Lutakko

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: päivitettyä tietoa Lutakon alueen nykytilanteesta, esim. Lutakonaukiosta

Lutakko
Kaupunki	Jyväskylä
Suuralue	Kantakaupunki
Kaupunginosa nro	4
Väkiluku	3 258[1] (31.12.2020)
Osa-alueet	Lutakko
Infobox OK

Lutakko on niemi ja noin 3 200 asukkaan kaupunginosa ja tilastoalue Jyväskylän kantakaupunkialueella, Jyväsjärven rannalla. Entiselle puuteollisuusalueelle rakennetun uuden asuinrakennuskannan lisäksi alueella on liike-, toimisto- ja kulttuuritiloja sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Jyväskylän ydinkeskustasta Lutakon erottavat Rantaväylä (valtatie 9, valtatie 23, E63-tie) ja rautatie. Lutakossa sijaitsee muun muassa messukeskus Paviljonki sekä rock-klubi Tanssisali Lutakko.

Lutakon alueen nykyinen rakennuskanta koostuu pääasiallisesti vuoden 1995 jälkeen rakennetuista asuinkerrostaloista. Asuinalueiden suunnittelusta on vastannut 1980-luvun lopulta alkaen Jyväs-Helmi Oy, jonka taustalla olevat Skanska Oyj ja YIT Oyj ovat vastanneet myös alueen rakentamisesta. Lutakon asuinalueiden suunnittelu ja rakentaminen on jaettu viiteen vaiheeseen. Neljännen vaiheen viimeinen talo valmistui keväällä 2013 ja viidennen vaiheen ensimmäinen kesällä 2012. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty noudattamaan sosiaalisesti kestävää kaupunkisuunnittelua.^[2] Lutakko sijoittui kolmanneksi MTV3:n Joka kodin asuntomarkkinat -ohjelman vuonna 2009 järjestämässä Suomen paras asuinalue -äänestyksessä^[3][4].

Lutakon alueella sijaitsee Jyväskylän Satama sekä muun muassa kaksi Jyväskylän korkeimpiin lukeutuvaa rakennusta: 15-kerroksinen asuinrakennus Horisontti sekä kiilamaisesta muodostaan tunnettu Innova-rakennus, jossa toimii useita IT-alan yrityksiä. Lutakon rannan tuntumassa on myös useita 12-kerroksisia asuintaloja. Alueen suunnitteluvaiheessa esitellyt kuvat korkeista rakennuksista toivat alueelle lisänimen ”(Jyväskylän) Manhattan”^[5].

Korkeiden rakennusten lisäksi Lutakossa sijaitsee myös muita paikallisesti ja valtakunnallisestikin tunnettuja kiinteistöjä, kuten messu- ja kongressikeskus Jyväskylän Paviljonki sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun informaatioteknologian instituutti Dynamo ja vanhassa tehdasrakennuksessa toimiva Tiimiakatemia. Dynamon tiloissa on opetustilojen lisäksi avoin kampuskirjasto ja lehtienlukusali^[6] sekä Suomen Tietojenkäsittelymuseon näyttely^[7].

Alue on laajalti tunnettu myös Tanssisali Lutakosta, jossa toimii Jelmu ry:n ylläpitämän rock-klubin lisäksi bändien harjoittelutiloja – rakennukseen viitataan usein pelkällä ”Lutakko”-nimellä.

Lutakossa sijaitsee myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä Schaumanin vaneritehtaiden toimintaan liittyneitä rakennuksia, kuten toimitusjohtajan edustuskodiksi rakennettu Schaumanin linna, vanhoja punatiilisiä tuotanto- ja toimistorakennuksia sekä korkea punatiilinen savupiippu, joka toimii myös yhtenä alueen maamerkkinä.

Lutakon arkkitehtonisiin maamerkkeihin kuuluu myös vuonna 1989 valmistunut Kuokkalan silta, joka yhdistää Lutakon Jyväsjärven toisella puolella sijaitsevaan Kuokkalan kaupunginosaan.

Lutakon rantaviivaa pitkin kulkee Rantaraitti, joka on kokonaisuudessaan noin 14 kilometriä pitkä, Jyväsjärven kiertävä kevyenliikenteen väylä. Rantaraitin varrella on uimaranta sekä aaltoilevasta nurmikostaan tunnettu Lutakonpuisto.

