Golf
Golf on pallopeli, jonka tavoitteena on saada pieni, halkaisijaltaan noin neljän senttimetrin pallo mahdollisimman vähillä lyönneillä avauslyöntipaikalta reikään. Pelaamiseen käytetään mailoja, joita pelaajalla saa olla mukana korkeintaan 14 kappaletta.
Nykymuotoinen golf on kaikenikäisille ja tasoisille sopiva laji toimivan tasoitusjärjestelmänsä ansiosta. Järjestelmä antaa mahdollisuuden kilpailla keskenään tasavertaisesti. Käsitys golfista vain varakkaiden harrastuksena on vähitellen muuttumassa. Suomessa golfin suosio onkin kasvanut nopeasti 1980-luvun lopulta alkaen ja nykyään Suomessa on jo yli 115 000 rekisteröityä pelaajaa[1].
Kenttä
Täysimittaisella golfkentällä on 18 väylää eli reikää, joiden yhteispituus on vähintään 2 750 metriä. Useilla seuroilla on myös niin sanottuja puolikkaita eli 9-reikäisiä kenttiä. Väylä alkaa tiiaus- eli avauslyöntipaikalta, jolta palloa lyödään ensimmäisen kerran. Pallo on tarkoitus lyödä väylälle eli lyhyeksi leikatulle nurmelle, josta se yritetään lyödä eteenpäin mahdollisimman vähillä lyönneillä aina greenillä eli viheriöllä sijaitsevaan reikään asti. Viheriö on halkaisijaltaan noin 20–40 metriä ja muodoltaan yleensä suhteellisen ympyränmuotoinen, hyvin lyhyeksi leikattu nurmialue lipulla merkityn reiän ympärillä.
Kun pallo on saatu reikään, on väylä pelattu ja voidaan siirtyä seuraavalle tiiauspaikalle. Pelin vaikeuttamiseksi on väylille sijoitettu hiekkaesteitä eli bunkkereita ja vesiesteitä. Väylien ympärillä kasvavaa ruohoa ei myöskään leikata yhtä lyhyeksi vaan se jätetään pitkäksi eli raffiksi, mikä myös osaltaan vaikeuttaa peliä. Greenien ympärillä kiertää hieman pidemmäksi leikattava alue, jota kutsutaan foregreeniksi. Joskus ennen väylältä tai forelta siirtymistä raffille on myös hieman väylää pidempi alue semi-raffi.
Golfkenttien väylät ovat kaikki keskenään erilaisia. Par-luku eli taitavan pelaajan ihannetulos kuvaa väylän pituutta ja vaikeutta. Tavallisesti koko kentän par on 72, jolloin par 3 ja par 5 -väyliä on yhtä monta eli kumpiakin noin 3-4 ja loput ovat par 4 -väyliä. Useat kentät ovat myös par 71 tai 73, jolloin par 3 tai par 5 -väyliä on vähemmän kuin par 72 kentällä. Esimerkiksi par 4 tarkoittaa sitä, että taitava pelaaja saa lyötyä pallon neljällä lyönnillä reikään: ensimmäinen lyönti väylälle, toinen viheriölle ja siitä kahdella putilla reikään. Myös huono pelaaja voi pelata kyseisen tuloksen tai paremmankin eli birdien mikä on yksi alle parin.
Yleensä golfkentän tai -klubin läheisyydestä löytyy harjoituslyöntialue, driving range, sekä harjoitteluviheriöitä.
Swingi
Oikeaoppinen swingi on keskeytymätön, yhtenäinen liikesarja;
- Ylävartalo kiertyy taaksepäin, kun maila kohotetaan lyöntiasentoon.
- Lantio kääntyy kun mailaa aletaan tuoda alas.
- Kun maila heilahtaa alas, paino siirtyy etummaiselle jalalle.
- Paino on kokonaan etummaisella jalalla lyönnin loppuvaiheessa.
- Pää on pidettävä alhaalla lyöntihetkellä.
- Vartalo kääntyy lyöntisuuntaan, kun maila on heilahtanut takaisin ylös vasemman olan yli.
Välineet
Golfin tärkeimmät välineet ovat mailat, pallot ja golfbägi (olalla kannettava tai kärryllä vedettävä mailojen säilytys- ja kuljetus "laukku").
