Sinkkivälke
Sinkkivälke eli sfaleriitti (Zn(Fe)S) on yleisin sinkkimineraali[3]. Sen kidejärjestelmä on kuutiollinen, ja kiteet ovat harvinaisia. Sinkkivälke on yleensä karkea- tai hienorakenteinen. Melkein kaikki sinkkivälke sisältää jonkin verran rautaa, joka korvaa sinkkiä[3].
Sinkkivälke | |
---|---|
Luokka | sulfidimineraalit |
Kemialliset ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | (Zn,Fe)S |
Molekyylipaino | 96,98 g/mol |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | vaaleankellertävästä mustaan |
Asu | massamainen tai kiteinen, kiteet tetraedrejä tai rombidodekaedrejä |
Kidejärjestelmä | kuutiollinen |
Lohkeavuus | etevä |
Murros | simpukkamainen |
Taottavuus | murenee taottaessa |
Kovuus Mohsin asteikolla | 3,5–4 |
Ominaispaino | 3,9–4,1 g/cm3 |
Optiset ominaisuudet | |
Optiset ominaisuudet | isotrooppinen |
Kiilto | hartsikiilto |
Taitekerroin | nα = 2.369 |
Viiru | vaaleankellertävästä ruskeaan |
Läpinäkyvyys | voi olla läpikuultava |
Lähteet | |
Aiheesta muualla | |
Sinkkivälkkeen väri määräytyy sen rautapitoisuuden mukaan. Värittömyys on mahdollista, mutta kuitenkin hyvin harvinaista.lähde? Vähän rautaa sisältävät ovat keltaisia tai ruskeita. Suomessa yleisimmät sinkkivälkkeet ovat väriltään harmaita tai miltei mustia.lähde? Viirun väri riippuu rautapitoisuudesta: mitä enemmän rautaa sinkkivälke sisältää, sitä tummempi viiru on. Yleensä viiru vaihtelee ruskeasta vaaleankeltaiseen. Viiru on mineraalin omaa väriä vaaleampi.
Sinkkivälkkeen kiderakenne muistuttaa timanttirakennetta, mutta siinä joka toinen atomi on sinkki-, joka toinen rikkiatomi.[4]
Karkearakenteisella sinkkivälkkeellä on metallikiilto ja hienorakenteisella rasvakiilto. Myös pihkankiilto on mahdollinen. Sinkkivälke on haurasta.
Sen kovuus on 3,5–4 Mohsin asteikolla. Ominaispaino on 3,9–4,1 g/cm³.[3]
Sinkkivälkettä esiintyy usein lyijyhohteen ja muiden sulfidien yhteydessä. Se voi sisältää myös arseenia, elohopeaa, rautaa ja kadmiumia.[3] Suomessa sinkkivälkettä esiintyy myös Pyhäsalmen malmissa sekä Vihannin ja Outokummun kaivoksissa.
Lähteet
muokkaa- ↑ Mindat: Sphalerite
- ↑ Webmineral: Sphalerite
- ↑ a b c d Jones, Adrian: Kivet, s. 38. Suomentanut Koivisto, Marjatta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-31579-6
- ↑ J. E. Hall: Solid State Physics, s. 38–40. John Wiley & Sons Ltd, 1979. ISBN 0-471-34281-5