Lutakonpuiston ja satama-alueen lisäksi alueella oleviin aukioihin lukeutuu Paviljongin vieressä olevat Messutori ja Neliötori. Alueen kaavassa on varaus nykyisen Messukadun muuttamisesta torimaiseksi tapahtuma-aukioksi, johon on julkisuudessa viitattu^[8] Lutakon aukiona.

Tanssisali Lutakossa ja Jyväskylän Paviljongissa järjestettävien lukuisten konserttien, messujen ja kongressien lisäksi Lutakon alueella järjestetään vuosittain mm. Ween maan viljaa -markkinat ja Sataman Yö -tapahtuma. Jelmu ry järjestää vuosittain Lutakko liekeissä -festivaalit. Lisäksi alueella on jo useana vuonna ollut Neste Oil Rallin varikko- ja messualue. Myös monet tivolit ovat myös pystyttäneet kalustonsa Lutakon alueelle. Tulevaisuudessa Lutakon merkitys Jyväskylän yleisötapahtumien järjestämispaikkana korostuu kun 2008 aloitettu satama-alueen laajentamisen ja 2010-luvulla Paviljongin ja satama-alueen väliin rakennettava Lutakon aukio valmistuvat.

Kun Jyväskylä perustettiin vuonna 1837, niemi oli kooltaan huomattavasti pienempi; melkein koko nykyinen Lutakko on syntynyt Jyväsjärven järvenlaskujen myötä ja Jyväsjärveä täytettäessä. Yhdellä järvenlaskukerralla Jyväsjärvi menetti ainoan nimetyn saarensa, Vasikkasaaren, kun rantaviiva kuroutui siihen kiinni. Jyväsjärvelle jäi vain yksi nimetön saari. Se sijaitsee Äijälänsalmen lähellä. Yksi arvio on, että vain viidesosa Lutakon kiinteästä maasta on alkuperäistä. Sana ”lutakko” tarkoittaakin liejuista rantakosteikkoa^[5] Tämän takia kaupunginosan nimenä Lutakkoa on pidetty mauttomanakin.^[9] Lutakon uudeksi nimeksi on harkittu ainakin nimeä Touruniemi, joka viittaisi siihen, että Tourujoki laskee Jyväsjärveen aivan niemen itätyvellä.

Lutakossa 1912–1995 toiminut Schaumanin vaneritehdas oli pitkään Jyväskylän suurimpia työllistäjiä. Tehtaan toiminta alkoi Wilh. Schaumanin faneritehdas Oy -nimellä ^[5].

Päätös teollisuustoiminnan lopettamisesta alueella syntyi kun Suomen vanhin vaneritehdas alkoi jäämään kasvavan kaupungin keskelle. Schauman Wood Oy myi alueen Jyväs-Helmi Oy:lle vuonna 1988 ja osti Enso-Gutzeitin Säynätsalon vaneritehtaan vuonna 1990. Vuonna 1993 toteutuneen Jyväskylän ja Säynätsalon kuntaliitoksen jälkeen Lutakon tehtaita ryhdyttiin purkamaan ja toimintoja siirrettiin Säynätsalon laajentuville tehtaille. Teollisuustoiminta loppui Lutakon alueella lopullisesti 1995, jonka jälkeen alkoi muuttumaan asuinalueeksi maaperätutkimusten ja -puhdistusten jälkeen.

Eräs vaneritehtaan huippukausista alkoi vuonna 1951, kun Uno Savola nimitettiin Oy Wilhelm Schauman Ab:n toimitusjohtajaksi. Savola toteutti tuotannossa runsaasti uudistuksia, joiden ansiosta yhtiön vanerituotanto lähes kaksinkertaistui ja sahatavaratuotanto yli kolminkertaistui kymmenessä vuodessa. Yhtiö olikin 1960-luvun alussa Euroopan suurin puulevyjen tuottaja.^[10]

Lutakossa on edelleen vaneritehtaisiin kuuluneita rakennuksia tai niiden osia muistona menneistä ajoista ja monet alueen katujen nimistä on viitteitä puunjalostukseen viittaavaan sanastoon. Lutakossa sijaitsevalle Neliötorille on myös pystytetty Kalervo Kallion veistämä patsas Wilhelm Schaumanin muistoksi ja alueen pääkatu on nimetty Schaumanin puistotieksi.

