puhekieli

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

puhe (talk) +‎ kieli (language)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpuheˣˌkie̯li/, [ˈpuɦe̞k̚ˌk̟ie̞̯li]
  • Rhymes: -ieli
  • Hyphenation(key): puhe‧kieli

Noun

[edit]

puhekieli

  1. A language as it is commonly spoken, a vernacular, colloquial language.

Declension

[edit]
Inflection of puhekieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative puhekieli puhekielet
genitive puhekielen puhekielten
puhekielien
partitive puhekieltä puhekieliä
illative puhekieleen puhekieliin
singular plural
nominative puhekieli puhekielet
accusative nom. puhekieli puhekielet
gen. puhekielen
genitive puhekielen puhekielten
puhekielien
partitive puhekieltä puhekieliä
inessive puhekielessä puhekielissä
elative puhekielestä puhekielistä
illative puhekieleen puhekieliin
adessive puhekielellä puhekielillä
ablative puhekieleltä puhekieliltä
allative puhekielelle puhekielille
essive puhekielenä puhekielinä
translative puhekieleksi puhekieliksi
abessive puhekielettä puhekielittä
instructive puhekielin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of puhekieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]