Virgin Black

Virgin Black
Virgin Black esiintymässä Elements of Rock -tapahtumassa Sveitsissä vuonna 2007.
Tiedot
Toiminnassa	1995–
Tyylilaji	goottimetalli sinfoninen metalli
Kotipaikka	Adelaide, Australia
Laulukieli	englanti
Jäsenet	Rowan London, Laulu, koskettimet, piano Samantha Escarbe, Soolokitara, sello Grayh, Bassokitara, laulu Luke Faz, Rumpusetti
Entiset jäsenet	Brad Bessel, Bassokitara (1993–1994) Aaron Nicholls, Bassokitara (1996–1998) Graham Billing, Bassokitara (1995–1996) Ian Miller, Bassokitara (2000–2007) Daniel Bushby, Rumpusetti (1993–1994) Kelvin Sugars, Rumpusetti (1994–1995) Dino Cielo, Rumpusetti (1995–2007) Craig Edis, Sähkökitara (1995–2007)
Levy-yhtiö	The End Records, 2001– Massacre Records, 2000–
Aiheesta muualla
virginblack.com
Infobox OKNimi-testi OK

Virgin Black on australialainen, Adelaidesta kotoisin oleva yhtye, joka yhdistää musiikissaan gootti-doomia ja sinfonista metallia. Yhtyeellä on levytyssopimus Massacre Recordsin ja The End Recordsin kanssa, ja on julkaissut 4 albumia ja ep:n. Yhtye kertoo nimensä (suom. neitsyt musta) tarkoittavan "epätavallista harmoniaa puhtauden ja ihmisyyden pimeyden välisessä vastakkainasettelussa."

Virgin Blackin esimuoto oli koossa jo vuonna 1993 kun Rowan London (laulu, syntetisaattori), Samantha Escarbe (kitara), Craig Edis (kitara), laulu), Brad Bessel (basso) ja Daniel Bushby (rummut) soittivat yhdessä Adelaiden kaupungissa. Yhtyeen pääasialliset lauluntekijät ovat alusta lähtien olleet London ja Escarbe. Vuonna 1994 Bushby ja Bessel jättivät yhtyeen. Bessel vaikuttaa nykyisin Synnöve-yhtyeessä. Vuoden 1994 aikana Kelvin Sugars liittyi rumpaliksi. Virgin Black perustettiin virallisesti vuonna 1995. Yhtye äänitti tuolloin ensimmäisen omakustanteisen nimidemonsa Virgin Black, jota ennen Sugars lähti yhtyeestä ja vastaavasti mukaan tulivat basisti Graham Billing sekä rumpali Dino Cielo. Demo on tyyliltään doom-death metalia. Vuonna 1996 Billing jätti Virgin Blackin ja hänen tilalleen tuli Aaron Nicholls. Hän ehti vaikuttaa yhtyeessä vuoteen 1998 saakka, jolloin Virgin Black äänitti ep:n Trance. Sillä on vaikutteita darkwavesta.

Ian Millerin liityttyä uudeksi basistiksi yhtyeen riveihin Virgin Black alkoi levyttää omakustanteisesti esikoisalbumiaan Sombre Romantic vuonna 2000. Saksalainen Massacre Records -levy-yhtiö tarjoutui julkaisemaan albumin Euroopan markkinoille vuonna 2001. Sombre Romanticin myötä yhtye alkoi kirjoittaa entistä oopperamaisempia ja sinfonisempia kappaleita sekä ylitunteellisempia sanoituksia. Sombre Romantic sai ylistäviä arvosteluja eri medioissa, kuten saksalaisessa Orkus-lehdessä. Pian Virgin Black kiinnitettiin New Yorkissa konttoriaan pitävälle The End Recordsille, josta tuli yhtyeen pääasiallinen levy-yhtiö, ja Massacre Recordsin jäi vastaamaan Euroopan julkaisuista. Pian The End Records julkaisi albumin Yhdysvaltojen markkinoille. Vuonna 2002 saatuaan toisen albuminsa äänitykset valmiiksi yhtye esiintyi Saksassa Wave-Gotik-Treffen-festivaaleilla sekä kiersi Yhdysvaltojen länsirannikkoa Agallochin ja Antimatterin kanssa ja palasi Australiaan ennen kuin aloitti kansainvälisen kiertueensa. Vuonna 2003 marraskuussa Virgin Black julkaisi albumin Elegant... and Dying, jonka kappaleet ovat edelliseen verrattuna mahtipontisempia ja eeppisempiä sekä kestoltaan huomattavasti pitempiä. Escarbe soitti albumilla selloa ja vieraileva muusikko Sonia Wilkie soitti huilua. Elegant...and dying on ollut arvostelumenestys lukuisissa viestimissä ja laajensi huomattavasti yhtyeen ihailijakuntaa: albumin julkaistuaan Virgin Black teki Australian kiertueen Opethin kanssa sekä kiersi Australian itärannikon kaupunkeja Syndneystä kotoisin olevan black metal -yhtye Nazxulin kanssa. Lisäksi yhtye konsertoi yhtyeiden kuten Paradise Lostin, Cathedralin, Entombedin sekä Tiamatin kanssa.

