Ta Ha

TH:n suura on muitten tapaan sisällöltään hajanainen ja sisältää useita toisiinsa liitettyjä kokonaisuuksia. Erikoisuutena on Moosesta koskeva laaja osuus. Myös Aadamista kerrotaan lyhyesti. Tuomiopäivään ja siitä varoittamiseen palataan toistuvasti.

Suura alkaa jakeella 1, joka kuuluu: "TH" (luetaan tää, hää). Kaikkiaan 29 suuraa alkaa mystisillä kirjaimilla, joiden merkitystä on satoja vuosia yritetty selittää. Tabari kirjoitti 900-luvulla kirjaimista pitkän esseen, jossa hän kävi läpi erilaisia ehdotettuja ratkaisuja. Niihin kuuluivat arvelut, että kyseessä olisi Jumalan tai suuran nimi, Koraanin nimi, Jumalan ominaisuus, valaformula, jokaisella kirjaimella olisi oma merkitys, kyseessä olisi avauslause, kirjaimilla on numeroarvo, kyseessä olisi salaisuus jne. Tabari asettuu sille kannalle, että jokainen kirjain kantaa omaa merkitystään, joka koostuu useista merkityksistä, joihin kuuluvat Jumalan, nimi, hänen ominaisuutensa ja niin edelleen.^[2]

Jaakko Hämeen-Anttila asettuu valaformulan kannalle.^[3] Christoph Luxenberg etsii ratkaisua syyrialais-antiokialaisen kirkon perinteestä. Liturgiseen rukouskirjaan merkittiin lyhenteillä hetkijumalanpalveluksessa (Officium) käytetyt psalmit. Kristillisissä kirkoissa hetkijumalanpalvelus koostuu edelleen psalmeista, hymneistä ja Raamatun lukukappaleista. Kun käytössä ovat yksittäiset kirjaimet, ne voisivat olla viittauksia tiettyyn psalmiin, kun taas kirjainyhdistelmät voisivat olla lyhenteitä. Kun TH tulkitaan syyroaramean pohjalta, se tarkoittaa "Hän (Herra) on hyvä".^[4]

Suuran ensimmäinen kokonaisuus (2–8) mainitsee, että Koraani on lähetetty varoitukseksi niille, jotka pelkäävät (viimeistä tuomiota). Jakeet kuvailevat Jumalan mahtavuutta.

Pääosa suurasta kertoo 2. Mooseksen kirjasta löytyviä asioita Mooseksesta (jakeet 9-98). Kokonaisuus alkaa kysymyksellä: "Oletko kuullut Mooseksen tarinan?" Vastaavuudet Moosekseen kirjaan ovat kuitenkin vain sinne päin, sillä kertomukset ovat voimakkaasti typistyneet ja vääristyneet. Islamilaisen tulkinnan mukaan Koraanin kertomukset ovat kuitenkin alkuperäisiä, ja ne ovat päinvastoin vääristyneet Mooseksen kirjoissa. Kyseessä on Koraanin laajin Moosekseen keskittynyt jakso.^[5] Kokonaisuus päättyy Jumalan ylistykseen jakeessa 98.

Seuraava kokonaisuus (jakeet 99–112) alkaa toteamuksella, että näin on kerrottu tarinoita siitä, mitä on tapahtunut, ja ne on tarkoitettu muistutukseksi. Teksti siirtyy jälleen tuomiopäivään, jolloin pasuunaan puhalletaan ja kuolleet herätetään. Heränneet sanovat olleensa haudassa kymmenen päivää, mutta he saavat tietää olleensa siellä vain päivän. Tuomion päivänä vuoret jauhetaan tasaiseksi tomuksi. Toisen puolesta voi puhua vain se, jolle Armollinen on antanut luvan. Kohta viittaa kristinuskossa esiintyvään esirukoustapaan. Korostetaan uskon ja hyvien tekojen tärkeyttä.

Jakeet 113-114 korostavat, että Koraanin kieli on arabiaa ja puhuvat Koraanin esittämistä varoituksista. Neuvotaan, ettei sen lukemista pidä kiirehtiä ennen kuin se on kokonaan ilmoitettu.

Aihe siirtyy Aadamiin (115–123) ja mainitaan paholainen, Iblis, joka ei suostunut kumartamaan Aadamia. Tarinaa ei löydy Raamatusta. Lyhyesti puhutaan myös syntiinlankeemuksesta jakeissa, jotka ovat suuraan tehtyjä myöhempiä lisäyksiä.^[6]

Suura palaa käsittelemään ikäviä asioita, joita ylösnousemuksen päivänä kohtaavat ne, jotka eivät usko varoituksiin (jakeet 124-129).

Viimeinen kokonaisuus (jakeet 130–135) alkaa kehotuksella rukoilla viisi kertaa päivässä: yöllä, ennen auringonnousua, keskipäivän molemmin puolin sekä ennen auringonlaskua. Ajoitukset eivät vastaa islamissa voimassa olevia rukousaikoja ja muistuttavat enemmän luostareiden käytäntöjä. Kristillisissä luostareissa hetkipalveluksia oli normaalisti yhdeksän, joista yksi, vigilia, oli yöllä. Benedictus Nursialaisen luostarisäännön mukaan se oli hiukan yön puolivälin jälkeen.^[7]

Lopuksi luvataan, että hurskaat menestyvät ja käsitellään epäuskoisten esittämää kysymystä, miksi Herralta ei tule merkkiä. Vastaus on, että "kyllä te vielä saatte tietää". Jaakko Hämeen-Anttila katsoo, että viimeinen kokonaisuus on "Muhammadin rohkaisua".^[3] Tulkinta perustuu islamiin, sillä suura ei missään mainitse Muhammedia nimeltä.

