Luettelo aluekiistoista
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Aluekiistoja on esiintynyt kautta historian, maista ympäri maailmaa. Lihavoitu osoittaa yhden maan täyden hallinnan; kursivoitu osoittaa yhden tai useamman maan osittaisen hallinnan.
Aasia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Alue | Osapuolet | Huomautuksia |
|---|---|---|
| Ashmore- ja Cartiersaaret |  Australia Indonesia
|
Indonesian mukaan saaret, jotka tunnetaan indonesiankielellä Kepulauan Pasir, löysivät ja asuttivat paikalliset kalastajat Pieniltä Sundasaarilta, jotka tuolloin kuuluivat Hollannin Itä-Intiaan.[1] |
| Arsal, Deir El Aachayer, Kfar Qouq, Mazraat Deir al-Ashayer, Qaa, Qasr ja Tuffah |  Libanon,_Flag_of_Syria_(1980%E2%80%932024).svg){kind=small} Syyria
|
Libanonin hallinnassa |
| Shatt al-Arab |  Iran Irak
|
Shatt al-Arab -kiista oli aluekiista, joka käytiin Shatt al-Arab -alueella vuodesta 1936 vuoteen 1975. Vuonna 1937 Iran ja Irak allekirjoittivat sopimuksen riidan ratkaisemiseksi. Algerin sopimuksessa vuonna 1975 Irak teki alueellisia myönnytyksiä Iranille, mukaan lukien Shatt al-Arab -vesiväylän vaihtamiseksi joka oli vastine suhteiden normaalisoimiselle. |
| Abu Musa | Iran Yhdistyneet arabiemiraatit
|
Vuonna 1971 Iranin laivasto otti Abu Musan hallintaansa jolloin saari kuului Sharjahin emiraatille. Kun Sharjahin emiraatti liittyi Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, joka jatkoi aluevaatimuksia Abu Musasta. |
| Suur- ja Pienet Tunbit | Iran Yhdistyneet arabiemiraatit
|
Vuonna 1971 Iranin laivasto otti Abu Musan hallintaansa jolloin saari kuului Rash al Khaimahin emiraatille. Kun Rash al Khaimahin emiraatti liittyi Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, joka jatkoi aluevaatimuksia Abu Musasta. |
| Bukit Jeli |  Thaimaa Malesia
|
|
| Azad Kashmir ja Gilgit-Baltistan |  Pakistan India
|
Pakistanin hallinnoima ja Intian vaatima. |
| Jammu ja Kashmir ja Ladakh | Intia Pakistan
|
Sekä Intia että Pakistan vaativat entisen itsenäinen ruhtinasvaltio Jammun ja Kashmirin aluetta (mukaan lukien Ladakh, jonka Intia irrotti hallussaan olevasta osasta vuonna 2019) itselleen, mikä johti Intian ja Pakistanin väliseen sotaan vuonna 1947. YK:n välittämä tulitauko lopetti konfliktiin tammikuussa 1949. YK:n päätöslauselma vaati molempia maita demilitarisoimaan alueen, minkä jälkeen siellä pidettäisiin kansanäänestys kumpaan maahan Jammu ja Kashmir kuuluisi. Mitään demilitarisointisuunnitelmaa ei ole kuitenkaan voitu sopia. Maat taistelivat vielä kaksi sotaa vuosina 1965 ja 1971. Jälkimmäisen sodan jälkeen maat pääsivät Simla-sopimukseen, jossa sovittiin alueidensa välisestä valvontalinjasta ja sitoutuivat riidan rauhanomaiseen ratkaisemiseen kahdenvälisten neuvottelujen kautta. Intian hallitsemassa Kashmirin osassa puhkesi vuonna 1989 aseellinen kapina, joka vaati "itsenäisyyttä" |
| Junagadh | Intia Pakistan
|
Intia liitti Junagadhin (Gujaratissa) vuonna 1947 osaksi Intiaa aivan Intian niemimaan jaon jälkeen. Junagadh oli yksi monista ruhtinasvaltioista, joka oli Intian ja Pakistanin välillä. Kiista jäi epäselväksi muutaman seuraavan vuoden aikana Kashmirin konfliktin priorisoinnin vuoksi. Kiista on luonteeltaan suurelta osin symbolinen ja liittyy poliittisesti kiistaan Kashmirista, joka on Pakistanille paljon tärkeämpi.[2] |
| David Garejan luotkari |  Georgia Azerbaidžan
|
Koska luostarikompleksi sijaitsee Georgian ja Azerbaidžanin rajalla, molemmat osapuolet ovat aloittaneet kiistan siitä, mihin valtioon se kuuluu. |
| Doi Pha Hom Pok |  Myanmar Thaimaa
|
|
| Fasht Dibal ja Qit'at Jaradah |  Bahrain Qatar
|
Nämä ovat saarialueita, jotka ovat Qatarin ja Bahrainin välissä. Bahrainin hallitsemia saaria Qatar väittä ettei alueita voida pitää "saarina" eivätkä ne näin ollen kuulu Kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen (2001–2003) piiriin, jolla ne luovutettiin Bahrainille. |
| Ferganan laakso |  Kirgisia Tadžikistan Uzbekistan
|
Barak on pieni kirgisian kylä Ferganan laakson alueella (jossa Kirgisia, Tadžikistan ja Uzbekistan kohtaavat). Elokuussa 1999 Uzbekistan miehitti Barakia ympäröivän alueen. Barakista tuli de facto erillisalue vain 1,5 kilometrin päässä siirtyneestä päärajasta.[3][4] Elokuussa 2018 Kirgisian ja Uzbekistanin viranomaiset sopivat maanvaihdosta, joka poistaisi eksklaavin, väittäen, että vaihtoprosessi voi kestää jopa kaksi vuotta.[5] Helmikuussa 2022 julkaistun raportin mukaan vain 85 prosenttia maasta käytiin kauppaa, ja sitten työ keskeytettiin, jolloin vain 15 perhettä jäi säilyttämään Barakin.