Vuonna 2006 Virgin Black alkoi levyttää uutta albumia. Johtuen kiinnostuksestaan taidemusiikkiin, Rowan London ja Samantha Escarbe sävelsivät Adelaiden sinfoniaorkesterin kanssa musiikkia. Levytyssessiot olivat tuottoisat: 10. maaliskuuta 2006 The End Records tiedotti, että yhden albumin sijasta Virgin Black jakaa tuotoksensa kolmeen osaan, jota kutsutaan kokonaisuutena Requiemiksi. Ensimmäinen albumi, Requiem – Pianissimo on täysin taidemusiikkiin suuntautunut, ja sisältää Adelaiden sinfoniaorkesterin soitantaa, kuorolaulua ja soololaulua. Toinen osa Requiem – Mezzo Forte rakentuu sinfoniaorkesterin ja yhtyeen yhteissoittoon, jossa taidemusiikki ja metallimusiikki yhdistyvät tapapuolisesti. Kolmas osa, Requiem – Fortissimo, painottuu enemmän death-doom metal -tyyliin ja edustaa yhtyeen mukaan sen tähän mennessä raskainta ulosantiaan. The End Records ilmoitti ensin julkaisevansa albumit vuoden 2006 aikana mutta erinäisistä syistä niiden julkaisuajankohta siirrettiin vuodelle 2007. Tammikuussa 2007 Craig Edis, Ian Miller ja Dino Cielo jättivät yhtyeen. Uusiksi jäseniksi liittyivät Luke Faz (rummut) ja Grayh (basso). Kuukautta myöhemmin The End Records ilmoitti Requiem-sarjan järjestyksestä poiketen julkaisevansa ensin keskimmäisen osan, Requiem – Mezzo Forten Yhdysvalloissa sekä Australiassa 3. huhtikuuta 2007 ja Euroopassa 27. huhtikuuta 2007.

Toukokuun ja huhtikuun välillä Virgin Black aloitti julkaisukiertueen Australian poikki norjalaisen Arcturus-yhtyeen kanssa. Kiertueella Virgin Blackin riveissä toimii sessiokitaristi Mark Kelson, joka tunnetaan nykyisestä yhtyeestään The Eternal. Virgin Black esiintyi 22. huhtikuuta Sveitsissä, joka jäi sattuneesta syystä yhtyeen ainoaksi Euroopan keikaksi kiertueella. Tapahtumassa oli etukäteen saatavilla Massacre Recordsin rajoitettua digipak-painosta, johon kuuluu lisä-cd. Lisälevyt tiettävästi sisälsivät väärät kappaleet painovirheen vuoksi. Kesällä 2007 Virgin Black teki Yhdysvaltojen kiertueen muiden muassa suomalaisyhtye To/Die/Forin kanssa.

