Varsova

Varsova (Warszawa) Miasto Stołeczne Warszawa Pääkaupunki Varsova
lippu	vaakuna
Varsova
Koordinaatit: 52°13′47″N, 21°00′44″E
Valtio	Puola
Voivodikunta	Masovia
Hallinto
– Pormestari	Rafał Trzaskowski
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	517,24 km²
– Metropolialue	6 100 km²
Korkeus	100 m
Väkiluku (2021)	1 860 281 [1]
– Metropolialue	3 050 000
– Väestötiheys metropolialue	3 632 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
postinumero	00-001–04-999
Suuntanumero(t)	+48 22
Motto:	Contemnit procellas (Uhmaa myrskyä) Semper invicta (Aina voittamaton)
www.um.warszawa.pl
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Varsova (puol. Warszawa  [varˈʂava] ^(ohje)) on Puolan pääkaupunki. Se sijaitsee Veikselin varrella noin 370 kilometrin päässä Itämerestä. Vuonna 2021 Varsovassa asui 1 860 281 ihmistä^[2], lähialueet huomioiden 2,4–3,5 miljoonaa. Varsova on Euroopan unionin kahdeksanneksi suurin kaupunki^[3].

Varsova sijaitsee Puolan keskiosissa Karpaattien vuoriston ja Itämeren välissä, sadan metrin korkeudella merenpinnasta. Kaupungin ympärillä leviää Masovian alanko.

Varsovan ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 0,4 1,9 6,8 13,1 19,3 21,9 23,6 23,4 17,9 12,3 5,5 1,9 ka. 12,3 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −4,8 −4,0 −1,0 3,1 8,1 11,3 12,9 12,3 8,6 4,4 0,3 −2,8 ka. 4 Sademäärä (mm) 22,1 22,0 28,1 34,8 50,7 71,3 73,2 59,0 49,0 38,2 36,6 34,6 Σ 519,6 Sadepäivät (d) 15 14 13 12 12 13 13 12 12 13 14 16 Σ 159 L ä m p ö t i l a 0,4 −4,8 1,9 −4,0 6,8 −1,0 13,1 3,1 19,3 8,1 21,9 11,3 23,6 12,9 23,4 12,3 17,9 8,6 12,3 4,4 5,5 0,3 1,9 −2,8 S a d a n t a 22,1 22,0 28,1 34,8 50,7 71,3 73,2 59,0 49,0 38,2 36,6 34,6 Lähde: Weather Information for Warsaw World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 30.6.2009.

Varsova on Puolan historiassa varsin nuori kaupunki. Ensimmäiset asutuksen jäljet ovat 900-luvulta ja vasta 1300-luvun alussa Masovian ruhtinaat rakensivat tukikohdan nykyisen Kuninkaanlinnan paikalle. Kuten useimmat Puolan keskiaikaiset kaupungit, se perustui ruutuasemakaavaan keskusaukion ympärillä ja kaupunkia suojaaviin muureihin.

Vuonna 1413 ruhtinaat tekivät Varsovasta pääkaupunkinsa ja se alkoi kehittyä nopeammin. Vuonna 1526 viimeinen herttua kuoli ilman perillisiä, ja Varsova siirtyi Krakovan kuninkaan alaisuuteen. Vuonna 1569 aatelisparlamentti sejm äänesti kaupungin pääpaikakseen, ja 1596 (lähteet antavat myös vuosiluvut 1594 ja 1609) kuningas Sigismund III Vaasa siirsi Puola-Liettuan pääkaupungin lopullisesti Krakovasta Varsovaan. Kuninkaan syyt olivat käytännölliset: Varsova oli Krakovaa lähempänä hänen kotimaataan, mutta myös keskemmällä kauas itään ulottunutta suurvaltaa.