Tadžikistanissa on kolme eksklaavia, kaikki Ferganan laaksossa. Yksi niistä, Sarvanin kylä, on Uzbekistanin alueen ympäröimä, kun taas loput kaksi, Vorukhin kylä ja pieni asutuskeskus lähellä Kirgisian rautatieasemaa Kairagachia, ovat kumpikin Kirgisian alueen ympäröimiä. Uzbekistanissa on neljä eksklaavia, jotka kaikki sijaitsevat Kirgisian alueella Ferganan laaksossa. Kaksi niistä ovat Sokhin ja Shakhimardanin kaupungit ja kaksi muuta Chon-Qoran ja Jani-Ayilin pieniä alueita. Kirgisiassa saattaa olla viides Uzbekistanin eksklaavi. Suurin osa alueen rajasta ei ole vieläkään merkitty. |
| Isfara | Kirgisia Tadžikistan
|
Huhtikuussa 2021 Isfaran laaksossa syttyi väkivaltainen yhteenotto, jonka oletetaan alkaneen kun tadžikit asensivat valvontakameroita läheiselle vedenottoasemalle. Tämä teko kärjistyi aseelliseksi konfliktiksi, joka vaati satoja siviiliuhreja. Alueen kiista johtuu pääasiassa virheellisestä resurssien allokoinnista Neuvostoliiton ja sen tasavaltojen hajoamisen aikana ja sen jälkeen, mikä johti kireisiin kansojen välisiin suhteisiin.[6] |
| Ambalat | Indonesia Malesia
|
|
| Golaninkukkulat |  Israel Syyria
|
Syyrian alue, jonka Israel valtasi vuonna 1967 (kuuden päivän sota) ja liitti Israelin yksipuolisesti omakseen vuonna 1981. Vuonna 2008 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen täysistunto äänesti äänin 161–1 "miehitettyä Syyriaa" koskevan esityksen puolesta joka vahvisti tukensa YK:n päätöslauselmalle 497; Yhdistyneet Kansakunnat, 5. joulukuuta 2008. Syyrian sisällissodan aikana Syyrian arabitasavalta oli menettänyt suoran hallinnan Itä-Golanin alueilla ja vetäytynyt tulitaukolinjalta Israelin kanssa (eri kapinallis- ja jihadistiryhmien hyväksi), vaikka se sai alueen takaisin vuonna 2018. |
| Hatay |  Turkki Syyria
|
Turkki liitti alueen vuonna 1939 osaksi Turkkia. Syyria vaatii aluetta Turkilta[7] |
| Shebaa | Israel Libanon
|
|
| Vihreälinja | Israel Palestiina
|
|
| Länsiranta ja Itä-Jerusalem | Israel
|
|
| Gazan kaista | Palestiina Israel
|
|
| Kalapani , Susta ja Antudanda | Intia Nepal
|
Intia hallinnoi Kalapania kun taas Sustaa hallinnoi Nepal. Muutamat jäljellä olevat rajakiistat Nepalin kanssa sovittiin 98% vuonna 2019. |
| Artsvašen Gegharkunikin maakunta, "de jure" osa Armeniaa; Kərkii Nahitševan, Yuxarı Əskipara ja Barxudarlı, molemmat Qazaxin piirikunnan eksklaavit oikeudellisesti osa Azerbaidžania; "Yaradullu" on Azerbaidžanin hallitsema, ja se miehittää sitä ympäröivän paljon suuremman "de jure" Armenian alueen. |  Armenia Azerbaidžan
|
|
| Kuria Muria -saaret |  Oman Jemen
|
|
| Korean niemimaa |  Pohjois-Korea Etelä-Korea
|
Korean demokraattinen kansantasavalta hallinnoi Pohjois-Koreaa, mutta Pohjois-Korean perustuslain 1 artiklassa lukee: "Korean demokraattinen kansantasavalta on itsenäinen sosialistinen valtio, joka edustaa koko Korean kansan etuja". Korean tasavalta hallinnoi Etelä-Koreaa, mutta Etelä-Korean perustuslain 3 §:ssä sanotaan: "Korean tasavallan alue koostuu Korean niemimaasta ja sen viereisistä saarista." |
| Kuriilit (Pohjoiset alueet), Kuriilit, ja Etelä-Sahalin [8] |  Venäjä Japani
|
Toisen maailmansodan päätyttyä Japanin hallitus luopui San Franciscon sopimuksessa vaatimuksistaan Suvereniteetista Kuriilisaarille (lukuun ottamatta muutamia etelässä olevia saaria) ja Etelä-Sahalinia.[9] Koska Neuvostoliitto ei kuitenkaan allekirjoittanut sopimusta eikä sopimuksessa nimenomaisesti hyväksytty Venäjän suvereniteettia näillä alueilla, Japanin hallitus on todennut, että näiden alueiden jakamista ei ole vielä päätetty. Siksi Japani ei tunnusta Neuvostoliiton /Venäjän suvereeniteettiä näillä alueilla.[10]
Katso: Kuriilien kiista |
| Liancourtinluodot | Etelä-Korea Pohjois-Korea Japani
|
Muodollisesti liitettiin Japaniin vuonna 1905, ja se julistettiin myös Japanin alueeksi vuonna 1952 voimaan tulleen San Franciscon rauhansopimuksen nojalla. Vuodesta 1952 lähtien Koreat on kuitenkin hallinneet saaria. |
| Saaria Mekongjoen rannalla |  Laos Thaimaa
|
|
| Tietyt saaret Naf-joessa, St. Martinin saari[11] |  Bangladesh Myanmar
|
|
| Noktundo | Venäjä Etelä-Korea
|
Vuonna 1990 Neuvostoliitto ja Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) allekirjoittivat rajasopimuksen, joka sai rajan kulkemaan Tumen-joen läpi jättäen Noktundon Venäjälle. Etelä-Korea kieltäytyi tunnustamasta sopimusta. |
| Pedra Branca ;useita luotoja itäisellä Singaporensalmessa |  Singapore Malesia
|
Kansainvälinen tuomioistuin antoi 23. toukokuuta 2008 päätöksensä, jonka mukaan Pedra Brancan suvereniteetti kuuluu Singaporelle; Middle Rocksin suvereniteetti kuuluu Malesialle.Etelä-Ledgen suvereniteetti pysyy kiistanalaisena, kunnes osapuolet voivat päättää aluevesien omistajuudesta.[12] |
