Adolf Reinach

Adolf Bernhard Philipp Reinach (23. joulukuuta 1883 Mainz, Saksa – 16. marraskuuta 1917 Diksmuide, Belgia) oli saksalainen filosofi, Münchenin fenomenologiseen suuntaukseen kuulunut fenomenologi sekä oikeusteoreetikko.

Reinach opiskeli Mainzin Ostergymnasiumissa, ja myöhemmin Münchenin yliopistossa, jossa hän luki pääasiassa psykologiaa ja filosofia Theodor Lippsin oppilaana. Tällöin hän tutustui Moritz Geigeriin, Otto Selziin, Aloys Fischerin ja Johannes Daubertiin. Myöhemmin hän tutustui myös Alexander Pfänderiin. Vuosina 1903–1904 hän tutki monien muiden tavoin erityisesti Edmund Husserlia, ennen kaikkea tämän teosta Logische Untersuchungen.

Reinach väitteli tohtoriksi vuonna 1904 väitöskirjallaan Über den Ursachenbegriff im geltenden Strafrecht, joka käsitteli oikeusteoriaa. 1905 monet Lippsin oppilaista, Reinach mukaan luettuna, siirtyivät Göttingeniin osallistuakseen Husserlin luennoille. Reinach palasi Müncheniin myöhemmin vuonna 1905, ja jatkoi 1906–1907 opintojaan Tübingenissä. Hän osallistui muun muassa useille oikeusteoreetikko Ernst Belingin kursseille.

Husserlin tuella Reinach sai habilitaation Göttingenin yliopistosta vuonna 1909. Hänen luennoistaan ja tutkimuksistaan on ilmeistä, että tuohon aikaan hän sai Husserlin lisäksi vaikutteita myös Daubertilta ja Anton Martyltä. Reinach itse puolestaan on innoittanut useita nuoria fenomenologeja, kuten Wilhelm Schapp, Dietrich von Hildebrand, Alexandre Koyré ja Edith Stein. Fenomenologian lisäksi Reinach luennoi muun muassa Platonista ja Immanuel Kantista.

Vuonna 1912 Reinach perusti yhdessä Geigerin ja Pfänderin kanssa fenomenologisen Jahrbuch für Philosophie und phänomenologische Forschung -julkaisun, jonka päätoimittajana toimi Husserl.

Fenomenologian lisäksi Reinachin nimiin on laitettu J. L. Austinin ja John Searlen puheaktien teorian esityö: Die apriorischen Grundlagen des bürgerlichen Rechtes on systemaattinen tutkielma sosiaalisista akteista muun muassa yksityisoikeuden apriorisina perusteina. Reinachin työ perustui pitkälti Husserlin merkityksen analyysiin sekä Daubertin kritiikkiin sitä kohtaan. Myös Pfänder teki samaan aikaan tutkimusta määräyksistä, lupauksista yms.

Husserlin julkaistua teoksensa Ideen vuonna 1913, Reinach ja monet muut fenomenologit päättivät pysyä lähempänä Husserlin varhaisempaa fenomenologista näkemystä, sen sijaan että olisivat seuranneet Husserlia idealismiin ja transsendentaaliseen fenomenologiaan.

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua Reinach liittyi vapaaehtoisena armeijaan. Monien taistelujen ja rautaristin jälkeen hän kaatui Diksmuiden edustalla Flanderissa 16. marraskuuta 1917.

Merkittävimpiä julkaisuja:

• Über den Ursachenbegriff im geltenden Strafrecht (1905)
• "William James und der Pragmatismus", julkaisussa Welt und Wissen. Hannoversche Blätter für Kunst, Literatur und Leben: 45-65 (1910)
• "Kants Auffassung des Humeschen Problems", julkaisussa Zeitschrift für Philosophie und philosophische Kritik 141: 176-209 (1911)
• "Die obersten Regeln der Vernunftschlüsse bei Kant", julkaisussa Kant-Studien 16: 214-233 (1911)
• "Zur Theorie des negativen Urteils", teoksessa Münchener Philosophische Abhandlungen. Festschrift für Theodor Lipps. Toimittanut A. Pfänder. (1911). pp. 196-254
• "Die Überlegung: ihre ethische und rechtliche Bedeutung I", julkaisussa Zeitschrift für Philosophie und philosophische Kritik 148: 181-196 (1912)
• "Die Überlegung: ihre ethische und rechtliche Bedeutung II", julkaisussa Zeitschrift für Philosophie und philosophische Kritik 149: 30-58 (1913)
• "Die apriorischen Grundlagen des bürgerlichen Rechtes", julkaisussa Jahrbuch für Philosophie und phänomenologische Forschung 1: 685-847 (1913)
  • Julkaisu uudelleen nimellä "Zur Phänomenologie des Rechts. Die apriorischen Grundlagen des bürgerlichen Rechts" (Anna Reinachin esipuheella) (1953)
• "Paul Natorps 'Allgemeine Psychologie nach kritischer Methode", julkaisussa Göttingische gelehrte Anzeigen 4: 193-214 (1914)

Kootut teokset:

• Sämtliche Werke. Kritische Ausgabe mit Kommentar (2 osaa), München: Philosophia Verlag 1989. Toimittaneet K. Schuhmann & B. Smith.

• Mulligan, Kevin (toim.): Speech Act and Sachverhalt. Reinach and the Foundations of Realist Phenomenology. Dordrecht, Martinus Nijhoff, 1987.
• Schumann, Karl & Smith, Barry: "Adolf Reinach: An Intellectual Biography" teoksessa Mulligan, K. (toim.): Speech Act and Sachverhalt: Reinach and the Foundations of Realist Phenomenology, Dordrecht/Boston/Lancaster: Nijhoff, 1987, 1–27. PDF
• Smith, Barry: Towards a History of Speech Act Theory teoksessa Burkhardt, A. (toim.): Speech Acts, Meaning and Intentions. Critical Approaches to the Philosophy of John R. Searle, Berlin/New York: de Gruyter (1990), p. 29-61 HTML (Arkistoitu – Internet Archive).

• Corazzon, Raul (toim.): Adolf Reinach and the Theory of Negative Judgement Theory and History of Ontology (englanniksi)
• DuBois, James & Smith, Barry: Adolf Reinach The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
• Varto, Juha: Adolf Reinach (1883-1917) - Eräs varhainen fenomenologi (Arkistoitu – Internet Archive). Niin & näin 3/1997.

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Adolf Reinach