Dressed to Kill
Dressed to Kill on yhdysvaltalaisen rockmusiikkia esittävän Kissin kolmas studioalbumi. Albumi julkaistiin 19. maaliskuuta 1975 ja sen tuotti Kissin levy-yhtiö Casablanca Recordsin perustaja Neil Bogart,[2] koska albumin nauhoittamisen aikaan talousongelmissa painineella levy-yhtiöllä ei ollut varaa palkata yhtyeelle varsinaista ammattituottajaa Dressed to Killin äänityksiin.[3] Albumi on kestoltaan noin puolen tunnin mittainen ja se on Kissin lyhytkestoisin studioalbumi. Albumin pisin kappale "She" kestää hieman yli neljä minuuttia, kun taas albumin muiden kappaleiden keskimääräinen pituus on vain kaksi minuuttia ja neljäkymmentä sekuntia.[4]
| Dressed to Kill Kiss | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | helmikuu 1975, Electric Lady Studios, New York | |
| Julkaistu | 19. maaliskuuta 1975 | |
| Formaatti | CD-levy C-kasetti Vinyylilevy | |
| Tuottaja(t) | Neil Bogart ja Kiss | |
| Tyylilaji | hard rock | |
| Kesto | 30.07 | |
| Levy-yhtiö | Casablanca Records | |
| Muut kannet | ||
 Albumin vinyylipainoksen takakansi. | ||
| Listasijoitukset | ||
| ||
| Kissin muut julkaisut | ||
| Hotter Than Hell 1974 |
Dressed to Kill 1975 |
Alive! 1975 |
Albumi merkitsi merkittävää nousua Kissin uralle, sillä albumi saavutti Yhdysvalloissa Billboard 200-albumilistalla sijalle 32 kun taas yhtyeen edellinen studioalbumi Hotter Than Hell oli yltänyt samaisella listalla korkeimmillaan sijalle 100. ja debyyttialbumi Kiss sijalle 87.[1] Albumin mainittavimpia kappaleita ovat muun muassa "She", "Rock Bottom", "C'mon and Love Me" ja "Rock and Roll All Nite", jonka yhtye soittaa edelleen jokaisen konserttinsa viimeisenä kappaleena.
Kappalemateriaalin kirjoittaminen ja äänittäminen
muokkaa»Olimme kovasti huolissamme siitä, että Dressed to Kill oli niin lyhyt. Kelasimme, ettei levylle tullut tarpeeksi kappaleita. Albumin syntyhistoria on aika mielenkiintoinen; olimme juuri keikalla Los Angelesin liepeillä Santa Monican Civic Auditoriumissa, kun Neil Bogart käveli backstagelle ja ilmoitti: "Teidän pitää mennä takaisin New Yorkiin ja tehdä levy. Me tarvitaan uusi albumi." Biisejä ei oikein ollut. Alkuaikojen levyt tulivat ulos puolen vuoden välein, ja olimme edelleen Hotter Than Hellin kiertueella. Keikkailimme Jo Jo Gunnen kanssa, emmekä tosiaan olleet valmiita tekemään uutta levyä. Seuraavana päivänä istuimme kuitenkin koneessa matkalla New Yorkiin, missä sitten väsäsimme suurimman osan levyn kappaleista kiireesti studiossa.»