| "Piste 20"; pieni maa-alue, jonka Singapore valtasi takaisin mereltä | Singapore Malesia
|
Malesia väittää, että maa otettiin takaisin sen aluevesillä. |
| O'Tangav | Laos Kambodža
|
[13] |
| Prasat Preah Vihear | Thaimaa Kambodža
|
Temppelikompleksi, joka myönnettiin Kambodžalle Kansainvälisen tuomioistuimen päätöksellä vuonna 1962; "niemeke", joka on kooltaan 0,3 km², välittömästi temppelin vieressä, ja joka myönnettiin Kambodžalle Kansainvälisen tuomioistuin päätöksellä vuonna 2013; Molemmat maat tunnustavat jatkuvan kiistan 4,3 km²:n lisäpinta-alasta välittömästi vuoden 2013 päätöksen alueen luoteeseen. |
| Qaruh ja Umm al Maradim |  Kuwait Saudi-Arabia
|
|
| osia Sabahia (Pohjois-Borneo) | Malesia Filippiinit
|
Filippiinit säilyttävät oikeutensa Sabahin itäosaan (Pohjois-Borneo) sillä perusteella, että Filippiinien hallitus väittää, että entinen Sulun sulttaanikunta on vain vuokrannut alueen Brittiläseltä Borneolta mistä Filippiinit väittivät. että sen pitäisi olla kaikkien Sulun menneiden alueiden seuraajavaltio. |
| Al-Buraimi | Yhdistyneet arabiemiraatit Saudi-Arabia
|
|
| Siachenin jäätikkö ja Saltorovuoret | Intia Pakistan
|
Intian hallinnassa vuodesta 1984. |
| Ban Ganga | Kiista siitä, missä päin suistossa raja kulkee; vain pienet suoalueet ovat kiistanalaisia, mutta kyseessä on merkittävä merialue. Se on jaettu puron puoliväliin. | |
| osia Kolmen pagodin solasta | Myanmar Thaimaa
|
|
| Ukatni, Zhestki ja Malyy saaret[14] | Venäjä Kazakstan
|
|
| Ungar-Too-vuoristo[15] | Uzbekistan Kirgisia
|
|
| Ostrov Vozroždenija | Kazakstan Uzbekistan
|
|
| Depsang, Aksai Chin |  Kiina Intia
|
|
| Arunachal Pradesh | Intia Kiina |
Intian määräysvallassa, mutta Kiina ei tunnusta maiden välistä McMahon-linjaa. |
| Beyul Khenpajong, Menchuman laakso, ja Chagdzom[16] |  Bhutan Kiina |
|
| Bhutanin enklaavit Länsi-Tiibetissä, Cherkip Gompa, Dho, Dungmar, Gesur, Gezon, Itse Gompa, Khochar, Nyanri, Ringung, Sanmar, Darchen, Doklam ja Zuthulphuk | Kiina Bhutan |
|
| Dadivank | Azerbaidžan Armenia |
|
| Demchok | Intia Kiina |
|
| Chumar, Gue, Kaurik, Shipki La, Tashigang, Barahoti, Lapthal, Jadhang, Nelang, Pulam Sumda ja Sang | Intia Kiina |
Intian hallinnassa.Aksai Chinin ja Nepalin välissä sijaitsevat kiistanalaiset alueet. |
| pienialue Gilgit-Baltistanista | Pakistan Intia |
|
| James Shoal | Malesia Kiina Taiwan
|
|
| Macclesfieldinrana | Kiina Taiwan Filippiinit
|
|
| Manner-Kiina ja Hainan | Kiina Taiwan
|
|
| Kula Kangri | Bhutan Kiina |
|
| Laçınin käytävä | Azerbaidžan Armenia
|
|
| Nagorno-Karabah | Armenia Azerbaidžan
|
[17] |
| Paracelsaaret | Kiina Taiwan Vietnam
|
[18] |
| Parangcho[19] | Etelä-Korea Kiina Taiwan
|
|
| Scarboroughin matalikko | Kiina Taiwan Filippiinit
|
|
| Saktengin kansallispuisto[20] | Bhutan Kiina |
|
| Senkakusaaret | Japani Kiina Taiwan
|
Japanin määräysvallassa[21] |
| Shaksgaminlaakso | Kiina Intia
|
Pakistan oli alun perin riidan osapuoli, mutta luopui sealue vaatimuksista ja hyväksyi Kiinan suvereniteettiin alueella vuonna 1963. |
| Spratlysaaret | Kiina Taiwan Vietnam Filippiinit Malesia  Brunei
|
Jokainen osapuoli,Bruneita lukuun ottamatta, hallitsee yhtä tai useampaa yksittäistä saarta. |
| Taiwan, Penghu, Kinmen, Matsu , Pratas ja Verekerinranta | Taiwan[22] Kiina[23]
|
Kiinan kansantasavallan hallitus vaatii itselleen koko Taiwanin saarta sekä joukon pieniä saaria, kuten Penghua, Kinmeniä ja Matsua jotka ovat Taiwanin hallituksen hallinnassa. |
| Trans-Karakoram | Kiina Intia
|
|
| Taiwan ja Penghu | Taiwan Kiina
|
Vuonna 1945, Japanin antautumisen jälkeen, Kiinan tasavalta liitti yksipuolisesti Taiwanin ja Penghun saaret osaksi Taiwania, mitä sen liittolaiset eivät tunnustaneet. Vähän ennen Kiinan sisällissodan loppumista kun Kiinan tasavallan hallitus vetäytyi Taiwanin saarelle. Japani luopui virallisesti vaatimuksistaan koskien Taiwania ja Penghua vuonna 1952 San Franciscon sopimuksessa. Taiwanin suvereniteetti on ollut kyseenalaisina tähän päivään asti. |
Afrikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Alue | Osapuolet | Huom. |
|---|---|---|
| Abyei, Heglig, Jodha, Kafia Kingi ja Kaka |  Sudan Etelä-Sudan
|
Sekä Sudan että Etelä-Sudan ovat vaatineet aluetta Etelä-Sudanin itsenäisyyteen johtaneen sisällissodan jälkeen. Heglig oli Etelä-Sudanin määräysvallassa huhtikuun puolivälissä 2012, mutta Sudan otti sen haltuunsa. Abyei valloitettiin toukokuussa 2012. |
| Banc du Geyser |  Madagaskar Komorit  Ranska
|
Intian valtameren erillissaaret |
| Bassas da India, Europa ja Juan de Nova | Ranska Madagaskar[24]
|
De facto osa Ranskan eteläisten alueiden Ranskan merentakaista aluetta. |
| Ceuta, Melilla ja muut Espanjan alueet Pohjois-Afrikassa |  Espanja Marokko
|
Ceuta ja Melilla ovat Espanjan hallinnassa autonomisina kaupungeina.
