Koordinaatit: 60.345°N, 25.133°E

Nikinmäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nikinmäki
Nissbacka
Kaupungin kartta, jossa Nikinmäki korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Nikinmäki korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Korson suuralue
Kaupunginosa nro 86[1]
Pinta-ala 3,1[1] km² 
Väkiluku 4 308[2] (31.12.2023)
Työpaikkoja 379 kpl [3]  (31.12.2013)
Postinumero(t) 01490[4]
Lähialueet Jokivarsi, Kerava, Sipoo

Nikinmäki (ruots. Nissbacka) on Vantaan Korson suuralueella sijaitseva pientalovaltainen kaupunginosa. Se sijaitsee kaupungin koillisosassa, rajautuen lännessä Keravanjokeen ja Lahdentiehen, idässä Sipooseen ja pohjoisessa Keravaan. Sen naapurikaupunginosa Vantaalla on Keravanjoen länsipuolella sijaitseva Jokivarsi.

Jokivarren koulun Nikinmäen opetuspiste Vantaan Nikinmässä.

Nikinmäki on omakotivaltainen kaupunginosa ja Vantaan vauraimpia alueita,[5] joka sai ensimmäiset rivitalonsa 1980-luvulla ja kerrostalonsa vasta 2010-luvulla. Asuntojen keskikoko on 115 neliömetriä. Väestöstä noin 30 prosenttia on alle 16-vuotiaita, mikä on kaupungin korkein lukema ja kuvastaa perheiden suurta osuutta asukkaista naapurikaupunginosa Jokivarren tapaan.[1] Vuoden 2020 lopussa 9,7 prosenttia väestöstä oli vieraskielisiä.[6] Nikinmäessä toimii Jokivarren koulun opetuspiste (alakoulu), kaksi päiväkotia, ruokakauppa, pitseria ja puutarhamyymälä.[1][4]
Sipoontie jakaa alueen epävirallisesti Etelä- ja Pohjois-Nikinmäkeen. Eteläisemmässä Nikinmäessä kadut on nimetty hyönteisten mukaan ja Pohjois-Nikinmäessä kalojen sekä kalastusvälineiden nimillä.[7]

Nikinmäessä toimii asukasyhdistys Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry.[8]

Nikinmäki on kuulunut Tuusulan kuntaan kuuluneeseen Alikeravan kylään. Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta omaksi kauppalakseen, johon kuului myös Alikerava. Vuonna 1954 Nikinmäki liitettiin Helsingin maalaiskuntaan yhdessä Korson kanssa. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi ja tämä vuonna 1974 nykyiseksi Vantaan kaupungiksi.

Helsingin ja Lahden välille rakennettiin 1950-luvulla uusi valtatie, Lahdentie (nykyinen seututie 140), joka kulkee Nikinmäen läpi Keravanjoen tuntumassa sen itäpuolella.

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääväylät: Seututie 140 eli Lahdentie kulkee Nikinmäen länsipuolella etelästä pohjoiseen Nikinmäen läpi. Seututie 152 kulkee Nikinmäen läpi itä-länsisuunnassa jakaen kaupunginosan Etelä- ja Pohjois-Nikinmäkeen. Tie alkaa yhdystie 1521 -tienumerolla[7] Nikkilästä ja kulkee Jokivarrentienä Vantaan rajalle saakka, jossa nimi muuttuu Sipoontieksi Lahdentielle saakka. Sen länsipuolella tie jatkaa Kulomäentienä Korson läpi Maantiekylään. Etelä-Nikinmäen itärajalla kulkee Vanha Porvoontie, jonka tienumero on 11576.[7]

Kaupungin ylläpitämä Nikimäen uimapaikka Vantaalla Keravanjoen varressa.

Keravanjoki kulkee pohjois-eteläsuunnassa Nikinmäen läpi. Etelä-Nikinmäessä on uimaranta, rannalla ei kuitenkaan ole laituria.

Rannalla on kaksi pukukoppia ja kesän uimakaudella bajamaja. Rannan vieressä on pysäköintialue, pieni lentopallokenttä, lasten leikkipaikka ja nuotiopaikka.

Veden virtausnopeus vaihtelee ja vesi on ajoittain erittäin sameaa.[9]






Entisiä ja nykyisiä asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c d Vantaa alueittain (2015) (pdf) (86 Nikinmäki, julkaisun sivut 214–217) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 6.7.2016.
  2. Vantaan väestö kaupunginosittain 2013–2023 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.10.2024.
  3. Arkistoitu kopio (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 6.7.2016.
  4. a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 6.7.2016.
  5. Tiina Örn: Keskituloissa hurja ero vantaalaisalueiden välillä Vantaan Sanomat. 6.1.2024. Viitattu 2.5.2024.
  6. Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 12.9.2022.
  7. a b c kartta.vantaa.fi Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.5.2024.
  8. niko ry Niko ry. Viitattu 2.5.2024.
  9. vantaa.fi Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.5.2024.
  10. Mattlar, Mikko: Manageri Lasse Norreksesta tuli koti-ihminen (70-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat. 20.9.2022. Viitattu 20.9.2022.
  11. Jonna Hovi-Horkan: Järvisen suvun isä käveli neljä kilometriä vesi­sateessa työ­haastatteluun ”Jumalan selän taakse” – Silloin kukaan ei olisi uskonut, että tuo syrjäinen kolkka nousee perheiden suosioon Helsingin Sanomat. 25.12.2021. Viitattu 2.5.2022.
  12. Järvinen, Markku: Nikinmäen historiikki, s. 76. Vantaa: Finlandia Kirja, 2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]