muksu
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]muksu (1)
- (puhekieltä) lapsi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmuksu/
- tavutus: muk‧su
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muksu | muksut |
genetiivi | muksun | muksujen |
partitiivi | muksua | muksuja |
akkusatiivi | muksu; muksun |
muksut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | muksussa | muksuissa |
elatiivi | muksusta | muksuista |
illatiivi | muksuun | muksuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | muksulla | muksuilla |
ablatiivi | muksulta | muksuilta |
allatiivi | muksulle | muksuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muksuna | muksuina |
translatiivi | muksuksi | muksuiksi |
abessiivi | muksutta | muksuitta |
instruktiivi | – | muksuin |
komitatiivi | – | muksuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | muksu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. lapsi
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- muksu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Aapala, Kirsti: Meidän lapset ja naapurin kakarat. Kielikello, 2018, nro 4. Kotimaisten kielten keskus. Artikkelin verkkoversio.