Isla Perejil-saarella vuonna 2002 tapahtuneen välikohtauksen jälkeen molemmat maat suostuivat palaamaan status quoon. |
| Chagossaaret |  Yhdistynyt kuningaskunta Mauritius Malediivit Seychellit [25]
|
Britannia hallinnoi saaristoa osana Brittiläistä Intian valtameren aluetta. Kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa-antava lausunto on todennut Britannian hallinnon laittomaksi ja kehottanut Britanniaa saattamaan päätökseen siirtomaavallan purkamisprosessin Mauritiuksen osalta. |
| Doumeiran vuoristo, Ras Doumeira ja Doumeiran saari |  Eritrea  Djibouti
|
Vuoden 2008 Djiboutin ja Eritrean välisen rajakonfliktin perusta. Eritrea miehitti alueen qatarilaisten rauhanturvaajien vetäytymisen jälkeen kesäkuussa 2017.[26] . |
| Gloriososaaret | Ranska Madagaskar Komorit
|
De facto osa Ranskan eteläisten alueiden Ranskan merentakaista aluetta. |
| Hala’ibin kolmio |  Egypti Sudan
|
Aiemmin yhteishallinnon alainen; Egypti hallitsee Hala'ibin kolmiota. Egyptin ja Sudanin vaatimiin rajoihin kuuluu Hala'ibin kolmio. Kumpikaan maa ei ole päässyt sopuun Bir Tawilin alueesta joka on lähellä kolmiota. |
| Ilemi |  Kenia Etelä-Sudan
|
De facto Kenian hallinnassa. Etiopian heimot ovat käyttäneet ja tehneet ryöstöjä alueella, mutta Etiopian hallitus ei ole koskaan vaatinut sitä itselelen vaan se on tunnustanut että se oli osa Sudania vuosien 1902, 1907 ja 1972 sopimuksien mukaisesti.[27][28] |
| KaNgwane ja Ingwavuma |  Etelä-Afrikka Swazimaa
|
Swazimaan vaatii alueita, jotka sen mukaan takavarikoitiin siirtomaa-aikoina. Swazimaan vaatima alue on entinen KaNgwanen bantustan, joka muodostaa nykyään Jozinin ja uMhlabuyalinganan paikalliskuntien pohjoisosat KwaZulu-Natalissa sekä Nkomazin eteläosan, Umjindin kaakkoisosan ja Albert Luthulin kunnan osia Mpumalangassa. |
| Koalou |  Burkina Faso Benin
|
Burkina Faso ja Benin jatkavat rajakiistaa tällä 7,75 km²:n kolmiomaisella maa-alueella lähellä Togon rajaa. Vuoden 2008 järjestetyssä huippukokouksessa julistettiin, että alue oli neutraali vyöhyke, eikä osa Beniniä joten se oli teknisesti ei kenenkään maataa. YK:n pakolaisjärjestön mukaan vuonna 2015 alueella oli ongelmia kansalaisuudettomien lasten syntymisestä, mutta Benin väestörekisteritoimisto on ottanut haltuunsa syntymän rekisteröinnin alueella.[29] |
| Kpéaba |  Norsunluurannikko Guinea
|
Guinean armeija miehitti tätä kylää yhden kuukauden ajan tammikuusta helmikuuhun 2013, ennen kuin vetäytyi valmistautuessaan neuvotteluihin. Joulukuussa 2016 guinealaiset sotilaat ja siviilit hyökkäsivät kylään tappaen yhden ja haavoittaen useita muita ennen kuin palasivat omalle puolelleen rajaa. Guinean puolustusministerin mukaan Guinean armeijaa oli pyydetty olemaan lähettämättä sotilaita tälle alueelle, eikä sillä ollut osallisuutta tähän tapaukseen.[30][31][32] |
| Logoba/Moyon piirikunta | Etelä-Sudan Uganda
|
Vuonna 1914 Britannian siirtomaajärjestys määritti kansainvälisen rajan Kajokejin Kukun (Etelä-Sudan) ja Moyon (Uganda) Ma'din välisen heimorajan perusteella. Rajaa ei kuitenkaan koskaan merkitty virallisesti. Vuonna 2014 konfliktin laukaisi kun Uganda järjesti alueella kansallisen väestönlaskennan jolloin Etelä-Sudanin viranomaiset pidättivät ugandalaiset viranomaiset.[33][34] |
| Chiengi, Luapulan maakunta |  Sambia Kongon demokraattinen tasavalta
|
Sambialla ja Kongolla on erilainen tulkinta rajoista, jotka vahvistettiin vuonna 1894 brittiläisten uudisasukkaiden ja Belgian kuninkaan Leopold II:n välisellä sopimuksella. Molempien maiden armeijoiden välillä on ollut välikohtauksia vuosina 1996, 2006 ja 2016. Maaliskuussa 2020 Sambia sijoitti joukkoja Kongon puolelle rajaa.[35] |
| Lunkindajoen oikeanpuoleinen ranta | Kongon demokraattinen tasavalta Sambia
|
|
| Mayotte | Ranska Komorit[24]
|
Vuoden 2009 kansanäänestyksessä väestö kannatti että saari olisi osa Ranskan merentakaista departementti.Mayotesta tuli ,merentakainen departamentti 31. maaliskuuta 2011. |
| Mbambanlahden saaret Njassajärvellä |  Tansania Malawi
|
Lundon ja Mbambonsaaria väitetään osaksi Malawijärveä, koska Malawilla on vaatimuksia Malawijärven rantaviivaan vuoden 1890 anglo-saksalaisen sopimuksen perusteella. |
| Mbañiensaari, Cocotiers ja Congasinsaari[36] |  Gabon Päiväntasaajan Guinea
|
|
| Migingonsaari, Lolwensaari, Oyasi, Remba, Ringiti ja Kisiwa cha Sigulu, kaikki erioikeuskiistat Victoriajärvellä. | Kenia Uganda
|
Vuonna 2009 Migingon saaresta tuli kiistanalainen alue, kun Uganda nosti kansallisen lippunsa saarille. Kiista liittyy kalastusoikeuksiin Victoriajärvellä. Ennen vuotta 2004 saari oli asumaton, mutta nyt se on kenialaisten ja ugandalaisten kalastajien asuttama.[37] |
| Kongojoen saaret |  Kongon tasavalta Kongon demokraattinen tasavalta
|
Suurin osa Kongo-joen rajasta on edelleen määrittelemätön.[38] |