Mailoja on erilaisia - eri tarkoituksiin sekä eripituisia ja -korkeuksisia lyöntejä varten. Mailat eroavat toisistaan muun muassa lavan nostokulman (loft) ja varren pituuden perusteella. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että mitä pienempi nostokulma ja pidempi varsi, sitä pidempiä lyöntejä on mahdollisuus lyödä.
Maila
Golfmailan historiaa
Aikoinaan golfia pelattiin hikkoripuuvartisilla mailoilla, jotka olivat herkkiä särkymään ja niillä lyöminen oli vaikeaa. 1890-luvulla alettiin testata metallivartisia mailoja ja 1912 ensimmäiset metallivartiset mailat tulivat markkinoille. 2000-luvulle tultaessa vanhoista hikkorimailoista innostuneet suomalaiset golffarit alkoivat pelata niillä jälleen.[2] Hikkorimailoilla pelaamisen tekee nykyaikana hankalaksi se, että kenttien mitat ovat pidentyneet, sillä uuden teknologian ansiosta tavallisilla mailoilla voi lyödä yhä pidempiä lyöntejä.
Puumaila
Draiveri (Driver) tai puu-1 on pisimpiin lyönteihin tarkoitettu puumaila, jolla voidaan lyödä jopa yli 800 metrin lyöntejä. Pituuslyönnin virallinen maailmanennätys on 808 metriä ja sen löi Paul Slater entisellä lentokentällä Englannissa.[3]. Draiveria käytetään useimmiten pelkästään tiin päältä aloituslyöntiä suoritettaessa. Muut puumailat eli väyläpuut on tarkoitettu asteittain lyhyempiin lyönteihin. Yleisimmät väyläpuumailat ovat puu-3, puu-5 ja etenkin naisten ja senioreiden suosiossa oleva puu-7. Myös puu-4 -mailoja on valmistettu runsaasti.
Osa draivereista on nykyään neliön muotoisia, jotta niiden hitausmomentti olisi mahdollisimman suuri. Tämä mahdollistaa suoremmat ja pidemmät lyönnit, mikäli pallo ei osu aivan keskelle mailaa. [4]
Puumailojen lapaa ei ole enää vuosiin valmistettu puusta. Nykyisten lapojen valmistusmateriaalina käytetään pääosin titaania tai terästä.
Hybridimaila
Hybridit ovat eräänlaisia puu- ja rautamailan välimuotoja. Hybrideissä yhdistyy rautamailan tarkkuus ja puumailojen pituus. Lapa näyttää usein puumailan lavalta, mutta varret ovat yleensä puumailaa lyhyempiä. Varsinkin pidempiä rautoja voidaan korvata hybrideillä, joilla on periaatteessa helpompi lyödä. Hybridejä on ollut pitkään, mutta vasta muutaman vuoden aikana niiden suosio on noussut, kun ammattilaispelaajat ovat alkaneet käyttää niitä. Hybridejä kutsutaan myös esimerkiksi nimellä utility wood tai driving iron.
Pitkän pelaajan kuuluisi lyödä hybrideillä kuten rautamailoilla, kun taas lyhyemmille pelaajille oikeaoppinen olisi puumailalyönti.
Rautamaila
Perusraudat on numeroitu välillä 1–9. Normaalisti pelaajalla on bägissään raudat 4–9. Lisäksi on olemassa lyhyempiä rautamailoja, wedgejä, joita käytetään lyhyisiin lyönteihin. Näitä ovat pitching wedge (PW), gap wedge (GW), sand wedge (SW) ja lob wedge (LW).
Eripituiset ja erilaisilla lavan nostokulmilla varustetut mailat mahdollistavat eripituiset lyönnit aina pariin sataan metriin saakka, tietysti aina pelaajan taidoista riippuen. Nostokulmat vaihtelevat Rauta 1:n noin 15 asteesta rauta 9:n noin 44 asteen nostokulmaan. Wedgejen yleisesti käytetyt nostokulmat ovat seuraavat: PW (48), GW (52), SW (56), LW (60). Valmistajasta riippuen mailoissa kuitenkin esiintyy muutaman asteen vaihteluita suuntaan tai toiseen. Mitä suurempi mailan nostokulma on, sitä korkeampia lentokaaria niillä lyödään. Siksi esim. lyhyitä rautoja lyödessä kannattaa ottaa tuulen suunta huomioon, sillä vastatuuleen tai myötätuuleen lyötäessä pituuskontrolli on vaikeampaa kuin tyynessä säässä.
