Árpádin suku
Árpádin suku oli Unkarin ensimmäinen kuningassuku, joka hallitsi vuosina 899–1301.
Suku on yksi Euroopan vanhimmista ja polveutuu ruhtinas Árpádista, joka johti madjaarit nykyiseen kotimaahansa Unkariin vuosina 895–896. Ensimmäiset Árpádin suvun jäsenet hallitsivat maata ruhtinaina. Pyhä Tapani (István I, 997–1038) nousi myös valtaan ensin ruhtinaana, mutta paavi Sylvester II myönsi hänelle kuninkaallisen kruunun ja kuninkaan tittelin vuonna 1000, koska hän oli kristillistänyt unkarilaiset. Dynastian 400 vuoden aikana Árpádin kuningashuone synnytti 21 kuningasta, heidän joukossaan useita erinomaisia organisoijia, valtiomiehiä ja kenraaleja, jotka auttoivat tekemään Unkarista kukoistavan ja voimakkaan keskiaikaisen valtakunnan. Katolinen kirkko kunnioittaa pyhimyksinä peräti 12 kuningashuoneen jäsentä.[1] Árpádin suvun viimeinen kuningas oli Andreas III.[2]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Árpád dynasty Britannica.com (englanniksi)