| Ntemjoen saaret |  Kamerun Päiväntasaajan Guinea
|
|
| Okparajoen kylät | Benin Nigeria
|
|
| Rufunzonlaakso ja Sabanerwa |  Ruanda Burundi
|
Vuonna 1965 Akanyaru-joki muutti kurssia rankkasateiden vuoksi. Burundilaiset huomauttavat ruandalaisista viljelijöistä, jotka ovat myötävaikuttaneet kurssin muutokseen riisinviljelyllä.[39] |
| Rukwanzinsaari ja Semliki | Kongon demokraattinen tasavalta Uganda
|
Kiista liittyy kalastusoikeuksiin Edward- ja Albertjärvellä.[40] |
| Sindabezisaari | Sambia Zimbabwe[41]
|
Turistisaari Sambesi-joella, Victorian putousten länsipuolella |
| Socotransaaristo | Jemen Somalia
|
Vaikka Somalia ei muodollisesti vaadi saaristoa itselleen, se pyysi Yhdistyneitä Kansakuntia tarkastelemaan Sokotran saariston "statusta" kuuluuko saaristo osaksi Jemeniä vai Somaliaa.[42] |
| Tromelin | Ranska Mauritius |
De facto osa Ranskan eteläisten alueiden Ranskan merentakaista aluetta. |
| Wadi Halfa | Egypti Sudan
|
Suurin osa kiistanalaisesta alueesta koostui kylistä, jotka jäi Nasserjärven tulvien alle kun Assuanin pato valmistui.[43] |
| Länsi-Sahara | Marokko Länsi-Sahara
|
Marokon (80 %) hallinnassa vuodesta 1975 lähtien Kansainvälisen oikeuden ulkopuolella oleva alue, jonka YK on luokitellut ei-itsehallintoalueeksi. |
| Oued Tourndo |  Algeria Libya
|
Libya vaatii 32 000 neliökilometriä Kaakkois-Algeriaa, Libyan Ghatin kaupungin eteläpuolella.[44] |
Eurooppa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Alue | Osapuolet | Huomautuksia |
|---|---|---|
| Krim (mukaan lukien Sevastopol) | Venäjä Ukraina
|
Vuonna 2014 Venäjä liitti Krimin niemimaan kiistanalaisessa kansanäänestyksessä. Vähemmistö maailman maista on tunnustanut Krimin osaksi Venäjää. Yleiskokouksen päätöslauselmassa 68/262 äänin 100 puolesta, 11 vastaan, 58 tyhjää ja 24 tyhjää todettiin Krimin olevan osa Ukrainaa. Siitä huolimatta Krim on käytännössä Venäjän osa-alue, koska suurin osa hallinnasta on Venäjän käsissä[46][47] |
| Donetskin alue | Ukraina Venäjä
|
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– |
| Hersonin alue | ||
| Luhanskin alue | ||
| Zaporižžjan alue | ||
| Kinburnin niemimaa (Mykolajivin alue | ||
| Snihurivka [48]( Mykolajivin alue | ||
| Imia/Kardak |  Kreikka Turkki
|
Suuri määrä rajakiistoja mm. kansallinen ilmatila, aluevedet ja talousvyöhykkeet. |
| Mont Blanc | Ranska Italia
|
Ranska väittää, että Mont Blanc -vuoren tärkeimmät huiput - Dôme du Goûter ja Punta Helbronner sijaitsevat Ranskan alueella, kun taas Italia väittää että huiput ovat yhteisiä.[49] |
| Gibraltarinsalmi | Yhdistynyt kuningaskunta Espanja[24]
|
Kiista Utrechtin sopimuksen tulkinnasta ja rajan sijainnista. |
| Rockall |  Irlanti Yhdistynyt kuningaskunta Tanska Islanti
|
Kiistanalainen asumaton luoto Pohjois-Atlantin valtamerellä.[50] |
| Olivenza ja Vila Real (Táligan kunta) | Espanja Portugali
|
Vuonna 1801, Appelsiinin sodan aikana, Espanja miehitti Ranskan sotilaallisella tuella Olivenzan (portugaliksi Olivença) alueen. Wienin sopimuksen aikana allekirjoittajavallat (mukaan lukien Espanja) hyväksyivät Portugalin väitteet sen Olivençaa koskevasta vaatimuksesta, mutta Espanja ei koskaan täyttänyt velvollisuuttaan palauttaa Olivençan kaupunki ja sen aluetta Portugalille. |
| Kroatian ja Serbian rajakiista |  Kroatia Serbia
|
Rajoitetut alueet Tonavan varrella
Osijek-Baranjan ja Vukovar-Syrmian maakuntien osat sekä Länsi- ja Etelä-Backan piirit |
| Šarengrad | ||
| Vukovar | ||
| Sveta Gera |  Slovenia Kroatia
|
Sijaitsee Žumberak/Gorjancin alueella |
| Drinajoki[51] |  Bosnia ja Hertsegovina Serbia
|
Kiistanalaiset osat Drinan varrella. |
| Prevlaka | Kroatia Montenegro
|
|
| Sastavci | Serbia Bosnia ja Hertsegovina
|
|
| Kroatia Bosnia ja Hertsegovina
|
||
| Dragonjajoki | Slovenia Kroatia
|
|
| Novaja Zemlja | Ukraina Romania
|
Etelä-Amerikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Alue | Osapuolet | Huomaa |
|---|---|---|
| Guayana Esequiba (Guyana, Essequibojoen läntinen puoli) ja Ankokonsaari |  Guyana Venezuela
|
Venezuelalla ja Guyanalla on myös päällekkäisiä merialuevaatimuksia. Barbados ja Guyana ovat sittemmin allekirjoittaneet yhteisen yhteistyösopimuksen tällä alueella. |
| Masoller ja Vila Thomaz Albornoz |  Brasilia Uruguay
|
Kiista 237 km²:n Invernada-joen alueella lähellä Masolleria, jonka sivujoesta on Quaraí-/Cuareim-joen laillinen lähde. YK ei tunnusta väitettä virallisesti. |
| Falklandinsaaret ja Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret | Yhdistynyt kuningaskunta Argentiina
|
|
| Ranskan Guiana Marouinijoen läntinen puoli | Ranska Suriname
|
|
| Tigri yläjoen itäpuolella Courantynenjoki | Guyana Suriname
|