Varsova säilyi Puola-Liettuan pääkaupunkina aina vuoteen 1795, jolloin siitä tuli Puolan jaoissa osa Preussin kuningaskuntaa, kunnes Napoleonin armeija valtasi kaupungin 1807. Varsovasta tuli muutamaksi vuodeksi Ranskasta riippuvaisen Varsovan herttuakunnan pääkaupunki. Kun Wienin kongressin päätöksellä vuonna 1815 perustettiin Venäjän keisarin alaisuudessa oleva Puolan kuningaskunta (Kongressi-Puola), Varsova tuli sen pääkaupungiksi. Myöhemmin, tammikuun 1869 Venäjän-vastaisen kansannousun jälkeen, Puola liitettiin kiinteämmin Venäjän imperiumin alaisuuteen ja säilyi siinä aina ensimmäiseen maailmansotaan asti. Sen jälkeen Varsova on ollut itsenäisen Puolan pääkaupunki, toisen maailmansodan saksalaismiehityksen vuosia lukuun ottamatta.

Historiansa aikana Varsova on kärsinyt pahoin sodissa lukuisia kertoja. Viimeksi Varsovan kansannousun yhteydessä toisessa maailmansodassa elo-syyskuussa 1944 puolalaisten noustessa kapinaan saksalaismiehittäjiä vastaan. Saksalaiset joukot kukistivat kapinan 63 päivän rajujen taisteluiden jälkeen ja Hitlerin käskystä tuhosivat suuret osat kaupungin keskustaa maan tasalle. Suunnitelma tuhoamisesta oli tehty jo ennen toista maailmaansotaa.^[4] Eloon jääneet ja kiinni saadut kapinalliset lähetettiin keskitysleireille ja siviiliväestö karkotettiin kaupungista. Jo edellisenä vuonna, huhtikuussa 1943, Varsovan silloin vielä elossa olleet, gettoon suljetut juutalaiset olivat nousseet kapinaan, joka oli niin ikään kukistettu verisesti.

Sodan jälkeen Puolaan muodostettu kommunistihallinto piti Varsovan pääkaupunkina, ja jälleenrakennettu Varsova palautui jälleen talouden, tieteen ja kulttuurin keskukseksi. Monia historiallisia kohteita, esimerkiksi Varsovan Vanhakaupunki ja historialliset pääkadut, rekonstruoitiin vanhaan asuunsa.^[5] Taidokkaan ja kokonaisvaltaisen jälleenrakennustyön ansiosta Vanhakaupunki on Unescon maailmanperintökohde.^[6] Muu kaupunki rakennettiin pääosin moderniksi, sosialistiseksi metropoliksi.

Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton johtama itäblokki solmi 1955 kaupungissa Naton itäisen vastineen, Varsovan liiton.

Varsovan kehä- ja ohitustiet ovat osittain vasta rakenteilla, ja kauttakulkuliikenne kulkee paljolti kaupungin keskustan läpi.^[7] Useita ohitustievaihtoehtoja on ollut harkinnassa. Paikallisliikennettä hoitavat bussit, raitiovaunut, paikallisjunat, metro ja kevytraitiotie. Junia lukuun ottamatta julkinen liikenne on kunnallisen liikennelaitoksen hoidossa. Varsovan metro avattiin vuonna 1995. Siinä on 12 asemaa yhdellä pohjois-eteläsuuntaisella linjalla.^[8] Parhaillaan metroa laajennetaan itä-länsisuuntaisella linjalla, joka risteää vanhemman linjan kanssa keskustassa, Marszałkowska- ja Świętokrzyska-katujen risteyksessä ja jatkuu Veikselin ali joen itärannalle.

Varsovan keskusasemalta liikennöi junia myös Puolan ulkopuolelle, muun muassa Moskovaan, Berliiniin, Frankfurt am Mainiin ja Wieniin.

Lentoliikennettä palvelee Fryderyk Chopinin kansainvälinen lentoasema, joka sijaitsee 10 km kaupungin keskustasta lounaaseen^[9]. Kaupungin ulkopuolelle Modliniin on rakennettu uusi lentokenttä ns. halpalentoyhtiöitä varten.^[10]

Varsovassa toimii kolmetoista yliopistoa tai korkeakoulua. Niistä vanhimmassa, vuonna 1816 perustetussa Varsovan yliopistossa, on 18 tiedekuntaa.^[11] ja noin 20 000 opiskelijaa.^[12] Teknillinen korkeakoulu (Politechnika Warszawska) on vain kymmenen vuotta nuorempi, ja sitä käy lähes 30 000 opiskelijaa.^[13] Muita korkeakouluja ovat lääketieteellinen korkeakoulu, musiikkiakatemia, taidekorkeakoulu ja maanpuolustuskorkeakoulu.^[14]

Varsova muodostaa oman piirikuntansa. Kaupunki on jaettu 18 kaupunginosaan, joilla on omat hallintonsa.