(Paul Stanley[5])
Kissin laulaja ja rytmikitaristi Paul Stanley kirjoitti albumille neljä kappaletta, basisti-laulaja Gene Simmons kaksi ja soolokitaristi Ace Frehley yhden. Stanley ja Simmons kirjoittivat yhteistyössä yhden kappaleen kuten myös Frehley ja Stanley. Edellä mainittujen ohella albumille päätyi myös kappale "She", jonka Gene Simmons oli kirjoittanut entisen yhtyetoverinsa Stephen Coronelin kanssa soittaessaan edellisessä yhtyeessään Wicked Lester.[6] Myös Paul Stanleyn säveltämä "Love Her All I Can" oli peräisin Wicked Lesterin ajalta.[7] Ace Frehleyn oli tarkoitus laulaa säveltämässään kappaleessa "Getaway", mutta hänen mukaansa "hän oli tuolloin vielä liian ujo joten kappaleen lauluvastuu siirrettiin rumpali Peter Crissille".[8] "Getawayn" ohella Frehley sävelsi myös Paul Stanleyn laulaman kappaleen "Rock Bottom" intron.[8]
Albumin tuotti Casablanca Recordsin perustaja Neil Bogart, koska Casablancan taloudellinen tilanne ei antanut Kissin silloisen managerin, Bill Aucoinin, mukaan myöten oikean tuottajan palkkaamiseksi.[9] Albumi nauhoitettiin New Yorkissa Electric Lady-äänitysstudion b-tiloissa,[10] ja albumilla äänittäjänä työskennelleen Dave Wittmanin mukaan yhtä kappaletta kohden käytettiin vain "kaksi tai kolme ottoa ja albumin kaikkien kappaleiden pohjaosat nauhoitettiin studiossa livenä konserttitunnelman taltioimiseksi".[10] Paul Stanley ja Ace Frehley käyttivät albumin äänityksissä kitaroissaan Fenderin Champ-putkivahvistimia ja Gene Simmons Ampegin B-15-bassovahvistinta.[10] Paul Stanleyn mukaan Ace Frehley oli rakentanut kitarakaappinsa pahvilaatikon sisään omalaatuisen äänimaailman aikaansaamiseksi.[10]
»Dressed to Kill raavittiin kasaan nopeasti aivan kuten kaksi ensimmäistä albumiakin. vaikka meidän piti säveltää valtaosa materiaalista äänitysten aikana ja Neil [Bogart] ei ollut ihanteellinen tuottaja, äänitysprosessi oli miellyttävämpi kuin Hotter Than Hellin sessiot. Neil suostui tulemaan New Yorkiin ja äänittämään levyn Electric Lady-studiolla, koska hän tiesi, että emme olleet viihtyneet Los Angelesissa jossa Hotter Than Hell oli nauhoitettu. Äänitimme levyn suureksi iloksemme siis kotikulmillamme.»
(Ace Frehley[11])
Julkaisu ja menestys
muokkaaDressed to Kill julkaistiin virallisesti 19. maaliskuuta 1975 vinyylilevynä ja C-kasettina.lähde? Albumin uusintapainos julkaistiin vuonna 1985 ja ensimmäinen CD-formaatin painos vuonna 1987.[4] Albumi julkaistiin uudelleenmasteroituna painoksena CD-formaatissa vuonna 1997 osana Kissin The Remasters-julkaisusarjaa joka kattoi yhtyeen koko tuotannon vuosien 1974-1989 väliltä.[4] Dressed to Killin sijoitus Yhdysvalloissa Billboard 200-listalla oli 32,[1] ja Recording Industry Association of America myönsi yhtyeelle albumista kultalevyn vuoden 1977 helmikuussa albumin ylitettyä 500 000 myydyn äänitteen rajan.[4]