Tigri-alue (hollanniksi: Tigri-gebied) on metsäinen alue, josta Suriname ja Guyana ovat kiistäneet noin vuodesta 1840 lähtien. Se kattaa alueen Ylä-Corentyne-joen (kutsutaan myös New Riveriksi), Coeroeni-joen ja Kutari-joen välillä. Tämä kolmion muotoinen alue Guyanassa tunnetaan nimellä New Riverin kolmio. Vuonna 1969 konflikti kiihtyi, ja siitä lähtien Tigrin alue on ollut Guyanan hallinnassa jota Suriname ei ole tunnustanut. Vuonna 1971 osapuolet sopivat Trinidadissa että ne jatkavat neuvotteluja rajakysymyksestä ja vetävänsä armeijansa kiistanalaisesta alueelta. Guyana ei ole koskaan noudattanut tätä sopimusta. |
| Isla Brasilera | Brasilia Uruguay
|
Uruguayn viranomaiset väittävät, että saari kuuluu osaksi Artigasin departementtiä.YK ei tunnusta väitettä virallisesti |
| Isla Suárez |  Bolivia Brasilia
|
Rio Mamoré -joen saari, joka toimii rajana Bolivian ja Brasilian välillä muiden 80 saaren rinnalla ei ole osoitettu kuuluvansa millekään maalle. Isla Suárez on maantieteellisesti lähempänä Boliviaa, mutta taloudellisesti riippuvainen brasilialaisesta Guajará-Mirimin kaupungista. Molemmat maat allekirjoittivat vuonna 1958 sopimuksen, joka pitää saaren status quossa |
| Eteläinen Patagonian jäätikkö | Argentiina Chile
|
Mount Fitz Roysta Cerro Murallóniin raja on edelleen määrittelemätön, kun taas Murallónin ja Cerro Daudetin vyöhykkeellä molemmat maat määrittelivät rajan jo vuonna 1998, mutta niiden kartografiat eroavat toisistaan. |
Pohjois-Amerikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Alue | Osapuolet | Huomaa |
|---|---|---|
| Bajo Nuevo |  Kolumbia Jamaika Nicaragua Yhdysvallat
|
Honduras on tunnustanut Kolumbian itsemääräämisoikeuden Bajo Nuevolle; muut osapuoluet eivät ole. Kansainvälinen tuomioistuin päätti 19. marraskuuta 2012, että Kolumbia hallitsee Bajo Nuevoa. |
| Conejonsaari |  Honduras Slovenia
|
|
| Navassa[24] | Yhdysvallat Haiti
|
Yhdysvallat on ottanut saaren omistukseensa vuodesta 1857. Haitin vaatimus Navassasta juontaa juurensa vuonna 1697 tehtyyn Ryswickin sopimukseen, jolla perustettiin Ranskan omistukset Manner-Hispaniolaan, jotka siirrettiin Espanjalta sopimuksella sekä muita erityisesti nimettyjä läheisiä saaria.[52] |
| Sapodilla Cayes |  Belize Guatemala Honduras
|
|
| Serranilla | Kolumbia Honduras Nicaragua Yhdysvallat
|
Jamaika on tunnustanut Kolumbian itsemääräämisoikeuden Serranillalle; muut osapuoluet eivät ole. Kansainvälinen tuomioistuin päätti 19. marraskuuta 2012, että Kolumbia hallitsee Serranillaa. |
| Belizen eteläpuoli | Belize Guatemala
|
|
| Machias Seal saari— North Rock |  Kanada Yhdysvallat
|
Saaret sijaitsee niin sanotulla "harmaalla vyöhykkeellä" (kooltaan noin 717 km², jossa sijaitsee kanadalainen majakka, mutta Yhdysvallat on vaatinut aluetta itselleen, ja siellä käy yhdysvaltalaiset kiertoajeluveneet. Aluetta partioivat Kanadan ja Yhdysvaltain rannikkovartiosto, mutta majakalla on vain Kanadan rannikkovartiosto. Ratkaisematon meriraja jakautuu kahteen osaan: saaren suvereniteettiin ja merirajan sijaintiin ottaen huomioon, kuka on saaren laillinen omistaja. |
| Juan de Fucan salmi | Kanada Yhdysvallat
|
Salmen suulla molemmat maat julistivat kalastusvyöhykkeiksi vuonna 1977. Kukin maa käytti lievästi erilaista menetelmää määrittääkseen yhtä kaukana olevan vesirajan. Kiistanalaiset kaksi erillistä vesialuetta ovat kooltaan noin 51,5 km² |
| Beaufortinmeri | Kanada Yhdysvallat
|
Kanada tukee Yukonin ja Alaskan välisen maarajan laajentamista mereen. Yhdysvallat ei, vaan tukee linjaa, joka olisi kauemnopana rannikosta. Tällainen rajaus tarkoittaa, että Kanadan luoteisalueiden yksinomaiseksi talousvyöhykkeeksi ilmoittama pieni osa kuuluu myös Yhdysvalloille, koska Luoteisalueiden ja Yukonin välinen talousvyöhykkeen raja seuraa suoraa pohjois-eteläsuuntaista linjaa mereen. Yhdysvaltain väitteet loisi kolmion muotoisen talousvyöhykkeen Yukonille. Kiistanalainen alue on kooltaan noin 21 440 km² [53]. Vuoden 1825 anglo-venäläisen yleissopimuksen lauseen tarkka käännös, joka kirjoitettiin ranskaksi, on osa kysymystä. Yleissopimuksessa viitataan 141. meridiaaniin "sen jatkuessa jäätyneeseen valtamereen asti". Aito teksti on ranskaksi: "dans son prolongation jusqu’à la Mer Glaciale." Tarkka kysymys on tulkinta, joka pitäisi antaa prepositiolle "jusqu'à". Tarkemmin sanottuna, sisältääkö se objektin, johon prepositio liittyy, vai poissulkeeko se. |
| Luoteisväylä | Kanada Yhdysvallat
|
Kanada väittää väylän osaksi sen "sisäisiä vesiä", jotka kuuluvat Kanadalle, kun taas Yhdysvallat pitää sitä "kansainvälisenä salmena" (salmi, jossa on avoin kansainvälinen liikenne). Kanadan rannikkovartiosto ja Kanadan kuninkaallinen laivasto ovat ottaneet käyttöön uuden jäänmurtajan sekä useita offshore-partioaluksia vartioimaan ja partioimaan vesiä. |
| Dixon Entrance | Kanada Yhdysvallat
|
