Matti Kauppinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matti Kauppinen
Matti Kauppinen 1920-luvulla
Matti Kauppinen 1920-luvulla
Henkilötiedot
Syntynyt28. elokuuta 1843
Saarijärvi
Kuollut4. kesäkuuta 1936 (92 vuotta)
Pori
Ammatti opettaja, museonjohtaja, toimittaja
Siviilisääty naimaton

Matti Kauppinen (28. elokuuta 1843 Saarijärvi[1]4. kesäkuuta 1936 Pori[2]) oli suomalainen kansakoulunopettaja, sanomalehtimies, museonjohtaja ja arkeologi. Hän kuului Satakunnan Museon perustajiin ja toimi myös sen johtajana vuosina 1896–1930. Kiukaisten kulttuuri on nimetty Kauppisen löytämän kivikautisen asuinpaikan mukaan.

Yhdistysaktiivi ja sanomalehtimies

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Suomessa maanviljelijäperheeseen syntynyt Kauppinen valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1869. Hän työskenteli opettajana Padasjoella ja Koivistolla ennen asettumistaan Poriin vuonna 1874. Porissa Kauppinen oli aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa, hän vaikutti muun muassa eri laulukuorojen johtajana, Porin Suomalaisessa Seurassa, wrightiläisessä työväenyhdistyksessä, Satakunnan nuorisoseuraliikkeessä sekä 58 vuoden ajan Porin VPK:ssa.[3] Vuosina 1876–1883 hän kirjoitti Satakunta-lehteen ja oli sen jälkeen vuonna 1886 mukana perustamassa suomenmielistä Lounas-sanomalehteä. Kauppinen toimi myös lehden ensimmäisenä päätoimittajana.[1][4] Porin kaupunginvaltuustossa hän oli vuodet 1901–1903. Kansakoulunopettajana Kauppinen toimi 1910-luvulle saakka.[3]

Kauppinen oli myös kiinnostunut wrightiläisestä työväenliikkeestä. Maaliskuussa 1887 hän perusti yhdessä kansakoulunopettaja Viktor Lehtosen kanssa Porin Työväenyhdistyksen, joka oli järjestyksessään neljäs Suomeen perustettu työväenyhdistys.[5]

Museotoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimmän elämäntyönsä Kauppinen teki Satakunnan Museossa. Hän oli mukana museon vuonna 1888 perustaneen Porin Historiallisen Seuran toiminnassa ja sen kokoelmia säilytettiin ensimmäisen kahden vuoden ajan Kauppisen kotitalossa.[6] Hän toimi aluksi muinaisesineiden kerääjänä kartuttaen museon kokoelmia eri puolille Satakuntaa sekä myös Etelä-Pohjanmaalle tekemillään retkillä. Kauppinen keräsi esineistöä stipendiaatteina toimineiden opiskelijoiden lisäksi myös Suomen merkittävimpiin muinaisesineiden keräilijöihin lukeutuneen Aleksander Winterin kanssa. Satakunnan Museon johtajaksi hänet valittiin vuonna 1896. Kauppisen aikana museon kokoelmat laajenivat noin 10 000:lla esineellä. Kun hän lopetti museonjohtajan tehtävät 87-vuotiaana vuonna 1930, oli Satakunnan Museon kokoelmissa noin 14 400 muinaisesinettä.[3]

Museonjohtajan ominaisuudessa Kauppinen teki lukuisia opintomatkoja Pohjoismaihin, Brittein saarille sekä Keski-Eurooppaan. Keräysmatkojensa lisäksi hän suoritti myös arkeologisia kaivauksia Eurassa, Kiukaisissa, Nakkilassa ja Porin maalaiskunnassa. Suomen etelä- ja länsirannikon kivikauden viimeinen jakso Kiukaisten kulttuuri on nimetty Kauppisen löytämän Kiukaisten Uotinmäen asuinpaikan mukaan.[3]

Kauppisen elämäkerta ilmestyi vuonna 2007.[7]

  1. a b Aikalaiskirja 1934 Projekt Runeberg. Viitattu 19.8.2014.
  2. Suomen Sukututkimusseuran toiminta 11. IV. 1936-10. IV. 1937. (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 19.8.2014.
  3. a b c d Räty, Jouko: "Arkeologisen kokoelman alku Satakunnan Museossa" Muinaistutkija 3/1988. Viitattu 19.8.2014.
  4. Salmenperä, Eino: "Sata vuotta satakuntalaista sanomalehteä" s. 28, (teoksessa Satakunnan Kansa ja sen edeltäjät 1873–2003). Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 2007.
  5. Saarinen, Juhani: Porin historia III. 1809–1939, s. 540. Porin kaupunki, 1972.
  6. Satakunnan Museon kokoelmaohjelma (Arkistoitu – Internet Archive) s. 4. Porin kaupunki ja Satakunnan Museo 2009. Viitattu 29.8.2014.
  7. Torppa, Minna – Porin-Matti: Saarijärveläisen Matti Kauppisen tie aurankurjesta kansanvalistajaksi (Arkistoitu – Internet Archive) Granum. Viitattu 19.8.2014.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Torppa, Minna: Porin-Matti: Saarijärveläisen Matti Kauppisen tie aurankurjesta kansanvalistajaksi, Messon Kustannus 2007. ISBN 978-952-99256-7-4.