Tämä on lupaava artikkeli.

Pauli Nevala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pauli Nevala
Pauli Nevala vuonna 1964.
Pauli Nevala vuonna 1964.
Henkilötiedot
Syntynyt30. marraskuuta 1940 (ikä 84)
Pohja
Kansalaisuus  Suomi
Yleisurheilija
Pituus 178 cm
Laji keihäänheitto
Ennätykset 92,64 m (1970)
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Tokio 1964 keihäs
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Ateena 1969 keihäs

Pauli Lauri Nevala (s. 30. marraskuuta 1940 Pohja) on suomalainen keihäänheittäjä ja olympiavoittaja. Hän voitti ensimmäisen aikuisten Suomen-mestaruutensa vuonna 1961. Samana vuonna hän heitti myös Suomen ennätyksen. Vuonna 1964 Nevala voitti kultaa Tokion olympialaisissa ja vuonna 1969 hopeaa Ateenan Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Uransa parhaan tuloksen 92,64 Nevala heitti vuonna 1970. Nevala oli yksi maailman parhaista heittäjistä vuodesta 1961 vuoteen 1971, jolloin hän joutui loukkaantumisen vuoksi lopettamaan uransa.

Varhaisvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pauli Nevala syntyi 30. marraskuuta 1940 Pohjan pitäjässä Lauri ja Margit Nevalan perheen esikoisena. Hänelle syntyi neljä pikkuveljeä ja yksi pikkusisko. Perhe muutti vuonna 1945 Teuvalle, jossa isä joutui ryyppykaverinsa puukottamaksi vuonna 1949. Sen jälkeen yksihuoltajaäidin perhe oli köyhä ja eli kunnan sosiaalitukien varassa Äystöllä. Nevala urheili muiden lasten kanssa ja opetteli soittamaan eri soittimia. Koulunkäynti hänelle ei juurikaan maittanut. Nevala alkoi tehdä raskaita ansiotöitä jo 13-vuotiaana elättääkseen perhettään, aluksi naapurin maatilalla.[1]

Keihäsura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nevala alkoi heittää keihästä kesällä 1954 ja osallistui koululaiskisoihin. Hän myös hiihti aluksi kilpaa, mutta ei menestynyt siinä lajissa. Nevala kiinnostui keihäänheitosta tosissaan keväällä 1955 ja kävi harjoittelemassa Teuvalla kunnan parhaan heittäjän Aarne Männistön innostamana. Ensimmäisen oikean keihäänsä hän osti seuraavana keväänä. Kesällä 1956 Nevala kilpaili piirikunnallisissa keihäskilpailuissa ja heitti jo yli 50 metrin heittoja. Kesällä 1957 hänen ennätyksensä parani 58,50:een, mistä hän sai palkinnoksi puvun. Seuraavana kesänä hän heitti Teuvan Rivakan edustajana 64 metriä ja sitä seuraavana 68 metriä.[2]

Kesäkuussa 1960 Nevala kävi ensimmäisen ison kilpailunsa ja sijoittui neljänneksi Porin kansainvälisissä kilpailuissa tuloksella 69,67. Nuorten SM-kisoissa Kauhavalla hän voitti kultamitalin tuloksella 72,56. Elokuussa nuorten kolmimaaottelussa Nevala jäi kolmanneksi. Saman vuoden syksyllä Nevala aloitti asepalveluksensa Pohjanmaan Jääkäripataljoonassa.[3]

Kotiuduttuaan armeijasta Nevala jatkoi uraansa ja kilpaili ahkerasti kesällä 1961 niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Elokuussa hän voitti ensi kertaa aikuisten Suomen-mestaruuden, ja syyskuussa hän heitti Suomen ennätyksen 84,23, jolla hän sijoittui maailmantilastossakin toiseksi.[4] Palkinnoksi Teuva rakennutti ja lahjoitti Nevalalle omakotitalon. Hän sai työpaikan puhelinlinjojen rakentajana.[5] Vuonna 1966 hänestä tuli Teuvan urheiluohjaaja.[6]

Kesällä 1962 Nevala voitti jälleen Suomen-mestaruuden. Euroopan-mestaruuskilpailuissa Belgradissa hän epäonnistui eikä selviytynyt loppukilpailuun. Hänen paras tuloksensa kesältä oli 80,80. Kesällä 1963 Nevala voitti kolmannen Suomen-mestaruutensa. Heinäkuussa hän heitti Helsingissä Pohjoismaiden ja Suomen ennätyksen 86,33, joka oli myös maailman kauden kärkitulos.[7]

Nevala Tokion olympialaisissa 1964.

Nevala valittiin lokakuussa 1964 pidettäviin Tokion olympialaisiin. Harjoittelu sujui hyvin, mutta alkukaudella hänen tuloksensa olivat vaatimattomia. Syksyyn mennessä tuloskunto oli löytynyt, ja Tokiossa Nevala heitti olympiakultaa tuloksella 82,66.[8]

Pauli Nevala voittaa kultaa 1964.