sisältää kaksi vesialuetta, jotka Kanada ja Yhdysvallat vaativat toisiaan. "A-B"-linjana tunnettu linja määritettiin vuonna 1903 tehdyssä välimiespäätöksessä Alaskan ja Brittiläisen Kolumbian rajasta. Tuomioistuin määritti alkuperäisen rajapisteen (piste "A") Dixonin sisäänkäynnin pohjoispäässä ja nimesi pisteen "B" 72 NM itään. Kanada luottaa A-B-linjaan, joka tekee lähes koko Dixon Entrancen sisävesiksi. Yhdysvallat ei tunnusta "A-B" -linjaa virallisena rajana, vaan pitää sen suvereniteetin jakavana maamassoja Dixonin sisäänkäynnin sisällä Kanadan maan kanssa linjan eteläpuolella. Yhdysvallat pitää vesiä kansainvälisen merilain alaisina, ja vuonna 1977 se määritteli yhtä kaukana sijaitsevan aluelinjan koko Dixon Entrancen alueelle, pääasiassa A-B-linjan eteläpuolelle. Leikkaavat viivat muodostavat neljä erillistä vesialuetta, joilla on erilaiset vaatimukset. Molemmat maat omistavat kaksi A-B-linjan eteläpuolista aluetta (noin 2 789 km² ja 51,5 km² . Kaksi muuta vesialuetta ovat linjan "A-B" pohjoispuolella, eikä kumpikaan maa ole vaatinut niitä. Kaksi lunastamatonta aluetta ovat kooltaan noin 72 km² ja 1,4 km² . Lisäksi Nunez Rocks on laskuveden korkeus ("paljas puolivuorovesi"), joka sijaitsee A-B-linjan eteläpuolella ja jota ympäröi Yhdysvaltojen vaatima merialue. Yhdysvallat ei ole ratifioinut lakia merisopimuksen, vaikka se noudattaa useimpia sen periaatteita kansainvälisenä tapaoikeudena. Sopimuksen mukaan laskuveden korkeus voidaan käyttää aluemeren tukipisteinä, ja Yhdysvallat käyttää Nunez Rocksia tukipisteenä. Koska se ei ole allekirjoittanut, mikään ei estä Yhdysvaltoja vaatimasta alueita, jotka eivät kuulu merioikeussopimuksen soveltamisalaan. Tosiasia on, että noin puolet jokaisesta päivästä veden yläpuolella olevaa aluetta, jota Kanada pitää kanadalaisena, ympäröi merialue, jonka Yhdysvallat on julistanut amerikkalaiseksi. |
Oseania
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Alue | Osapuolet | Huomautuksia |
|---|---|---|
| île Matthew ja île | Ranska ( Uusi-Kaledonia) Vanuatu
|
|
| Minerva-riutta |  Tonga Fidži
|
Fidži väittää, että koko riutta on veden alla nousuveden aikaan, mikä tekee tyhjäksi Minervan käytön perustana Tongan suvereniteetille tai meritalousvyöhykkeelle YK:n merioikeusyleissopimuksen sääntöjen mukaisesti. |
| Swains Island | Yhdysvallat Tokelau
|
Uusi-Seelanti, josta Tokelau on riippuvainen ei tue Tokelaun väitettä saareen. Uusi-Seelanti tunnustaa virallisesti Yhdysvaltain suvereniteetin Swainsin saarella. |
| Wakensaari | Yhdysvallat Marshallinsaaret
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ A New Maritime Boundary Dispute: Is Ashmore Reef Part of Australia? The Maritime Executive. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Krzysztof Iwanek: Why Did Pakistan Lay Claim to the Indian Territory of Junagadh? thediplomat.com. Viitattu 12.6.2023. (englanti)
- ↑ Kyrgyz In Exclave In Uzbekistan Want To Relocate To Kyrgyzstan Eurasianet. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ Uzbekistan, Kyrgyzstan intensify work on delimitation and demarcation of state border Trend.Az. 18.2.2014. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Kyrgyzstan, Uzbekistan Agree To Work On Land Swap Near Border. Määritä julkaisu!Määritä ajankohta! Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 15.3.2019. (englanti)
- ↑ What drove the worst Kyrgyz-Tajik conflict in years? The Third Pole. 28.5.2021. Viitattu 12.6.2023. (englanti)
- ↑ Syria’s “Lost Province”: The Hatay Question Returns The Malcolm H. Kerr Carnegie Middle East Center. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ 北方領土問題の経緯（領土問題の発生まで） Ministry of Foreign Affairs of Japan. Viitattu 12.6.2023. (japani)
- ↑ 衆議院議員鈴木宗男君提出南樺太、千島列島の国際法的地位などに関する質問に対する答弁書 www.shugiin.go.jp. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ 樺太略史 - 一般社団法人 全国樺太連盟 kabaren.org. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ Myanmar's Claim to St. Martin's Island Irks Bangladesh The Wire. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ Court awards islet to Singapore news.bbc.co.uk. 23.5.2008. Viitattu 12.6.2023. (englanti)
- ↑ Mech Dara: Hun Sen set to visit Laos, discuss border issues phnompenhpost.com. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ КАСПИЙСКИЙ САММИТ НЕ СОСТОЯЛСЯ | Экологическая Вахта по Северному Кавказу www.ewnc.org. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ Pete Baumgartner: Uzbekistan, Kyrgyzstan Deploy Troops In Dispute Over Border Mountain Radio Free Europe/Radio Liberty. 23.3.2016. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Robert Barnett: China Is Building Entire Villages in Another Country’s Territory Foreign Policy. 7.5.2021. Viitattu 12.6.2023. (englanti)
- ↑ GENERAL ASSEMBLY ADOPTS RESOLUTION REAFFIRMING TERRITORIAL INTEGRITY OF AZERBAIJAN, DEMANDING WITHDRAWAL OF ALL ARMENIAN FORCES | UN Press press.un.org. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ What does disputed Paracel island look like? BBC News. 17.2.2016. Viitattu 12.6.2023. (englanti)
