Alatornion kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alatornion kirkko
Alatornion kirkko
Alatornion kirkko
Sijainti Kirkonmäentie 85, Tornio
Koordinaatit 65°49′48″N, 024°09′26″E
Seurakunta Tornion seurakunta
Rakentamisvuosi itälaiva 1500-luku, nykyinen muoto 1794–1797
Suunnittelija Jacob Rijf (nykyinen muoto)
Materiaali kivi
Tyylisuunta uusklassismi[1]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Alatornion kirkko sijaitsee Torniossa Tornionjokisuun Parasniemessä. Kirkko ympäristöineen on luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[2].

Kirkkorakennus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jacob Rijfin suunnitelma kirkosta vuodelta 1792.

Ensimmäinen kirkko rakennettiin nykyiselle paikalle ehkä jo 1200-luvun alussa. Varmuudella tiedetään, että paikalla oli puukirkko viimeistään 1316. Nykyiseen muotoon Alatornion kirkko rakennettiin 1794–1797[1], itälaiva on yhä 1500-luvun keskiaikaisesta kivikirkosta.[3] Kirkko on ollut menneinä vuosisatoina laajan Tornion Lapin keskuskirkko.

Istumapaikkoja kirkossa on urkuparvi mukaan lukien noin 1 700.

Kirkon laajensi nykyiseen muotoonsa kirkonrakentaja Jacob Rijf.[1] Kirkko on 1700-luvun jälkipuoliskon edustavimpia kirkkorakennuksia Suomessa. Pohjakaavaltaan kirkko on ristin muotoinen ja ulkotilassa ristineliön keskellä on keskustorni. Merkillistä on silti ehkä, että kirkosta puuttuu risti ulkopuolelta. Alatornion kirkossa on paljon vastaavanlaisuuksia kuin myös Rijfin toisessa suunnittelemassaan Skellefteån kirkossa. Molemmat kirkot ovat saaneet vaikutteita Tukholmassa sijaitsevasta Adolf Fredrikin kirkosta.[4] Vasemman sivun ulkoseinällä on teksti "Utvidgad under Gustav IV Adolfphs regering år 1797" (suom. "Laajennettu Kustaa IV Adolfin hallituskaudella 1797").

Tornissa oli alun perin lohikäärmeen päätä esittävä tuuliviiri, mutta se poistettiin vuonna 1860 ja se on kirkon kellarissa.[5]

Sisustus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jacob Rijf suunnitteli myös kirkon sisustuksen tärkeimmät osat. Hän rakensi saarnastuolin, joka on yksi kirkon näyttävimmistä yksityiskohdista, ja hänen piirustustensa mukaan on rakennettu myös kirkon alttari.[3] Kirkon sisätilojen järjestely on eräässä mielessä poikkeuksellinen. Kirkon saarnastuoli sijaitsee normaaliin tapaan ristineliön koilliskulmassa ja sakaristo liittyy vastaavalle kohdalle ulkoseinälle. Alttari sitä vastoin sijaitsee ristineliön kaakkoiskulmassa, eikä itäsakaran itäpäässä, kuten yleisesti oli tapana. Tämä osoittaa pyrkimyksiä muuttaa perinteistä jäsentelyä, jota oli havaittavissa 1700-luvun kahdella viimeisellä vuosikymmenellä. Suomen kirkoista Hämeenlinnan kirkko edustaa samaa suuntausta.[4]

Kirkon alttaritaulun Jeesus ristillä (295x153 cm öljymaalaus kankaalle) on maalannut taiteilija Karl Strömbeck vuonna 1820. Taulussa lukee Jeesuksen yläpuolella ristillä INIK eikä yleisesti käytetty INRI. Jacob Rijfin kirkon alttariseinästä 1800-luvun alussa tekemässä luonnospiirustuksessa alttaritaulun aiheena on Jeesus Getsemanessa.[6]

Alatornion kirkon vanhat urut sijaitsevat urkuparvella, ovat historiallisesti arvokkaat ja Suomen viidenneksi vanhimmat.

Uudemmat urut ovat Kangasalan urkutehtaan vuonna 1974 rakentamat ja sijaitsevat alhaalla pohjoisristissä.

Kellotorni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon kellotornissa on Unescon maailmanperintönä suojeltuun Struven ketjuun kuuluva mittauspiste, joka mitattiin vuonna 1842. Mittauspisteen aikaisia kaiverruksia on edelleen nähtävissä tornin kellohuoneen sisäseinässä.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Lapin läänin rakennusperinne ry: Lapin rakennusperintö, s. 78. Oulu: Kaleva, 1984. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  2. ↑ Alatornion kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. ↑ a b Stina & Lawe Söderholm – Lapin kirkot Pohjoiskalotin kirkot: osa II – Kyrkor i Lappland Kyrkor på Nordkalotten del II, Pohjan Väylä, 2002, sivu 16
  4. ↑ a b Kauneimmat kirkkomme – toimittaneet Antero Sinisalo ja Henrik Lilius, K.J. Gummerrus, 1962, sivu 169
  5. ↑ 1800-luvulla Alatornion kirkon katolla komeili lohikäärmeen pää, Yle17.9.2017
  6. ↑ Pekka Rönkkö: Noitarummusta kirkkauden kruunuun. Lapin kirkkomaalauksia keskiajalta nykypäivään, s. 76–79. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-005-4
  7. ↑ ”TORNEA” eli Alatornion kirkon kellotorni Unescon maailmanperintökohteena Karttakäärö.fi. Maanmittauslaitos. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 5.8.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alatornion_kirkko&oldid=22765511”