Salzburg

Salzburg sijaitsee Alppien pohjoisilla aluskukkuloilla lähellä Saksan rajaa. Salzachjoki jakaa kaupungin kahtia.^[3] Kaupungin pohjoispuolella on tasankoa ja eteläpuolelta Alppien huippuja. Lähin vuorenhuippu, 1972 metriä korkea Untersberg sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Itse kaupungissa on kaksi pienempää vuorta, Mönchsberg ja Kapuzinerberg.

Salzburgin kunnan pinta-ala on 65,65 neliökilometriä. Siitä maatalousaluetta on 17 neliökilometriä, puistoja 12 neliökilometriä, metsää 11 neliökilometriä, rakennettuja alueita 7,7 neliökilometriä ja vettä 2,4 neliökilometriä.^[4]

Salzburg jakautuu 24 kaupunginosaan, lisäksi on 3 aluetta maaseudulla (Hellbrunn, Gaisberg, Heuberg).

• Aigen
• Altstadt
• Andrä Viertel
• Elisabeth Vorstadt
• Gneis
• Gnigl
• Herrnau
• Itzling
• Langwied
• Lehen
• Leopoldskron-Moos
• Liefering
• Maxglan
• Morzg
• Neustadt
• Nonntal
• Parsch
• Riedenburg
• Sam
• Schallmoos
• Taxham

Salzburgin paikalla sijaitsi kelttiläinen asutuskeskus, ja roomalaisaikana se tunnettiin nimellä Juvavum. Se sai piispanistuimen vuonna 739, ja kaupungista tuli arkkihiippakunnan keskus vuonna 798. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan aikana Salzburgista kasvoi voimakkaan uskonnollisen ruhtinaskunnan keskus.^[3]

Salzburgin merkittävin ruhtinaspiispa oli vuosina 1587–1612 hallinnut Wolf Dietrich von Raitenau.^[5] Hän antoi italialaiselle arkkitehdille Vincenzo Scamozzille monia julkisten rakennelmien suunnittelutöitä.^[3] Raitenaun ansiosta kaupungin kuva muuttui barokkiarkkitehtuurin hallitsemaksi ja kaupunkiin rakennettiin muun muassa kirkkoja, palatseja ja puistoja. Raitenaun valtakausi päättyi Baijerin kanssa syntyneisiin erimielisyyksiin suolakaupasta ja hän eli viimeiset aikansa vangittuna.^[5] Muita merkittäviä ruhtinaspiispoja olivat vuosina 1612–1619 hallinnut Markus Sittikus von Hohenems, joka rakennutti kaupunkia toisen italialaisen Santino Solarin kanssa, sekä Salzburgin yliopiston perustanut Paris von Lodron, joka hallitsi vuosina 1619–1653, ja Leopold Anton von Firmian, jonka kausi oli 1727–1744.^[3]

Salzburgin ruhtinaspiispakunta maallistettiin vuonna 1803 hieman ennen Napoleonin sotien alkua.^[6] Salzburg oli sotien aikana Ranskan ja Baijerin alaisuudessa, ja vuonna 1816 siitä tuli osa Itävallan keisarikuntaa.^[5] Salzburg oli alkujaan vain piirikunnan keskuskaupunki, mutta vuonna 1861 siitä tuli osavaltionsa pääkaupunki.^[6]

Salzburgin merkitys alkoi kasvaa uudestaan, kun sinne valmistui vuonna 1860 rautatieasema, joka alkoi myös kiihdyttää turismia. Saksan ja Itävallan niin sanotun Gründerzeit-kauden aikana Salzburgia kehitetään voimakkaasti, ja sinne rakennettiin uusia julkisia rakennuksia. Salzburgin kuuluisa Salzburger Festspiele -festivaali perustettiin vuonna 1917.^[6]

Salzburgiin liitettiin vuonna 1935 uusia alueita, ja kaupunkia laajennettiin uudestaan kun Itävalta liitettiin Saksaan vuonna 1939. Asukasluku kasvoi liitosten jälkeen 40 500 ihmisestä 77 000 ihmiseen. Kansallissosialistien valtakauden aikana kaupungissa oli rotusortoa ja poliittista painostusta ja monet pakkotyöläiset ja sotavangit joutuivat rakennustöihin, kuten Staatsbrücke-sillan rakentamiseen. Toisen maailmansodan aikana liittoutuneiden pommituksissa kuoli 547 ihmistä ja 40 prosenttia rakennuksista vaurioitui pahoin.^[6]

Toisen maailmansodan jälkeen Salzburgiin saapui tuhansia pakolaisia, ja kaupungin väkiluku ylitti vuonna 1950 ensimmäisen kerran 100 000 asukkaan rajan. Kaupungissa perustettiin uusia asuinalueita, muun muassa Leheniin ja Taxhamiin. Salzburgin vanhaakaupunkia suojeleva laki hyväksyttiin vuonna 1967, ja alue hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon 1996.^[6]

Salzburgin johdossa on pormestari, jota avustavat varapormestarit.^[7] Pormestariksi valittiin vuonna 2019 Itävallan kansanpuolueen Harald Preuner.^[8] Kaupunginvaltuustoon puolestaan valittiin vuoden 2019 vaaleissa 16 kansanpuolueen, 11 sosiaalidemokraattisen puolueen, 6 vihreiden, 2 liberaalifoorumin, 1 kommunistisen puolueen ja 1 Bürger für Salzburg -ryhmän edustajaa.^[9]

Salzburgin asukasluku Itävallan tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 alussa oli 154 211,^[1] ja se on osavaltionsa selvästi suurin kaupunki. Toiseksi suurimmassa kaupungissa Halleinissa oli vuoden 2018 alussa noin 21 000 asukasta.^[10] Koko Itävallassa Salzburg on Wienin, Grazin ja Linzin jälkeen Itävallan valtion neljänneksi suurin kaupunki.^[11]

Salzburgin yliopisto perustettiin vuonna 1620, mutta suljettiin myöhemmin ja avattiin uudelleen vuonna 1963. Yliopiston lisäksi kaupungissa on musiikkikorkeakoulu Mozarteum ja alemman korkeakoulutason tanssikoulu Salzburg Experimental Academy of Dance SEAD.

Salzburgin vanha kaupunki on barokin mestariteos. Sen kirkot, torit ja suihkulähteet rakennettiin pääosin 1500- ja 1600-luvulla. Kaupungin nähtävyyksiä ovat myös 1600-luvulla rakennetut barokkityylinen Salzburgin katedraali ja rokokootyylinen Mirabellin palatsi.^[12]

Kaupungissa on järjestetty vuodesta 1920 alkaen Salzburgin musiikkijuhlat. Vuonna 1965 kaupungissa kuvattiin musikaali The Sound of Music. Musiikkijuhlilla käy joka kaudella yli 270 000 vierasta.^[13]

Salzburgissa pelaa jääkiekkojoukkue EC Red Bull, joka pelaa Itävallan pääsarjassa ICE Hockey Leaguessa.^[14]

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Salzburg Wikimedia Commonsissa

• Kaupungin sivut (saksaksi)
• Salzburgin kaupungin YouTube-kanava (saksaksi)
• Turistitoimisto
• Salzburgin linnat (saksaksi) (englanniksi) (italiaksi)
• Modernin taiteen museo (saksaksi) (englanniksi)
• Mozartin kotimuseo (saksaksi) (englanniksi) (kiinaksi)