kummuta
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]kummuta (74-H) (taivutus[luo])
- nousta esiin, tulla havaittavaksi, tulvia, ryöpytä
- Kun astun raunioihin puistikon, laulu suustain kumpuaa, minut paljastaa. (H. Harma, 1976)
- (kuvaannollisesti) aiheutua
- Tällaisesta sitten ymmärrettävästi kumpuaa monenlaisia ikävyyksiä.
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: kumpuaminen