• 1750 Varhaisimmat karttamerkinnät Lutakon alueelta. Jyväskylän kappelikirkonkylää esittävissä kartoissa Tourujoen suun viereinen alue on merkitty kosteikoksi.^[5]
• 1784 Isojakokartassa todetaan, että niemestä osa kuuluu Mattilan taloon ja osa Syrjälän taloon.^[5]

• 1833 Jyväskylän nykyisen keskustan ruutukaavalle etsitään paikkaa, nykyinen Lutakon alue hylätään liian vetisenä.^[5]
• 1830–1840-luvut Lutakonniemi laajenee Äijälänsalmella tehtyjen ruoppausten aiheuttaman vedenpinnan laskun myötä.^[5]
• 1837 Jyväskylä perustetaan. Lutakon alue kuuluu lähes kokonaan kaupungille.^[5]
• 1842 Vesijättömaata tarkoittava Lutakko-nimitys esiintyy ensimmäisen kerran kartalla.^[5]
• 1855 Lutakon alue on lehmien laiduntamisalueena.^[5]

• 1900-luvun vaihde Hotellinpitäjä Nikolai Wahlgrenilla on Lutakossa palstatila hevosilleen.^[5]
• 1911 Wilhelm Schauman hankkii itselleen tontin Lutakonniemestä vaneritehdasta varten^[11], arkkitehti Yrjö Blomstedt laatii tehtaan suunnitelmat^[5].
• 1912 Wilh. Schaumanin faneritehdas Oy aloittaa vanerituotannon alkaa Lutakossa^[5], vuoden loppuun mennessä tehtaalla 141 työntekijää.^[11]
• 1919 Vaneritehtaan henkilökunta kasvanut 520 henkeen.^[11]
• 1922 Arkkitehti Gunnar Wahlroos tekee ensimmäisen suunnitelman Schaumanin linnasta.^[12]
• 1923 Schauman rakennuttaa Lutakonniemen kärkeen sahan.^[11]
• 1924 Schaumanin Vaneritehtaan toimitusjohtaja Bruno Krook rakennuttaa Schaumanin linnan edustuskodikseen Touruniemeen.^[12]
• 1925 Satamarata valmistui Lutakon länsilaidalle. Vesitietä pitkin tuotiin tavaraa esimerkiksi Säynätsalon tehtailta ja kuormattiin junanvaunuihin.^[13]
• 1931 Rakennuspuusepän osasto perustetaan tehtaan yhteyteen.^[11]
• 1940 Puutalotehdas aloittaa toimintansa.^[11]
• 1957 Lastulevytehdas aloittaa toimintansa.^[11]
• 1960-luvun alku Oy Wilhelm Schauman Ab kasvaa Euroopan suurimmaksi puukuitulevyjen tuottajaksi.
• 1986 Oy Wilhelm Schauman Ab harkitsee tehtaan siirtämistä Lutakosta.^[11]
• 1986 Oy Wilhelm Schauman Ab tiedottaa tehdastoiminnan päättymisestä Lutakossa, ja julkistaa arkkitehti Olavi Noroselta tilaamansa suunnitelman Lutakon alueen uusiokäytöstä.^[14]
• 1989 Oy Wilhelm Schauman Ab ja Jyväskylän kaupunki tekevät runkosopimuksen alueesta, rakennusoikeudeksi sovitaan 220 000 m².^[11]
• 1989 Kuokkalan silta valmistuu yhdistäen Lutakon ja Kuokkalan Jyväsjärven yli.
• 1989 Jyväskylän elävän musiikin yhdistys, Jelmu ry aloittaa Lutakossa sijaitsevan vanha leipomoon muuntamisen Tanssisali Lutakko -nimiseksi rock-klubiksi ja yhdistyksen toimitilaksi.^[15]
• 1989–1990 Alueen suunnittelusta asuinkäyttöön järjestetään arkkitehtikilpailu.^[11]
• 1990 Schauman Wood saa Säynätsalossa olevan Enso-Gutzeit Oy:n omistama vaneritehtaan haltuunsa – tavoitteena siirtää tehdastoiminta Lutakosta Säynätsaloon.^[11]
• 1990 Maaperätutkimus alueella mahdollisten epäpuhtauksien selvittämiseksi ja siivoamiseksi.^[11]
• 1990 Ensimmäinen konsertti Tanssisali Lutakossa 15. marraskuuta.^[15]
• 1994 Jyväskylän kaupungin valtuusto hyväksyy osayleiskaavan alueesta.^[11]
• 1995 Teollinen toiminta Lutakossa päättyy.^[11]
• 1995 Ensimmäinen asemakaavan toteutusaluesuunnitelma laaditaan. Alueella suoritetaan lisää maaperätutkimuksia ja asuinrakentaminen alkaa.^[11]
• 1996 Maaperätutkimuksia suoritetaan koko Lutakon alueella.^[11]
• 1997 Maaperätutkimuksia jatketaan koko Lutakon alueella.^[11]
• 1997 Lutakonniemen alueella asuu n. 400 henkilöä.^[11]
• 1998 Ympäristöministeriö vahvistaa messu- ja kongressialueen asemakaavan ja asuinrakentamisen toisen toteutusalueen asemakaavan.^[11]
• 1999 Ympäristöministeriö vahvistaa vaneritehtaan aluekaavan. Vaneritehtaan alueen korjausrakentaminen alkaa, ns. Turbiini-hanke.^[11]
• 1999 Lutakonniemen alueella asuu n. 800 henkilöä.^[11]