Bemowo Białołęka Bielany Mokotów Ochota Praga Północ

Praga Południe Rembertów Śródmieście Targówek Ursus Ursynów

Wawer Wesoła Wilanów Włochy Wola Żoliborz

Varsovalla on 25 ystävyyskaupunkia.^[15]

Astana Berliini Budapest Chicago Düsseldorf Groznyi Haag Hamamatsu Hanoi

Harbin Île-de-France Istanbul Kiova Moskova Oslo Pietari Rio de Janeiro

Riika Saint-Étienne Soul Taipei Tel Aviv Toronto Vilna Wien

Varsovassa on vain muutamia 1400-luvulta säilyneitä rakennuksia. Ne edustavat goottilaista tyyliä.^lähde?

Varsovan historiallisesti merkittävimmät alueet ja rakennukset ovat:^{kenen mukaan?}

• Vanhakaupunki
• Uusikaupunki
• Krakowskie Przedmieście (Krakovan-esikaupunki) -katu
• Nowy Świat (Uusi maailma) -katu
• Pyhän Annan kirkko
• Pyhän Ristin kirkko
• Pyhän Laurin kirkko
• Kulttuurin ja tieteen palatsi, sosialistista realismia edustava, alun perin neuvostojohtaja Josif Stalinille nimetty tornitalo kaupungin ydinkeskustassa (1952-1955).
• Łazienkipuisto

Varsovan historiallinen keskusta eli Vanhakaupunki (Stare miasto) on Unescon maailmanperintökohde. Vanhakaupunki rakennettiin toisen maailmansodan tuhojen jälkeen täysin uudelleen. Sen huomattavimmat kohteet ovat:

• Vanhankaupungintori (Rynek Starego Miasta)
• Pyhän Johanneksen katedraali
• Kuninkaanlinna
• Sigismundin pylväs kuningas Sigismund III Vaasan kunniaksi
• Barbakan-bastioni

Vanhankaupungin pohjoispuolella sijaitsee Uusikaupunki (Nowe Miasto), joka oli vuoteen 1791 asti oma kaupunkinsa.

Kaupunkiin on 1990-2000-luvuilla rakennettu suuret määrät uudisrakennuksia, ja Varsovan liikekeskustaa leimaavat useat pilvenpiirtäjät ja tornitalot. Uusiin kauppakeskuksiin lukeutuu muun muassa Keskusaseman pohjoispuolelle vuonna 2007 valmistunut Złote Tarasy (suom. Kultaiset terassit), jossa on kauppakeskus, toimistoja ja ravintoloita.

Varsovan filharmoninen orkesteri on perustettu vuonna 1901. Vuodesta 1927 lähtien Varsovassa on joka viides vuosi, paitsi toisen maailmansodan aikana, järjestetty Kansainvälinen Frédéric Chopin -pianokilpailu.

Toisen maailmansodan jälkeen Varsova on ollut tärkein elokuvateollisuuden keskus Puolassa. Varsovassa on tuotettu lukuisia elokuvia mm. Andrzej Wajdan ohjaamat elokuvat Kanal - kirottujen tie ja Korczak, Krzysztof Kieślowskin Dekalogi sekä myös Roman Polańskin Oscar-palkinnon voittanut elokuva Pianisti^[16].

Jalkapallo on suosittu urheilulaji Varsovassa. Varsova järjesti yhdessä Ukrainan kanssa Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2012.^[3]

Varsovalaisia ammattilaisurheilujoukkueita ovat KP Legia Varsova ja Polonia Varsova, joilla on edustusta jalkapallossa ja koripallossa. Lentopallossa Varsovaa edustaa AZS Politechnika Warszawa.

• 
  Varsovan olympiakeskus.
• 
  Kansallisstadion.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Varsova Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Varsova Wikimatkoissa
• Kaupungin verkkosivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Kaunista Varsovaa, Kuva, 13.09.1939, nro 19, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot