Rypsi
| Rypsi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
| Suku: | Kaalit Brassica |
| Laji: | rapa |
| Alalaji: | oleifera |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Brassica rapa subsp. oleifera |
|
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Levinneisyys ja viljely koskevat vain Suomea, vaikka "historia" - osiossa puhutaan myös Kiinasta |
Rypsi (Brassica rapa Oleifera-ryhmä, Brassica rapa subsp. oleifera, ennen B. campestris) on viljelykäyttöön otettu nauriin alalaji. Rypsi kuuluu ristikukkaisiin kasveihin ja sillä on keltaiset kukinnot.
Rypsin siemenistä puristetaan öljyä, jota käytettiin aikaisemmin lamppujen polttoaineena ja nykyisin ruokaöljynä. Sivutuotteena syntyy valkuaispitoista puristetta, jota voidaan käyttää eläinten rehuna[1]. Rypsipuristeesta voidaan valmistaa rypsirouhetta, jossa on huomattavasti vähemmän rasvaa kuin puristeessa[2][1].
Pohjoisemmassa menestyvä rypsi muistuttaa ulkonäöltään paljon rapsia, joka on lantun alalaji. Kasvit erottaa toisistaan siitä, että rypsin kukinnossa aukeavat ensimmäisinä ylimmäiset ja rapsin kukinnossa alimmaiset kukat.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rypsiä on viljelty Kiinassa ja Intiassa jo 1500 eaa. Siitä tehtiin lamppuöljyä 1800-luvulle asti. Suomessa sitä alettiin viljellä laajemmin vasta 1980-luvulla.
Viljely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rypsiä voidaan viljellä samalla paikalla korkeintaan kerran viidessä vuodessa[3]. Kevätrypsiä voidaan viljellä Etelä- ja Länsi-Suomessa lähinnä Vaasa-Tampere-Joensuu -linjalle asti. Sen kasvuaika on noin 105 päivää. Etelämpänä voidaan viljellä myös syysrypsiä.[4]
Suomalaisen rypsin viljelyssä käytettiin ennen mehiläisille ja muille pölyttäjille haitallisia neonikotinoidi-nimisiä torjunta-aineita. Euroopan unioni asetti ne käyttökieltoon vuonna 2013, eikä niiden käytölle ole vuoden 2018 jälkeen enää myönnetty poikkeuslupia.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Westman, Martina: Kylmäpuristettu rypsi kotieläinten rehuna (PDF) (Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu.) theseus.fi. 21.5.2010.
- ↑ Rypsipuriste - Rypsirouhe - Valkuaisrehu - Energiarehu Alavuden Öljynpuristamo. Viitattu 21.6.2023.
- ↑ Tuhohyönteiset | Tuholaisten biologinen torjunta on onnistunut kasvihuoneissa – voisiko se korvata kemikaalit avomaallakin? Helsingin Sanomat. 5.11.2020. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Kevätrypsiä, kevätrapsia vai syysrypsiä? Maatilan Pellervo 2005
- ↑ Neonikotinoideja korvataan öljykasvien kasvinsuojelussa 3.12.2018. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Viitattu 25.1.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Agronet (Arkistoitu – Internet Archive)
