi vuosina 1910–1959 Helsingin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo.[4] Puistossa toimi 1940- ja 1950-luvulla myös Alppilava-niminen tanssilava[5], jonka paikalla sijaitsee nykyisin bussien pysäköintialue. Sen viereisellä kalliolla puolestaan oli Helsingin Hiihtoseuran vuonna 1904 rakennuttama Alppilan hyppyrimäki, joka oli Helsingin ensimmäinen hyppyrimäki.[4]

Alppipuiston keskellä olevalla korkealla Vesilinnanmäellä sijaitsi vuonna 1945 perustetun Suomen Työväen Teatterin ylläpitämä Vesilinnanmäen kesäteatteri[6][7]. Vesilinnanmäki vuokrattiin kuitenkin 1940-luvun lopussa Lastenpäivän säätiölle, joka avasi sinne vuonna 1950 Linnanmäeksi nimetyn huvipuiston.

Maj-Lis Rosenbröijerin suunnitelmien mukaan vuosien 1961–1962 puutarhanäyttelyä varten kunnostettu Alppipuiston itäosa erotettiin vuonna 1970 omaksi puistokseen ja nimettiin Lenininpuistoksi.[4]

Kulkuyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppipuisto sijaitsee keskeisellä paikalla, joten kulkuyhteydet ovat hyvät. Puiston pohjoislaidalla on pysäkit raitiovaunulla 3 ja bussilla 23. Etelälaidalla kulkee raitiovaunu 8.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Alppipuiston kesä alppipuistonkesa.fi. Viitattu 29.12.2021.
  2. ↑ a b Alppipuisto. Dendrologian Seura — Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki 1986.
  3. ↑ a b c d Alppipuisto Vihreät sylit, Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Viitattu 20.9.2019.
  4. ↑ a b c d e f g h Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä: Eläintarhan alueen ympäristöhistoriallinen selvitys, s. 18–22, 30, 42–44, 50–54, 63–64. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013.
  5. ↑ http://www.tanssi.net/fi/p/vanhat.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Verneri Veistäjä, (toim.). Helsinki 1950.
  7. ↑ http://www.teatterikultsa.fi/arkistoon/kultsa30a.htm (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alppipuisto&oldid=21101691”