• 2000 Asuinrakentamisen kolmannen toteutusalueen kaavoitus käynnistyy.^[11]
• 2000 15-kerroksisen Innova-tornin rakennustyöt käynnistyvät vuosien 2000–2001 vaihteessa.^[11]
• 2001 Lutakon asukasyhdistys ry perustetaan.
• 2001 Asuinrakentamisen kolmannen toteutusalueen asemakaava hyväksytään.^[11]
• 2002 Lutakossa asuu n. 1 300 henkeä.^[11]
• 2004 Asuinrakentamisen neljännen toteutusalueen suunnitelma ja asemakaava hyväksytään. ^[11]
• 2005 Vanhassa leipomorakennuksessa toimivan Tanssisali Lutakon säilyminen varmistuu kun kaupunki luovuttaa kiinteistön Jelmu ry:n ja Kauko Sorjosen säätiön omistamalle Kiinteistöosakeyhtiö Schaumanninkadun leipomo Oy:lle. Rakennus peruskorjataan samana vuonna.
• 2007 Lutakossa asuu n. 2 200 henkeä. Alueella on noin 1 000 työpaikkaa ja 1 000 opiskelupaikkaa.^[11]
• 2008 Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman Lutakon aukiosta ja sataman laajentamisesta.
• 2008 Lutakonpuiston avajaiset 5. kesäkuuta.
• 2008 Sataman korjaus- ja laajennustyöt alkavat loppuvuodesta.
• 2009 Arkkitehti Jukka Tikkanen hankkii Schaumanin linnan omistukseensa ja aloittaa sen remontoinnin, Maria Pecoraron kirja ”Schaumanin linna. Tehtaanjohtajan koti Jyväskylässä” julkaistaan.^[16]
• 2009 Martti Päivänsalon kirja ”Lutakon muutos. Jyväskylän keskustaa tehtaan pohjille 1985–2009” julkaistaan.
• 2011–2012 Satamakatu lasketaan kulkemaan osittain vesirajan alapuolella.^[17][18]
• 2012 Alkuvuonna Lutakossa asuu n. 2 700 henkeä
• 2012 Sokos Hotel Paviljonki avataan 19. kesäkuuta. Hotellissa on 170 huonetta ja se työllistää 50 työntekijää.^[19]

Jyväskylän kaupungin kokoelmat^[20]

• Wilhelm Schaumanin rintakuva (Arkistoitu – Internet Archive), 1959, Kalervo Kallio, Neliötori
• Suuri Kompassi (Arkistoitu – Internet Archive), 1991, Markku Hakuri, Rantaraitti/satama
• Kajo (Arkistoitu – Internet Archive), 2002, Kari Alonen, Rantaraitti
• Keinuja (Arkistoitu – Internet Archive), 2002, Seppo Uuranmäki, Kuokkalan silta
• Lintutuoli^{[vanhentunut linkki]}, 2005, Harald Karsten, Lutakonpuisto
• Aatamin puraisu^{[vanhentunut linkki]}, 2007, Marja Kolu, Lutakonpuisto
• Rastatukkainen soffa, 2008, Marja Kolu, Lutakonpuisto
• Nimetön, 200?, Cons Crew, Kuokkalan silta (kaupungin tilaama graffiti-teos)

• Schaumanin puistotie kulkee alueen lävitse eteläpohjoissuunnassa. Tie on nimetty vaneritehtaan alueelle perustaneen vuorineuvos Wilhelm Schaumanin (1857–1911) mukaan^[5]. Suurelta osalta puiden reunustama tie alkaa Satamakadusta ja jatkuu Rantaväylän ja junaradan yli muuttuen kaupunginosan rajalla Heikinkaduksi.
• Satamakatu kulkee alueen lävitse luode–kaakko-suunnassa ja jakaa niemen satamaan ja muuhun rakennettuun alueeseen. Satamakatu alkaa Rantaväylästä ja jatkuu Kuokkalan sillan saavutettuaan Siltakatuna. Satamakadun osuus oli vuoteen 2005 asti osa Siltakatua, mutta talojen numeroinnin selkeyden vuoksi, osuus jaettiin omaksi kadukseen. 2011–2012 Satamakatua laskettiin osittain niin, että kevyt liikenne pääsee ylittämään tien esteettä ja entisestä Messukadusta ja Satama-aukiosta muodostuu yhtenäinen Paviljonkiaukio.
• Lutakonaukio, joka ehdittiin hetken aikaa tuntea myös Paviljonkiaukiona, sai nimensä, kun Messukatu-niminen katuosuus muutettiin vuosien 2011–2012 aikana tapahtuma-aukioksi. Tätä ennen tieosuus oli nimeltään Schaumaninkatu ja ennen Paviljongin rakentamista se kulki Lutakon lävitse. Paviljonkiaukio, joksi aukio haluttiin aluksi nimetä, viittaa messu- ja kongressikeskus Jyväskylän Paviljonkiin. Lutakonaukio alkaa Paviljongin edessä olevalta Messutorilta ja yhdistyy Satamakadun ylittävän kevyenliikenteen kannen kautta satamaan. Viimeisimmän nimenmuutoksen myötä aikaisemmin Satama-aukioksi nimetty alue liitettiin yhdistettiin Paviljonkiaukioon, ja lopulta kansalaisvastarinnan ansiosta koko alueen nimeksi tuli toukokuussa 2012 Lutakonaukio. Lutakonaukion laidalla sijaitsevan Tanssisali Lutakossa toimiva Jelmu ry kieltäytyi käyttämästä Messukatu-osoitetta ja ilmoitti Lutakonaukion nimeämiseen saakka viralliseksi osoitteekseen Schaumaninkatu 3^[21].
• Piippukatu viittaa kadun varrella olevaan 65 m korkeaan punatiiliseen savupiippuun, joka on säilytetty maamerkkinä ja muistona alueen tehdastoiminnasta.^[5] Jyväskylän ammattikorkeakoulun Lutakon kampuksen rakennukset sijaitsevat Piippukadulla.
• Piippukuja on Piippukadun kapeampi asukasliikenteelle tarkoitettu jatke.
• Fortunakuja on saanut nimensä Juho Jussilan leikkikalutehtaan tunnetusta Fortuna-lautapelistä, kadun muoto muistuttaa puolikasta pelilautaa. Lelutehdas toimi Lutakossa vuosina 1935–1986.
• Uno Savolan katu on saanut nimensä Oy Wilhelm Schauman Ab:n vuonna 1951 nimetyn toimitusjohtajan mukaan. Katuosuus on uusin Lutakon alueelle avattu katu.
• Blomstedinkatu on saanut nimensä alueen ensimmäiset vaneritehdasrakennukset suunnitelleen arkkitehti Yrjö Blomstedin mukaan. Vanhan tehdasrakennuksen osia suurine koristelasi-ikkunoineen on kunnostettu osaksi Blomstedinkadun ja Schaumanin puistotien kulmauksessa olevaa punatiilirakennuksen päätyä. Yrjö Blomsted kuoli Jyväskylässä 1912, eli samana vuonna kuin vaneritehdastoiminta alkoi Lutakossa.^[5]
• Kiramo tarkoittaa nostolaitetta, jolla uitetut tukit nostetaan maalle pinottavaksi tai edelleen sahauslinjalle. Kiramo on pohjoisin Schaumanin puistotiestä eroavista asuinkaduista, jotka päättyvät Jyväsjärven rantaan. ^[5][22]