Kaudella 1965 Nevala kilpaili harvakseltaan ja tulokset olivat vaatimattomia. Budapestin EM-kilpailuissa 1966 Nevala sijoittui neljänneksi.[9] Kaudella 1967 Nevala heitti parhaimmillaan 84,54 ja voitti maaotteluita ja Suomen-mestaruuden.[10]

Olympiakaudelle 1968 Nevala monipuolisti harjoitteluaan. Hänen parhaiden heittojensa keskiarvo elokuuhun mennessä oli hänen uransa paras, 83,47. Vaikka Nevala oli elämänsä kunnossa, hän ei selviytynyt Mexicon olympiakisojen loppukilpailuun. Hän heitti karsinnassa noin 85 metriä, mutta heitto tuli lappeelleen ja hylättiin.[11] Nevalan tulostason nousun takana vuonna 1968 oli se, että hän oli ryhtynyt neuvostoliittolaisten esimerkkiä noudattaen käyttämään anabolisia steroideja, jotka eivät siihen aikaan olleet kiellettyjä.[12][13]

Kesäkuussa 1969 Nevala heitti ennätyksekseen 87,00 ja myöhemmin samana kesänä Teuvalla 91,40.[14] Ateenan EM-kilpailuissa hän heitti hopeaa tuloksella 89,58.[15]

Kaudella 1970 Nevala oli maailman ylivoimainen ykkösheittäjä. Hän heitti useasti yli 90 metriä, parhaallaan syyskuussa Helsingissä 92,64. Hän sijoittui vuoden urheilijan valinnassa toiseksi.[16] Yhdysvaltalainen Track & Field News rankkasi Nevalan maailman parhaaksi keihäänheittäjäksi.[17]

Nevalan ura päättyi yllättäen huhtikuussa 1971 Abidjanissa Norsunluurannikolla, missä hän loukkasi olkapäänsä pahoin. Nevala on epäillyt hormonien käytön olleen syynä loukkaantumiseen, joka päätti hänen uransa.[18]

Nevala arvosteli usein kärkevästi Suomen urheilujärjestelmän epäkohtia ja suomalaisia urheilujohtajia. Vuoden 1970 Kalevan kisoissa hän ja Jorma Kinnunen astuivat kaikki karsintaheittonsa yli vauhdittaakseen huippu-urheilijoiden stipendijärjestelmän perustamista.[19]

Muu elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nevala meni elokuussa 1965 naimisiin Mirja Peltosen kanssa. He saivat seuraavana vuonna tyttären.[20]

Nevala oli eduskuntavaaleissa 1970 Suomen Maaseudun Puolueen ehdokkaana. Hän sai noin 600–700 ääntä, mikä ei riittänyt läpimenoon.[21]

Uran jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2011 Nevala sai liikuntaneuvoksen arvonimen.[22][23]

Saavutuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lax, Soini: Pauli Nevala – Teuvan rivakka. Weilin+Göös, 1971.
  • Pauli Nevala Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lax 1971, s. 11–30.
  2. ↑ Lax 1971, s. 32–43.
  3. ↑ Lax 1971, s. 44–46.
  4. ↑ Lax 1971, s. 60, 84–87.
  5. ↑ Lax 1971, s. 60–70.
  6. ↑ Lax 1971, s. 80.
  7. ↑ Lax 1971, s. 90–103.
  8. ↑ Lax 1971, s. 104–118.
  9. ↑ Lax 1971, s. 123–133.
  10. ↑ Lax 1971, s. 165.
  11. ↑ Lax 1971, s. 172–175.
  12. ↑ Lax 1971, s. 238–240.
  13. ↑ Olympiavoittaja katuu piristekäyttöään: ”Otin uudestaan, kun tappamisen maku katosi”
  14. ↑ Lax 1971, s. 182–185.
  15. ↑ Lax 1971, s. 193.
  16. ↑ Lax 1971, s. 230–233.
  17. ↑ Track & Field News: World Rankings - Men's Javelin Track & Field News. Viitattu 14.2.2017.[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Hormonit päättivät olympiavoittajan uran? – "Kuminauha venyy ja lopulta katkeaa" Mtv.fi. 5.11.2015. MTV. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 5.11.2015.
  19. ↑ Timo Soukola: Nevala, Pauli (1940–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.6.2020. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  20. ↑ Lax 1971, s. 149.
  21. ↑ Lax 1971, s. 195, 206.
  22. ↑ Arponen, Antti O.: Liikuntaneuvoksia on monenlaisia ja monentasoisia. Urheilutietäjän kesä, 2012, s. 65. Suomen urheilutietäjät ry..
  23. ↑ Myönnetyt arvonimet 1993 – 24.5.2013 2013. Ilkka-sanomalehti. Viitattu 6.12.2017.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pauli_Nevala&oldid=22798983”