Yhdysvalloissa albumilta julkaistiin kaksi singleä; "Rock and Roll All Nite" b-puolenaan "Getaway" ja "C'mon and Love Me" niin ikään b-puolenaa "Getaway". "Rock and Roll All Nite" nousi Billboard Hot 100-listalla korkeimmillaan sijalle 57 kun taas "C'mon and Love Me" ei saavuttanut listasijoituksia laisinkaan. Singlejulkaisujensa kehnosta menestyksestä huolimatta Dressed to Kill myi yllättävän hyvin. "Rock and Roll All Niten" liveversio Kissin ensimmäiseltä livealbumilta Alive! julkaistiin singlenä vuoden 1975 lokakuussa ja se nousi Billboard Hot 100-listan sijalle 12 ja oli Kissin uran ensimmäinen Top 20-single. Se tehosti sekä Dressed to Killin että myös Alive!:n ja yhtyeen kahden ensimmäisen studioalbumin myyntilukemia ja teki Kissistä 1970-luvun suosituimman yhtyeen Yhdysvalloissa.[12]
Kappalelista
muokkaa| Nro | Nimi | Säv&san | Päävokaalit | Kesto | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. | Room Service | Paul Stanley | Stanley | 2.59 | |||||
| 2. | Two Timer | Gene Simmons | Simmons | 2.47 | |||||
| 3. | Ladies in Waiting | Simmons | Simmons | 2.35 | |||||
| 4. | Getaway | Ace Frehley | Peter Criss | 2.43 | |||||
| 5. | Rock Bottom | Frehley, Stanley | Stanley | 3.54 | |||||
| 6. | C'mon and Love Me | Stanley | Stanley | 2.57 | |||||
| 7. | Anything for My Baby | Stanley | Stanley | 2.35 | |||||
| 8. | She | Simmons, Stephen Coronel | Simmons, Stanley | 4.08 | |||||
| 9. | Love Her All I Can | Stanley | Stanley | 2.40 | |||||
| 10. | Rock and Roll All Nite | Simmons, Stanley | Simmons | 2.49 | |||||
Kokoonpano
muokkaa- Paul Stanley - rytmikitara, laulu kappaleissa "Room Service", "Rock Bottom", "C'mon and Love Me", "Anything for My Baby", "She" ja "Love Her All I Can", soolokitara kappaleessa "C'mon and Love Me", taustalaulu
- Gene Simmons - bassokitara, laulu kappaleissa "Two Timer", "Ladies in Waiting", She" ja "Rock and Roll All Nite", taustalaulu
- Ace Frehley - soolokitara ja taustalaulu
- Peter Criss - rummut, laulu kappaleessa "Getaway", taustalaulu
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c The Complete KISS Album Chart Action, 1974- The KissFAQ. Arkistoitu 13.2.2012. Viitattu 1.6.2013. (englanniksi)
- ↑ Dressed to Kill (1975) Kissonline.com. Arkistoitu 8.7.2013. Viitattu 1.6.2013. (englanniksi)
- ↑ Bill Aucoin Q&A session at the 1997 Atlanta KISS Expo Kissaholics. Viitattu 1.6.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d Kiss Album Discography - Dressed to Kill (1975) The KissFAQ. Arkistoitu 16.1.2013. Viitattu 1.6.2013. (englanniksi)
- ↑ Leaf, David ja Sharp, Ken: Maskin takaa, s. 287. Suomentanut Salmenpohja, Ilkka. Like Kustannus, 2007.
- ↑ Leaf, David ja Sharp, Ken: Maskin takaa, s. 296. Suomentanut Salmenpohja, Ilkka. Like Kustannus, 2007.
- ↑ Leaf, David ja Sharp, Ken: Maskin takaa, s. 288. Suomentanut Salmenpohja, Ilkka. Like Kustannus, 2007.
- ↑ a b Leaf, David ja Sharp, Ken: Maskin takaa, s. 295. Suomentanut Salmenpohja, Ilkka. Like Kustannus, 2007.
- ↑ Leaf, David ja Sharp, Ken: Maskin takaa, s. 290. Suomentanut Salmenpohja, Ilkka. Like Kustannus, 2007.
- ↑ a b c d Leaf, David ja Sharp, Ken: Maskin takaa, s. 291. Suomentanut Salmenpohja, Ilkka. Like Kustannus, 2007.
- ↑ Frehley, Ace, Layden, Joe ja Ostrosky, John: Ei kaduttavaa, s. 140. Suomentanut Arola, Juha. Like Kustannus, 2012.
- ↑ Leaf, David ja Sharp, Ken: Maskin takaa, s. 298. Suomentanut Salmenpohja, Ilkka. Like Kustannus, 2007.
Aiheesta muualla
muokkaa- Dressed to Kill Discogsissa. (englanniksi)