Puolan kulttuuri

Puolan kulttuuri on saanut vaikutteita sekä idästä että lännestä, ja sillä on pitkä ja värikäs historia.

Jan Matejkon historiamaalaukset nostattivat kansallistunnetta 1800-luvulla.^[1] 1800-luvun loppupuolella realismin suuri puolalainen nimi oli Jozef Chełmoński.^[2]

Moderni taide tuli Puolaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa nuorpuolalaisen liikkeen myötä. Sitä edustivat Witold Wojtkiewicz, Wojciech Weiss, Józef Pankiewicz, Władysław Ślewiński, maisemia maalanneet Leon Wyczółkowski ja Ferdynand Ruszczyc sekä symbolisti Jacek Malczewski.^[3]

Puolalainen avant-garde järjestyi a.r. -liikkeeksi 1930-luvun alussa. Sen keskeisiä hahmoja olivat taidemaalari ja teoreetikko Władysław Strzemiński, kuvanveistäjä Katarzyna Kobro ja taidemaalari Henryk Stażewski.^[4]

Puolalaisen julistetaiteen mestareita ovat Henryk Tomaszewski ja Waldemar Świerzy.^[5]

Monet Puolan arkkitehtuurin helmet ovat tuhoutuneet vuosisatojen varrella, mutta jotain on joko säilynyt ja kunnostettu tai rakennettu kokonaan uusiksi vanhan mallin mukaan. Esimerkiksi Varsovan rekonstruoitu historiallinen keskusta on nykyisin Unescon maailmanperintökohde.^[6]

Muita kulttuurikohteita maailmanperintölistalla ovat^[7]

• Wieliczkan suolakaivos 1200-luvulta
• Saksalaisen ritarikunnan linna Malborkissa 1200-luvulta
• Krakovan vanhakaupunki 1300-luvulta
• Toruńin vanhakaupunki 1300-luvulta
• Vähä-Puolan eteläosan puukirkot 1300-1700-luvuilta Ala-Karpatiassa ja Vähä-Puolassa
• Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat
• Zamośćin vanhakaupunki 1500-luvun lopulta
• Kalwaria Zebrzydowska: arkkitehtuuri- ja puistomaisema sekä kalvaario 1600-luvulta
• Jaworin ja Świdnican rauhankirkot Jaworissa ja Świdnicassa 1600-luvun puolivälistä
• Muskaunpuisto 1800-luvun alusta
• Hala stulecia (Vuosisadanhalli) Wrocławissa (valmistui 1913)
• Auschwitzin keskitys- ja tuhoamisleiri toisen maailmansodan ajalta

Sotien välisenä aikana vauraaseen Katowicen kaupunkiin rakennettiin modernismia edustavia rakennuksia kuten Puolan ensimmäinen pilvenpiirtäjä.^[8]

Kommunistivallan alkuvuosina tehtiin sosialistista realismia edustavia rakennuksia kuten massiivinen Kulttuuripalatsi Varsovan keskustassa. Sosialistinen realismi hylättiin Stalinin henkilökultin myötä 1956, ja rakennustyyli lähestyi länsimaista arkkitehtuuri sikäli kun taloudellinen tilanne sen salli.^[9]

1990-luvun lopulla arkkitehtuurin tahtia sanelivat kansainväliset konsernit, jotka usein palkkasivat ulkomaisia nimiarkkitehtejä toteuttamaan suurisuuntaisia hankkeita kuten Varsovan uusi oopperatalo, ja Varsovan taloudellisen keskuksen pilvenpiirtäjä (Pedersen, Kohn, Fox 1998).^[9]

Puolalaisen klassisen musiikin juuret ovat romantiikan ajassa, jolloin pianisti-säveltäjä Fryderyk Chopin yhdisti puolalaisia kansanlauluja romantiikan teemoihin. Maailmansotien välisenä aikana perustettiin kansainvälisiä musiikkikilpailuita, joissa monet tähdet nousivat kuuluisuuteen. Toisen maailmansodan jälkeen säveltäjien tuli tuottaa järjestelmää ylistävää musiikkia. Monet pakenivat ulkomaille, kun taas toiset alkoivat tutkia absoluuttisen musiikin ihanteita. Henryk Góreckin helposti lähestyttävistä sinfonioista on tullut suosittuja myös musiikinharrastajien ydinpiirien ulkopuolella.^[10]

Myös puolalaiset jazzmuusikot kuten Tomasz Stanko ja Krzysztof Komeda nauttivat arvostusta jazzpiireissä. Michał Urbaniakin levyjä on myyty 1,5 miljoonaa, ja hän on vieraillut kansainvälisten tähtien levyillä. ^[10]

Ensimmäisinä vuosikymmeninä puolalaiset rockyhtyeet eivät saaneet kansainvälistä menestystä. Yksi syy saattoi olla kielimuuri. Heavy-yhtye Vader on tehnyt kansainvälistä uraa 1990-luvulta alkaen, samoin Cracow Klezmer Band joka rakentaa musiikkiaan juutalaisen musiikkiperinteen pohjalta.^[10]

Varhainen puolalainen elokuva perustui osittain romanttisen kirjallisuuden perinteeseen. Jo vuosina 1956-1989 se onnistui välttämään muissa kommunistimaissa yleiset vaatimukset järjestelmän tukemisesta propagandaelokuvilla ja asettumaan kansan puolelle. Elokuvat voidaan jakaa kahteen aaltoon: "Puolalainen koulukunta" noin 1956-1961 ja "Moraalisen ahdistuksen elokuvat" 1975-1981.^[11]

Kuuluisimpia puolalaisia elokuvaohjaajia ovat Roman Polański, Andrzej Wajda ja Krzysztof Kieślowski.^[12]

Pääartikkeli: Puolan kirjallisuus

Nobelin kirjallisuuspalkinnon on saanut neljä puolalaista: Henryk Sienkiewicz 1905, Wladyslaw Reymont 1924, Czesław Miłosz 1980 ja Wisława Szymborska 1996.^[13]

Puolan kansallisrunoilija on romantikko Adam Mickiewicz (1798–1855). Henryk Sienkiewicz (1846-1916) oli Puolan ensimmäinen Nobel-palkittu kirjailija. Krzysztof Kamil Baczyński kuvasi runoissaan toisen maailmansodan kauheuksia. Stanisław Jerzy Lec tunnetaan sarkastisista aforismeistaan. Runoilija Wisława Szymborska sai Nobelin vuonna 1996. Stanisław Lem tuli tunnetuksi scifi-kirjoistaan.^[14]

Pääartikkeli: Puolalainen keittiö

Puolalaisen ruokavalion kulmakivet ovat liha, perunat ja leipä.^[15]

Pääruokana syödään lihaa; kanaa, kalkkunaa, possua, lammasta tai nautaa. Juhlaruokana tarjotaan omenoilla täytettyä, paistettua ankkaa karpalohyytelön kanssa. Kalaruokiin kuuluvat paistetut lohi, turska, kuha ja taimen. Kalaruokia tarjotaan erityisesti paaston aikaan. Talviaikaan kuuluu bigos, pitkään uunissa haudutettu kaalipata, jossa on myös makkaraa, naudan ja sianlihaa, sipulia ja sieniä. Jouluaaton ruokapöytään kuuluu hyytelöity karppi.^[16]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puolan kulttuuri Wikimedia Commonsissa