- ↑ Underwater Reef Named 'Parangcho' world.kbs.co.kr. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Beijing now bullies Bhutan www.telegraphindia.com. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Nation protests Japan's Diaoyutai move Taipei Times. 23.6.2020. Viitattu 15.9.2020.
- ↑ Additional Articles of the Constitution of the Republic of China, Article 9, Section 2
- ↑ Constitution of the People's Republic of China, Preamble
- ↑ a b c d Field Listing - Disputes - international The World Factbook. Arkistoitu 23 huhtikuu 2020. Viitattu 12 kesäkuu 2023.
- ↑ Maldives defends UN vote on Chagos Islands dispute maldivesindependent.com. 23.5.2019. Viitattu 12.6.2023. (englanti)
- ↑ Djibouti, Eritrea in territorial dispute after Qatar peacekeepers leave Reuters. 16.6.2017. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Robert O. Collins: The Ilemi Triangle. Annales d'Éthiopie, 2004, 20. vsk, nro 1, s. 5–12. doi:10.3406/ethio.2004.1065 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Brownlie, Ian: African Boundaries: A Legal and Diplomatic Encyclopedia, s. 867–884; 917–921. Institute for International Affairs, Hurst and Co., 1979.
- ↑ Différend frontalier Burkina-Bénin : Kourou/Koalou déclarée zone neutre - leFaso.net lefaso.net. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ Différend frontalier Burkina-Bénin : Kourou/Koalou déclarée zone neutre - leFaso.net lefaso.net. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ Clash on Ivory Coast, Guinea border-sources - Guinea | ReliefWeb reliefweb.int. 8.4.2005. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Côte d'Ivoire/Guinée: un ancien litige frontalier ressurgit à Kpéaba RFI. 23.12.2016. Viitattu 12.6.2023. (ranska)
- ↑ South Sudan – Uganda Relations ACCORD. Viitattu 12.6.2023. (englanti)
- ↑ Patchwork States: The Localization of State Territoriality on the South Sudan–Uganda Border, 1914–2014* academic.oup.com. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ Zambia & DRC’s disputed territory in Tanganyika since colonial era The Africa Report.com. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Golfe de Guinée : les nouvelles attentes Sénat. 3.4.2023. Viitattu 12.6.2023. (ranska)
- ↑ Kenya, Uganda to demarcate entire border The East African. 6.7.2020. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Disputes - international - The World Factbook www.cia.gov. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ Tension increases in ongoing land dispute The New Humanitarian. 31.1.2006. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ The Great Lakes, Africa's contested waters – DW – 08/27/2018 dw.com. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Johannes Muntschick: The Southern African Development Community (SADC) and the European Union (EU): Regionalism and External Influence. Springer, 9.10.2017. ISBN 978-3-319-45330-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.6.2023). (englanti)
- ↑ For First Time in History, Somalia Claims Socotra as Its Own www.hiiraan.com. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ 396 - "You take it - No, you take it": the Bir Tawil Trapezoid Big Think. 23.7.2010. Viitattu 12.6.2023. (englanti)
- ↑ Algeria–Libya Land Boundary Sovereign Limits. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ AFP: Putin Signals Readiness for Peace Talks if Kyiv Cedes Occupied Regions The Moscow Times. 5.1.2023. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Backing Ukraine’s territorial integrity, UN Assembly declares Crimea referendum invalid | UN News news.un.org. 27.3.2014. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Maria Raquel Freire, "Ukraine and the Restructuring of East-West Relations" in The Russian Challenge to the European Security Environment (ed. Roger E. Kanet), p. 201.
- ↑ Reuters: Russian-held parts of Ukraine's Mykolaiv region to be incorporated in Russian-held Kherson Reuters. 21.9.2022. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ France and Italy are squabbling over who owns Europe's highest mountain The Independent. Viitattu 12.6.2023. (englanti)
- ↑ Who owns Rockall? A history of disputes over a tiny Atlantic island The Irish Times. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Field Listing :: Disputes - international — the World Factbook - Central Intelligence Agency cia.gov. Arkistoitu 23 huhtikuu 2020. Viitattu 30 June 2022.
- ↑ Navassa Island: The U.S.’s 160-year Forgotten Tragedy | History News Network historynewsnetwork.org. Viitattu 12.6.2023.
- ↑ US-Canada Arctic border dispute key to maritime riches BBC News. 2.8.2010. Viitattu 12.6.2023. (englanti)