Nöldeken luokituksessa suura kuuluu niin sanottujen mekkalaisten suurien keskimmäiseen ryhmään eli sisällön ja tekstin analyysin perusteella se ei ole kirjan vanhimpia eikä liioin nuorimpia.

Suuran 20 ensimmäiset jakeet 1 - 40 löytyvät niin sanotusta Birminghamin käsikirjoituksesta, joka on Koraanin vanhin tunnettu käsikirjoitus. Se käsittää kaksi pergamenttisivua, joissa on katkelmia kolmesta suurasta. Mukana ovat jakeet 18:17–31, 19:91–98 ja 20: 1–40. Katkelmat sisältävät varhaiskristillisiä tarinoita mukaan lukien kertomuksen luolaan nukkuneista unikeoista. Pergamentin ikää tutkittiin vuonna 2015 radiohiilimenetelmällä. Tutkimus osoitti, että nahka oli 95,4 % todennäköisyydellä peräisin aikaväliltä 569 - 645 keskikohdan ollessa vuosi 607.^[8][9] Pergamentilla olevan kirjoituksen ikää ei selvitetty.

Suura sisältää kristillisiä aiheita, kuten lyhyitä viittauksia 1. ja 2. Mooseksen kirjassa esitettyihin kertomuksiin. Kertomus Iblisistä on toisaalta epäkristillinen ja osoittaa, että suurassa on myös sellaisia teemoja, jotka esiintyvät myöhemmin vain islamissa. Rukousajoista annetaan ohje, joka määrän suhteen vastaa islamilaista šaria-lakia, mutta rukousaikojen suhteen ei. Yöllinen rukousaika vastaa kristillisten luostarisääntöjen vigilia -palvelusta.

Islamilaisen perimätiedon mukaan TH:n suura, kuten Koraani muutenkin, perustuu profeetta Muhammedin (570-632) saamiin ilmestyksiin, jotka kirjattiin täydellisesti muistiin 640-luvulla. Birminghamin käsikirjoituksen ajoitusta on pidetty todisteena siitä, että Koraani on peräisin Muhammedilta. Suomalaisista orientalisteista Jaakko Hämeen-Anttila katsoo, että Koraani perustuu melko tarkasti Muhammedin saamiin ilmestyksiin.^[10]

Toiset tutkijat ovat varovaisempia, sillä Muhammedista kerrotaan ensimmäisen kerran vasta 200 vuotta myöhemmin Ibn Hishamin kirjoittamassa elämäkerrassa.^[11] Koska Muhammedista ei ole säilynyt aikalaistietoa, häntä on myös pidetty fiktiivisenä hahmona, joka olisi syntynyt arabialaisessa tarinaperinteessä 700-luvulla.^[12] Näiden tutkijoiden keskuudessa suurinta osaa Koraanista on pidetty jonkin itäisen kristillisen kirkon liturgisina teksteinä. Myös TH:n suura on sisällöltään oikeastaan kristillinen, ja siinä kerrataan etenkin Moosekseen liittyviä tarinoita. Tarinat tosin sisältävät useita virheitä, kun niitä vertaa Raamattuun. Kertomus Iblisistä on poikkeavuuksista suurin ja selkeästi kristinuskolle vieras. Aadamin syntiinlankeemuksesta kertovan tarinan mukana olo on kiinnostava yksityiskohta, koska islam ei toisaalta hyväksy perisyntiä, kuten kristinusko tekee.

• Islam
• Koraani
• Muhammed
• Suura

• Pyhän Benedictuksen luostarisääntö. (Käännöshankkeen johtajat ja toimittajat Tuija Ainonen ja Maiju Lehmijoki-Gardner. Ikuiset klassikot) Helsinki: Basam Books, 2010. ISBN 978-952-5734-90-4
• Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8
• Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997, 3. p. 2008. ISBN 952-9842-15-5
• Ibn Hisham: Profeetta Muhammedin elämäkerta. Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9
• Luxenberg, Christoph: Die syrische Liturgie und die „geheimnisvollen Buchstaben“ im Koran. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Schlaglichter, Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 411–456. Verlag Hans Schiler, 2008. ISBN 978-3-89930-224-0 Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
• Ohlig, Karl-Heinz: Syrian and Arabian Christianity and the Quran. Teoksessa: Karl-Heinz. Ohlig & Gerd-R. Puin (toim.) The Hidden Origins of Islam, s. 361–401. Amherst, New York: Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Ohlig, Karl-Heinz & Puin, Gerd-R. (toim.): The Hidden Origins of Islam. Amherst, New York: Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Tabari: Selections from the Comprehensive Exposition of the Interpretation of the Verses of the Qur'an. Volume I. Te Royal Aal al-Bayt Institute for Islamic Thought, 2017. ISBN 978 1911141 25 9

• Ta-Ha:n suura