Putteri
Putteri on viheriöllä lyömistä eli puttaamista varten. Puttereiden lapa ei ole täysin suora tai nostokulmaton, vaan yleisimmin käytetty nostokulma on 4°, mutta tarjolla on malleja joissa nostokulma on jotakin muuta väliltä 2–4°. Pallo on tarkoitus saada vierimään tasaisesti, joten nostokulmaan tarkoitus ei ole saada palloa korkealle ilmaan, vaan juuri sopivasti viheriön lyhyeksi leikatun ruohon päälle vierimään [5][6]. Puttereita on monen mittaisilla varsilla, kunkin pelaajan mieltymysten mukaan. Normaalimittaisen putterin varsi on noin 33–35 tuumaa ja napa- ja leukaputtereissa selvästi pidempi.
Pallo
Pallojakin on kehitetty erilaisiksi, muuntelemalla niiden rakennetta, käytettyjä materiaaleja ja pintakuvioita. Esimerkiksi joillakin palloilla on loistavat kierreominaisuudet tai hyvät lento-ominaisuudet. Pehmeäkuoriset kierrepallot ovat lähinnä ammattilaisille, jotka osaavat tarkoituksella lyödä erilaisia sivukierteitä (eli draw'ta, jossa pallo kaartaa oikealta vasemmalle ja fadea, jossa pallo kaartaa vasemmalta oikealle) pallon lentoradan hallitsemiseksi. Mikäli pallo kaartaa hallitsemattomasti sivulle, fade muuttuu "slaissiksi" ja draw hookiksi. Aloittelijan kannalta pallojen ominaisuuksilla ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä.
Tii
Tii on golfissa käytettävä väline, jonka päälle pallo laitetaan avauslyönnissä. Tiit valmistetaan yleensä muovista tai puusta. Pitkiä tiitä käytetään yleensä puumailoilla lyödessä ja lyhyitä taas rautamailoilla lyödessä. Avauslyöntiä ei ole pakko suorittaa tiin päältä.
Golfbägi
Golfbägi on kankaasta tai nahasta tehty putken muotoinen laukku jossa golfmailoja ja muita varusteita säilytetään ja kuljetetaan ja se on noin metrin pitkä. Putken päädystä voidaan laittaa mailat sisälle bägiin. Bägissä voi olla lokerot eri mailoille ja se on yleensä jaettu 6-15 eri osaan, etteivät mailat mene sekaisin. Lisäksi bägissä on ulkopuolella taskuja palloille ja muille golfvarusteille. Golfbägejä on kahta erilaista tyyppiä: kantobägit ja kärrybägit. Kantobägiä on tarkoitus kantaa repun tavoin, joten niissä on hyvät olkahihnat ja automaattisesti maahan laitettaessa avautuva seisontatuki. Kärrybägi on suunniteltu golfkärryllä kuljettamista varten.[7]
Griinihaarukka
Griinihaarukka on golfissa käytettävä pakollinen väline, jolla paikataan griinille eli viheriölle tulleita alastulojälkiä. Alastulojälki syntyy, kun griini on pehmeä, jolloin golfpallon pudotessa siihen korkealta ja kovaa, syntyy kuoppa, joka voi haitata toisen pelaajan puttilinjaa. Alastulojälkien paikkaaminen kuuluisi olla jokaisen pelaajan velvollisuus, mutta jos puttilinjallasi on paikkaamaton alastulojälki, saat sääntöjä noudattaen paikata sen omalla griinihaarukallasi. Jos griinihaarukkaa ei ole, alastulojälki tulisi paikata jollain toisella esineellä, joka ei kuitenkaan saa tuhota griinin pintaa, esimerkiksi tiillä voi paikata, tosin se ei ole suositeltavaa. Griinihaarukalla saa paikata myös vanhat reiän paikat, jos ne ovat puttilinjalla.
Pelimuodot
Aluksi golfia pelattiin vain niin sanottuna reikäpelinä, jossa voittajaksi selviytyy pelaaja, joka voittaa kierroksen aikana eniten yksittäisiä reikiä. Nykyään yleisin kilpagolfissa käytettävä pelimuoto on lyöntipeli, jossa lasketaan yhteen pelaajan koko kilpailun aikana käyttämät lyönnit. Muita yleisemmin käytettyjä pelimuotoja ovat muun muassa Greensome, Foursome, Pistebogey (Stableford) ja Scramble.
