1800-luvun filosofia

Vuosina 1789–1815 Eurooppaa ravistelivat vallankumoukset, sodat ja muut yhteiskunnalliset levottomuudet. Edeltäneen vuosisadan sosiaaliset ja kulttuuriset tukipylväät kaatuivat, luoden pohjan suuremmille taloudellisille ja poliittisille muutoksille. Uusi eurooppalainen filosofia osallistui moniin näistä muutoksista, ja jopa ajoi niitä.

1800-luvun filosofia oli mitä suurimmassa määrin edeltävän vuosisadan valistusajattelun lapsi. 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa valistusajattelu alkoi toden teolla vaikuttaa yhteiskunnassa, ja sellaisten suurten filosofien kuin Immanuel Kant ja Jean-Jacques Rousseau teokset antoivat sykäyksen kokonaiselle uudelle sukupolvelle ajattelijoita.

1700-luvun viimeinen kolmannes tuotti runsaasti ideoita ja teoksia, jotka sekä systematisoivat edeltäneiden vuosisatojen filosofiaa että esittivät todellisen haasteen sille tavalle, jolla yleensäkään systematisoidaan filosofiaa. Erityistä merkitystä oli juuri Kantin ja Rousseaun töillä. Vaikka he olivatkin 1700-luvun ja sen oletusten tuotteita, he olivat kuitenkin uuden ajattelun airuita. Kun Rousseau yritti selittää valtion ja hallinnon luonnetta, hän kyseenalaisti koko hallinnon perustan: "Ihmiset ovat syntyneet vapaiksi, mutta ovat kaikkialla kahleissa", joskin Rousseaun johtopäätökset olivat antiliberaaleja siinä missä Kantin liberaaleja. Kant yritti säilyttää aksiomaattisen skeptisismin, ja joutui siksi toteamaan, että emme näe todellisuutta emmekä puhu siitä, ainoastaan siitä, miltä se meille näyttää.

Yksi ensimmäisiä filosofeja joka pyrki yhdistämään nämä vaikutteet oli Johann Gottlieb Fichte, jonka Kantin metafysiikkaan liittyvät työt loivat pohjaa koko 1800-lukua hallinneelle taidesuuntaukselle, romantiikalle. Se halusi yhdistää menneen ajan muodollisen rationalismin suurempiin ja välittömämpiin tunteisiin.

• Absoluuttinen idealismi
  • Saksalainen idealismi
  • Brittiläinen idealismi
• Kantilaisuus
• Positivismi
• Pragmatismi
• Uuskantilaisuus

• Immanuel Kant (1724–1804)
• Friedrich Heinrich Jacobi (1743–1819)
• Thomas Jefferson (1743–1826)
• Johann Gottfried von Herder (1744–1803)
• Jeremy Bentham (1748–1832)
• Salomon Maimon (1754–1800)
• Karl Leonhard Reinhold (1757–1823)
• Friedrich Schiller (1759–1805)
• Christoph Gottfried Bardili (1761–1808)
• Johann Gottlieb Fichte (1762–1814)
• Wilhelm von Humboldt (1767–1835)
• Friedrich Daniel Ernst Schleiermacher (1768–1834)
• Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770–1831)
• Friedrich Wilhelm Joseph von Schelling (1775–1854)
• Johann Friedrich Herbart (1776–1841)
• Bernard Bolzano (1781–1848)
• Karl C. F. Krause (1781–1832)
• Arthur Schopenhauer (1788–1860)
• Auguste Comte (1798–1857)
• Frédéric Bastiat (1801–1850)
• Friedrich Adolf Trendelenburg (1802–1872)
• Ludwig Andreas Feuerbach (1804–1872)
• John Stuart Mill (1806–1873)
• Bruno Bauer (1809–1882)
• Charles Darwin (1809–1882)
• Søren Aabye Kierkegaard (1813–1855)
• Mihail Bakunin (1814–1876)
• Karl Marx (1818–1883)
• Alexander Bain (1818–1903)
• Friedrich Engels (1820–1895)
• Herbert Spencer (1820–1903)
• Fjodor Dostojevski (1821–1881)
• Ludwig Büchner (1824–1899)
• Kuno Fischer (1824–1907)
• Friedrich Albert Lange (1828–1875)
• Wilhelm Dilthey (1833–1911)
• Thomas Hill Green (1836–1882)
• Franz Brentano (1838–1907)
• Ernst Mach (1838–1916)
• Charles Sanders Peirce (1839–1914)
• Otto Liebmann (1840–1912)
• Karl Robert Eduard von Hartmann (1842–1906)
• William James (1842–1910)
• Hermann Cohen (1842–1918)
• Pjotr Kropotkin (1842–1921)
• Friedrich Nietzsche (1844–1900)
• Georg F.L.P. Cantor (1845–1918)
• Francis Herbert Bradley (1846–1924)
• Wilhelm Windelband (1848–1915)
• Bernard Bosanquet (1848–1923)
• Gottlob Frege (1848-1925)
• Hans Vaihinger (1852–1933)
• Paul Natorp (1854–1924)
• Josiah Royce (1855–1916)
• Sigmund Freud (1856–1939)
• Henri Bergson (1859–1941)
• John Dewey (1859–1952)
• Edmund Husserl (1859–1938)
• Alfred North Whitehead (1861–1947)
• Heinrich Rickert (1863–1936)
• George Santayana (1863–1952)
• John Ellis McTaggart (1866–1925)
• Emil Lask (1875–1915)

• Russell, Bertrand: Länsimaisen filosofian historia 2: Uuden ajan filosofia. ((Alkuteos: History of Western Philosophy, 1946.) 9. painos. Suomentanut J. A. Hollo) Porvoo Helsinki Juva WSOY, 1999. ISBN 951-0-17886-1

• Lahtinen, Mikko & Tuusvuori, Jarkko S: Filosofiasta avarammin – Keskustelu Ranskan 1800-luvusta professori Matti Klingen kanssa. niin & näin 2/2002, 26–31.