Aino Manner

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee näyttelijää. Kirjailijasta katso Aino Manner (kirjailija).

Aino Lempi Manner (aik. Virtanen; 18. toukokuuta 1884 – 27. syyskuuta 1961 Helsinki)[1] oli suomalainen näyttelijä.[2]

Aloitettuaan intohimoisena seuranäyttämöharrastajana Aino Manner käytyään Kansallisteatterin oppilaskoulun kokeili Kansallisteatterissa (silloin Aino Virtanen nimellään) keväällä vuonna 1905 Hermann Sudermannin Juhannustulet (Johannisfeuer) näytännössä melkoisella menestyksellä, ja näytteli sen jälkeen Folkteaternissa ja Svenska inhemska teaternissa. Tämän jälkeen hän sai kiinnityksen Tampereen Teatteriin näytäntökaudeksi 1907-1908.[2] Hän rikkoi sopimuksensa toisen näytäntökauden alussa syyskuussa 1908, minkä jälkeen hän näytteli Maaseututeatterissa, Kansannäyttämöllä ja Aarne Orjatsalon kiertueella vuonna 1910 sekä Viipurin Näyttämöllä vuosina 1911-12.[3][4] Vuonna 1914 Manner näytteli Valle Sorsakosken Komoediateatterissa.[5] Tämän jälkeen Manner palasi Tampereen Teatteriin siirtyen edelleen Tampereen Työväen Teatteriin, jossa näytteli sisällisotaan saakka.[6]

Manner palasi 1920-luvun loppupuolella lausuen ja esiintyen säännöllisesti Yleisradion kuunnelmissa.[7] 1930-luvulla Manner muutti Turkuun, jossa hänet nimitettiin vuonna 1930 kaupungin ammattien ja asuntojen apulaistarkastajan virkaan.[8] Virkatyönsä ohella Manner toimi Turun Teatterin näyttelijänä ja johtajan assistenttina, piti lausumisesiintymisiä erilaisissa seuroissa, ja tutustui muun muassa Tukholman teatterielämään.[9][10][11][12] Manner muutti eläköidyttyään tarkastajan tehtävistä takaisin Helsinkiin.[13] Manner kuului runoilija L. Onervan lähiystäviin.[14]

Manner esiintyi näyttelijänä varhaisissa suomalaisissa mykkäelokuvissa Eräs elämän murhenäytelmä (1916) ja Kesä (1915). Teatterinäyttämöllä hän esiintyi muun muassa Minna Canthin Sylvi-näytelmän pääosassa.[15][16]

Manner on haudattu äitinsä Vilhelmina Virtasen kanssa Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.[17][18]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuolinilmoitus, ent. ammattientarkastaja Aino Lempi Manner, Uusi Suomi, 1961, No 272, sivu 4, julkaistu 8.10. 1961
  2. ↑ a b Kirjallisuutta ja taidetta: Tampereen Teatteriin: Neiti Aino Manner, Aamulehti, 1907, No 196, sivu 3, julkaistu 29.8.1907
  3. ↑ Hannu Salmi: Kadonnut perintö. Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907-1916. (2002)
  4. ↑ Comoediateatteri, Vaasa, 1914, No 140, sivu 3, julkaistu 8.12.1914
  5. ↑ Komoediateatteri, Tampereen Sanomat, 1916, No 131, sivu 3, julkaistu 9.6.1916
  6. ↑ Kirjallisuus ja taide: Työväen teatteri, Kansan Lehti, 1917, No 253, sivu 5, julkaistu 1.11.1917
  7. ↑ Mikrofoonin molemmin puolin, Yleisradio: Viikoittain ilmestyvä ohjelmalehti, 1928, No 31, sivu 7, julkaistu 5.8.1928 (valokuva Aino Mannerista)
  8. ↑ Kunnalliseksi ammattien- ja asunnonapulaistarkastajaksi valittiin Aino Manner, Uusi Aura, 1930, No 274, sivu 4, julkaistu 10.10.1930
  9. ↑ Asuntojen yleistaso alhaisempi Tukholmassa kuin Turussa, Turun Sanomat, 1934, No 141, sivu 2, julkaistu 29.5.1934
  10. ↑ Annie Mörkin eilinen juhlanäytäntö, Uusi Aura, 1932, No 49, sivu 3, julkaistu 20.2.1932
  11. ↑ Lalli, 1935, No 76, sivu 3, julkaistu 6.7.1935
  12. ↑ Matkan varrelta, Teatterilehti Naamio, 1941, No 5-6 6, sivu 11, julkaistu 1941
  13. ↑ 70-vuotiaita: tarkastaja Aino Lempi Manner, Sarkapelto 6A10, Suomen Sosialidemokraatti, 1954, No 132, sivu 6, julkaistu 18.5.1954
  14. ↑ Kuka Einon seurassa, Helsingin Sanomat, 1978, No 114, sivu 28, julkaistu 29.4.1978
  15. ↑ Aino Manner Elonetissä.
  16. ↑ Jacob Neiiendam : The Cinema of Scandinavia, Wallflower Press, 2005, sivu 25 (Google Kirjat-linkki)
  17. ↑ Manner Aino Lempi, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki, alue 02, kortteli 009, rivi 11, paikka 00362 Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 27.6.2024.
  18. ↑ Kuolinilmoitus, rakas äitimme leskirouva Wilhelmina Virtanen, Uusi Suomi, 1938, No 7, sivu 8, julkaistu 9.1.1938
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aino_Manner&oldid=22477448”