• Varppaaja on tukkilauttojen hinaukseen uitossa käytetty höyrylaiva. Varppikelaan vaijerilla kiinnitetty satojen kilojen painoinen varppiankkuri vietiin ensin uittoreitillä jopa kilometrien päähän, jonka jälkeen laiva palasi tukkilautan luo ja kiinnittyi lauttaan kaulastaan. Tämän jälkeen höyrykoneen pyörittämä vinssi alkoi vetää vaijeria takaisin kelalle, hinaten varppaajan ja tukkilautan ankkuripisteeseen. Uittonopeus varppaajan avulla oli n. 2 km/h. Viimeinen varppaajan avulla tehty hinausmatka Päijänteen yli tehtiin 1962. ^[5][22]
• Vaneritori viittaa alueella olleen tehtaan päätuotteeseen. Kadunnimen loppuosa on luultavasti viittaus Vaneritorin lenkkimäisen muodon muodostamaan laajempaan aukioon. Ennen rantaviivan suoristamista Vaneritorin kohdalla sijaitsi vaneritehtaan järvihautomo, eli lahdeke, jossa kuusi- ja koivutukkeja pehmennettiin kuumalla vedellä sorvausta varten.^[5]
• Viilukuja viittaa tukista sorvaamalla erotettuun viiluun eli ohueen levyyn, joka on vanerin perusosa. Lutakonpuiston pohjoisreunaa myötäilevä Viilukuja on tarkoitettu vain kevyen liikenteen käyttöön; ajo Viilukujan pihoille ja paikoitusalueille tapahtuu Vaneritorin kautta.
• Laani tarkoittaa puutavaran lastauspaikkaa tai kenttää.^[5][22] Laani sijaitsee Lutakonpuiston eteläreunalla.
• Sorvaamo viittaa vaneritehtaan osastoon, jossa viiluaines erotettiin määrämittaan sahatuista tukeista sorvin avulla.^[5]
• Purilas tarkoittaa ohutta puukapulaa, joka jää jäljelle tukista, josta on sorvattu käyttökelpoinen vaneriviilu. Lutakossa purilaat hyötykäytettiin aluksi polttoaineena ja 1957 alkaen lastulevyjen raaka-aineena. ^[5][22]
• Jontikka tarkoittaa kapeaa viilusuikaletta, jollaisia yhteenliimaamalla koostetaan vaneriarkkeja.^[5] Sana jontikka on todennäköisesti peräisin englannin kielen liitosta tarkoittavasta joint-sanasta, josta se on omaksuttu puunjalostuksen slangisanaksi. Jontikka on eteläisin Schaumanin puistotiestä eroavista asuinkaduista, jotka päättyvät Jyväsjärven rantaan.^[22] Jontikka tarkoittaa myös penistä, ja siksi jotkut pitivät kadunnimenä Jontikkaa sopimattomana. Vaihtoehtona Jontikka-nimelle esitettiin nimeä Vasikkasaaren kuja. Vasikkasaari oli saari Lutakon edustalla kunnes järvenlaskussa kasvoi rantaviivaan kiinni. Keskisuomalainen otsikoi tästä ”Jontikasta kaksimielinen kadunnimi Lutakkoon?”

Linkki-paikallisliikenteen linja-autoreitit:

• 4 (Keskussairaala – Keskusta – Lutakko – Viherlandia)
• 5K (Kortepohja – Viitaniemi – Keskusta – Mattilanniemi – Kuokkala – Lutakko – Viitaniemi – Kortepohja

• 18 (Kortepohja – Keskusta – Lutakko – Ristikivi)
• 18K (Kortepohja – Keskusta – Lutakko – Nenäinniemi)
• 19 (Keskussairaala – Keskusta – Lutakko – Samulinniemi)
• 20 (Pupuhuhta – Keskusta – Lutakko – Kuokkala)

Lisäksi Lutakosta pääsee kahta kävelysiltaa pitkin Jyväskylän matkakeskuksen rautatie- ja linja-autoasemille (Messusilta) sekä Kilpisenkadulle (Kilpisensilta)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lutakko.

• Lutakon asukasyhdistys ry
• Jyväs-Helmi Oy: Lutakon historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)