Kolmas osa ja julkaisujärjestyksessään toinen osa Requiem-trilogiasta, Requiem - Fortissimo julkaistiin 19. helmikuuta 2008 The End Recordsilla. Massacre Records -julkaisusta ei ole tietoa.^[1] Virgin Black teki Amorphisin, Leaves' Eyesin ja Samaelin kanssa Pohjois-Amerikan kiertueen syksyllä.^[2] Metal Storm -sivuston lukijat äänestivät Requiem Fortissimon "vuoden 2008 parhaaksi doom metal -albumiksi".^[3]

Virgin Blackin musiikki on yhdistelmä doom metalia ja taidemusiikkia. Imagossaan yhtye hyödyntää näkyvästi goottilaista estetiikkaa, ja sen vuoksi Virgin Blackin tyyliä on nimitetty muun muassa "goottitunnelmaiseksi darkwaveksi"^[4] ja "sinfoniseksi gootti-doomiksi"^[5]. Nimidemonsa ja Trance-ep:nsä death-doom metal -juurien jälkeen yhtye kehitti ilmaisutavan, joka yhdistää aineksia niin darkwavesta, taidemusiikista kuin doom metalista. Virgin Black nimittäin mainitsee vaikuttajikseen englantilaisen death-doom metal -yhtyeen My Dying Bride, yhdysvaltalaisen, goottilaista oopperametallia soittavan Saviour Machinen sekä 1800-luvun taidemusiikin. Sombre Romantic -albumia leimaa sinfoninen ote ja Rowan Londonin laaja-alainen laulutyylien kirjo, joka esittelee niin kirkunaa, murinaa, kuin kuorolaulua ja oopperalle tyypillistä korkeaa tenorilaulua, jossa korostuu mahtipontinen ylitunteellisuus. Yhtyeen musiikki on pääsääntöisesti alakuloista ja hidastempoista mutta soolokitaristi Samantha Escarbe esittää satunnaisesti paahtavaa, extreme metalille ominaista hyökkäävää tyyliä, kuten kappaleessa "Drink the Midnight Hymn" esikoisalbumilta. Toisinaan Escarbe soittaa pitkäkestoisia kitarasooloja kuten instrumentaalilla "Weep for Me". Tietyissä kappaleissa, kuten "Walk without Limbs", yhdistetään selloa ohjelmoituihin rumpukomppeihin.

Virgin Blackin sanoitukset tunnetaan sisäänpäinkääntyneinä, runollisina ja ylitunteellisina, ja aiheet käsittelevät tavallisesti vakaumuksellisia asioita goottilaisella otteella. Vaikka Virgin Blackin jäsenillä on kristillisiä uskomuksia, yhtye on usein yrittänyt selittää, että sen musiikki on tutkimusmatka hengellisyyteen ja se pyrkii korostamaan eroa Kirkon ja kristinuskon hengellisen puolen välillä.^[6]. Kysyttäessä yhtyeen musiikin "uskonnollisesta tunnelmasta" Rowan London vastasi: "Teemme musiikkimme ja sanoituksemme henkilökohtaisista lähtökohdista. Siten niillä tosiaan on tietty moraali ja merkitys, mutta me rohkaisemme myös ihmisiä soveltamaan niitä omaan elämäntilanteeseensa. Esimerkiksi 'Museum of Iscariot' kirjoitettiin hengellisestä näkökulmasta kuvaamaan kamppailua, jota käymme ylittääksemme rajat, jotka olemme nähtävästi asettaneet itsellemme. Vaikka se on kirjoitettu hengellisessä asiayhteydessä, sen voi nähdä käsittelevän eri osa-alueita elämässä. On tärkeää ymmärtää, että me emme yritä käyttäytyä ikään kuin tietäisimme kaiken elämästä. Olisi vain hienoa nähdä, että useammat ihmiset ajattelisivat muitakin kuin materialistisen maailman asioita."^[7]

Studioalbumit

• Sombre Romantic (2001, Crestfallen Records)
• Elegant... and Dying (2003, The End Records, Massacre Records)
• Requiem – Mezzo Forte (2007, The End Records, Massacre Records)
• Requiem – Fortissimo (2008, The End Records, Massacre Records)
• Requiem – Pianissimo (2018)

EP:t

• Trance (1998, omakustanne)

Demot

• Virgin Black (1995, omakustanne)

• Viralliset Virgin Black kotisivut(englanniksi)
• Virgin Black Myspacessa (englanniksi)
• The End Recordsin yhtyesivu(englanniksi)
• Virgin Black Encyclopaedia Metallumissa (englanniksi)