Aby Warburg
Abraham Moritz ”Aby” Warburg (13. kesäkuuta 1866 – 26. lokakuuta 1929) oli merkittävä taidehistorioitsija ja kulttuuriteoreetikko. Hän syntyi Saksan Hampurissa, mutta vaikutti myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa.[1]
Warburg opiskeli saksalaiseen tapaan Bonnin yliopiston ohella muun muassa Firenzen ja Strasbourgin yliopistoissa. Warburgin väitöskirja Botticellin teoksista Venuksen syntymä ja Kevät sovelsi jo samansuuntaisia ikonologisia ja ikonografisia menetelmiä kuin hän kehitti myöhemmällä urallaan.[1]
Warburg ei tyytynyt puhtaasti tyylilliseen lähestymistapaan. Hän kehitti käytäntöjä kuvien aiheiden tunnistamiseen ja luokittelemiseen. Käytännöt olivat tarpeen, kun hän tutki 1400-luvun italialaisia seinämaalauksia Palazzo Schifanoiassa Ferrarassa. Erikoiset kuukausiaiheiset kuvat eivät auenneet siihen asti käytössä olleilla taiteentutkimuksen menetelmillä. Warburg etsi käsiinsä taidehistorian tutkimukselle uudentyyppisiä lähteitä, ja löysi vanhasta intialaisesta astrologiasta vihjeitä kuvan arvoituksiin. Warburg käytti lähteinään muun muassa kirjeitä ja sopimuksia. Hän etsi myös juhlajärjestelyjen sekä pukujen historiaa. [2]
Warburg tutki ja kokosi aineistoa laidasta laitaan. Hän muun muassa matkusti Yhdysvaltoihin tutkimaan hopi-intiaaneja ja keräsi myös harvinaisia kirjoja mitä erilaisimmista aiheista varsinaisen tutkimuskirjallisuuden ohella. Warburgin tausta varakkaan pankkiiriperheen lapsena antoi mahdollisuuksia keskittyä häntä kiinnostaviin asioihin. Vuonna 1913 hän palkkasi nuoren taidehistorioitsija Fritz Saxlin kirjastonsa ja sen esineiden hoitajaksi. Warburg suunnitteli tekevänsä kirjastosta tutkimusinstituutin, mutta ensimmäinen maailmansota katkaisi aikeet.[1]
Natsien noustua valtaan Saksassa toiminta siirrettiin Lontooseen. Sinne perustettiin The Warburg Institute, josta tuli tärkeä tutkimuskeskus. Wienistä Lontooseen muuttanut Ernst Gombrich toimi pitkään Warburg Instituten johtajana.[2]
Warburg sai seuraajia, kuten Erwin Panofsky, ja puhutaan myös ikonologisesti suuntautuneesta Warburg-koulukunnasta.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Aby Warburg Dictionary of Art Historians -sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.7.2009.
- ↑ a b c Taiteen pikkujättiläinen, s. 788. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X