Fluoriitti
Fluoriitti eli fluorisälpä (CaF2) on halogenidimineraali, jota tavataan usein hydrotermisissä juonissa sekä sedimenttikivissä. Fluoriitin kidejärjestelmä on kuutiollinen; sen asu on tavallisesti kiteinen, mutta joskus myös massiivinen tai rakeinen. Fluoriitti esiintyy useimmiten omamuotoisina, kuutiollisina kiteinä, mutta joskus tavataan myös kahdeksankulmaisia kiteitä. Fluoriitin kiteet ovat usein kaksostuneita.
Fluoriitti | |
---|---|
Fluoriittikiteitä |
|
Luokka | halogenidimineraalit |
Kemialliset ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | CaF2 |
Molekyylipaino | 78,07 g/mol |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | violetti, kellertävä, punertava tai väritön |
Asu | kiteinen, kuutiolliset kiteet yleisiä |
Kidejärjestelmä | kuutiollinen |
Lohkeavuus | etevä |
Murros | sälöinen, lähes simpukkamainen |
Taottavuus | murenee taottaessa |
Kovuus Mohsin asteikolla | 4 |
Tiheys | 3,175–3,56 g/cm3 |
Sulamispiste | 1360 °C |
Optiset ominaisuudet | |
Optiset ominaisuudet | isotrooppinen |
Kiilto | lasikiilto |
Taitekerroin | n = 1,433–1,448 |
Kahtaistaitto | ei ole |
Dispersio | 0,007 |
Pleokroismi | ei ole |
Ultravioletti fluoresenssi | useimmiten sininen, muut värit epäpuhtauksien aiheuttamia |
Viiru | valkoinen |
Läpinäkyvyys | läpinäkyvä |
Lähteet | |
Aiheesta muualla | |
Fluoriitin nimi on johdettu latinan sanasta fluo, joka tarkoittaa 'virrata'. Mineraalilla on varsin alhainen sulamispiste, noin 1 360 °C. Tämän vuoksi fluoriittia hyödynnetään esimerkiksi teräksen valmistuksessa. Alkuaine fluori löydettiin fluoriitista, jonka mukaan se on saanut nimensä.[3]
Vihreää fluoriittia kutsutaan myös nimellä Afrikan smaragdi.[4]
Fluoriitti on muodostunut kiteytymällä vesiliuoksista. Sitä esiintyy tavallisesti suurten syväkivimassojen juonissa sinkkivälkkeen, lyijyhohteen, baryytin ja kvartsin kanssa. Sitä saattaa esiintyä myös alkalikivissä.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Fluorite Mindat.org. (englanniksi)
- ↑ Fluorite Mineral Data Mineralogy Database. (englanniksi)
- ↑ The discovery of fluoride and fluorine fluoride-history.de. (englanniksi)
- ↑ Schumann, Walter: Jalokivet ja korukivet. Suomentanut Matti Vaasjoki, tark. Marjatta Virkkunen. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10837-9
- ↑ Jones, Adrian: Kivet, s. 43. Suomentanut Koivisto, Marjatta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-31579-6