Volvo V40 (2012)
| Volvo V40 | |
|---|---|
_T4_Kinetic_hatchback_(2015-12-07)_01.jpg) |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Belgia Malesia |
| Valmistaja | Volvo |
| Valmistusvuodet | 2012–2019 |
| Korimalli | 5-ovinen hatchback |
| Luokka | C-segmentti |
| Edeltäjä |
Volvo C30 Volvo S40 Volvo V50 |
| Teknisesti samankaltaisia |
Ford C-Max II Ford Focus III Ford Transit Connect II Ford Kuga II Lincoln MKC |
| Tekniset tiedot | |
| Pohjalevy | Global C |
| Moottori |
R4 R5 |
| Iskutilavuus | 1,6–2,5 l |
| Teho | 115–254 hv |
| Polttoaine |
bensiini diesel |
| Vetotapa |
etuveto neliveto |
| Vaihteisto |
6-vaihteinen manuaali 6-vaihteinen automaatti 8-vaihteinen automaatti 6-vaihteinen kaksoiskytkin |
Volvo V40 on Volvon vuosina 2012–2019 valmistama keskiluokan automalli, joka korvasi edeltäneet Volvo C30-, S40- ja V50-mallit. Auto on korimalliltaan viisiovinen hatchback, eikä sillä ole nimen lisäksi mitään yhteistä vuosina 1995–2004 valmistetun V40:n kanssa.
Volvo V40 (2012–2019)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Volvo V40 esiteltiin Geneven autonäyttelyssä keväällä 2012. Siinä oli ensimmäisenä autona maailmassa jalankulkijan turvatyyny, joka tulee onnettomuuden sattuessa esiin konepellin alta. Vuoden 2012 Euro NCAP -kolaritestistä V40 sai tulokseksi täydet viisi tähteä ja oli turvallisin siihen asti koskaan testattu keskiluokan henkilöautomalli.[1]
V40:n moottorivalikoima koostui aluksi kahdesta bensiini- ja kolmesta dieselmoottorivaihtoehdosta. Bensiinimoottorit olivat Fordin 1,6-litrainen (150/180 hv) EcoBoost ja Volvon oma 2,5-litrainen (254 hv) T5. Dieselit olivat Fordin 1,6-litrainen (115 hv) Duratorq ja Volvon 2,0-litraiset D3 (150 hv) sekä D4 (177 hv).
Mallivuodelle 2014 Volvo esitteli uudet nelisylinteriset Drive-E-moottorit, joiden päästöt ja polttoaineenkulutus olivat paljon aikaisempaa pienemmät.[2] Bensiinivaihtoehdot olivat nyt 1,5-litraiset T2 (122 hv) ja T3 (152 hv) sekä 2,0-litrainen T5 (245 hv). Dieselmoottorit puolestaan olivat 2,0-litraiset D2 (120 hv), D3 (150 hv) ja D4 (190 hv). D4:ään sai kuusivaihteisen manuaalivaihteiston lisäksi myös kahdeksanportaisen automaattivaihteiston, joka oli vakiona T5-malleissa. Muihin moottoreihin sai kuusivaihteisen manuaali- tai automaattivaihteiston.[3]
_T3_Momentum_hatchback_(2018-10-12)_01.jpg)
V40:stä esiteltiin myös maastokelpoisempi Cross Country -versio. Sen erottaa korotetusta alustasta, 19 tuuman vanteista ja puskurien suojalistoista. Cross Countryn moottorivaihtoehdot olivat T3 (152 hv), T4 (190 hv), T5 (245 hv), D2 (120 hv), D3 (150 hv) ja D4 (190 hv). T4 sekä T5 ovat nelivetoisia ja automaattivaihteisia.[4]
Geneven autonäyttelyssä keväällä 2016 esiteltiin kevyesti uudistettu Volvo V40. Ajovaloja muutettiin muun malliston tyyliseksi, samoin kuin etusäleikköä. Saataville tuli viisi uutta ulkoväriä ja myös verhoiluvaihtoehtoja uusittiin.[5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Volvo V40 2012 Euro NCAP. Viitattu 27.6.2015. (englanniksi)
- ↑ V40 Drive-E Volvocars.com. Arkistoitu 29.6.2015. Viitattu 27.6.2015.
- ↑ Uusi V40-mallisto Volvocars.com. Arkistoitu 29.6.2015. Viitattu 27.6.2015.
- ↑ Uusi V40 Cross Country -mallisto Volvocars.com. Arkistoitu 26.6.2015. Viitattu 27.6.2015.
- ↑ Volvo vasaroi Euroopan myydyimmän mallinsa nätimmäksi Ilta-Sanomat. 14.3.2016. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 14.3.2016.
- ↑ Volvo V40: Ahtauden tuntee takapenkillä, mutta kuski nauttii Ilta-Sanomat. 27.8.2016. Arkistoitu 27.8.2016. Viitattu 27.8.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Volvo V40 (2012) Wikimedia Commonsissa