Harrastajat (nk. klubigolfaajat) pelaavat yleisimmin lyöntipeliä tai pistebogeytä. Käytettävässä tasoitusjärjestelmässä pelaajan tasoitus lasketaan juuri pelissä saavutettujen bogeypisteiden avulla.
Golfin pituuslyönti
Golfin pituuslyönti (engl. long drive) on golfin alalalji, jossa tavoite on lyödä palloa mahdollisimman pitkälle. Pituuslyöntimailana toimii normaali driver, joka on kuitenkin muutamaa senttiä tavallista driveria pitempi ja lavan nostoasteeltaan pienempi.[8]
Pituuslyönnin epävirallinen maailmanennätys on 808 metriä. Suomen ennätyksen, 422,6 metriä, löi Iiro Savinko keväällä 2010.
Golfin ympäristövaikutukset
Golfin ympäristövaikutukset ovat merkittävät varsinkin maissa, joissa kentät vaativat paljon vettä.[9][10][11] Huomattavaksi ympäristöongelmaksi voivat muodostua myös pelaajien ympäristöön levittämät golfpallot, jotka yleensä sisältävät myrkyllistä sinkkiä. Golfpallon hajoaminen luonnossa kestää arvoiden mukaan 100–1000 vuotta, ja hajoamisen yhteydessä sinkki vapautuu palloista ympäristöön. Vesistöissä pallojen sinkin on todettu sitoutuvan pohjan sedimenttiin, josta myrkky leviää vähitellen kasveihin ja eläimiin. Esimerkiksi Skotlannin Loch Ness -järvellä on paljastunut golfpallojen aiheuttama ympäristöskandaali, kun sukellusvenettä käyttänyt tutkijaryhmä havaitsi, että järven pohjaa peittivät sadattuhannet golfpallot.[12] Suomessa pallojen kierrätys ja kerääminen toimii harrastajavoimin, harrastajasukeltajat ovat nostaneet yhden päivän aikana Lempäälässä sijaitsevan Hiidenvuolteen pohjasta yli kolmesataa golf-palloa pelkästään yhden väylän tiiauspaikan ja viheriön välisestä kohdasta, viereiseen golfkenttään liittyen.[13][14]
Kilpailuja
- Miesten Major-turnaukset
- The Masters Tournament (Masters)
- U.S. Open Championship (US Open)
- The Open Championship (British Open)
- PGA Championship
- Naisten Major-turnaukset
- Muita merkittäviä kilpailuja
- Ryder Cup, joukkuekilpailu Eurooppa vastaan Yhdysvallat
- Solheim Cup, naisten joukkuekilpailu Eurooppa vastaan Yhdysvallat
- U.S. Amateur Championship (US Amateur)
- The Amateur Championship (British Amateur)
- The Players Championship
- Olympiaturnaus vuoden 2016 kesäolympialaisissa
Katso myös
Lähteet
- ↑ Suomen Golfliitto lyhyesti Suomen Golfliitto. Viitattu 15.2.2007.
- ↑ Kytäjä Golf - Ajankohtaista: Hikkorigolf
- ↑ Paul Slater paransi draivin maailmanennätystä 808 metriin Suomen Golfliitto. Viitattu 15.2.2007.
- ↑ Golfmailan osat Axelsco.com. Viitattu 1.6.2009.
- ↑ Studio Tour, Studio Findings Scotty Cameron. Viitattu 7.2.2007.(englanniksi)
- ↑ Tom Wishon with Tom Grundner: The Search for the Perfect Golf Club, s. 19. Sports Media Group, 2005. ISBN 1-58726-185-5 (englanniksi)
- ↑ Golfbägit Viitattu 12.5.2009
- ↑ Eero Tuominen: Pitkällä tähtäimellä. IS Urheilu, 2010, nro 21.9..
- ↑ Kuntoillaan kestävästi ja nautitaan lähiluonnosta (Vihreäpolku.info, Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijoiden tuottama ja ylläpitämä ympäristösivusto) vihreapolku.info. Viitattu 23.5.2009.
- ↑ Golf-kentät vesitaloudellinen uhka (BBC News: Golf 'is water hazard') 24.3.2003. Dodo ry. Viitattu 13.9.2009.
- ↑ Ilmastotalkoot.fi ilmastotalkoot.fi. Viitattu 13.9.2009.
- ↑ Miljoonat katoavat golfpallot levittävät haitallisia aineita (yle.fi)
- ↑ Scuba Libre Ry
- ↑ uranus.fi "Vihreitä" golfpalloja!?"