Markku Aro

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Markku Aro
Markku Aro Kiuruveden Iskelmäviikko -musiikkitapahtumassa 2016
Markku Aro Kiuruveden Iskelmäviikko -musiikkitapahtumassa 2016
Henkilötiedot
Koko nimi Markku Tuomas Puputti
Syntynyt3. helmikuuta 1950 (ikä 74)
Mouhijärvi, Suomi
Kansalaisuus Suomi
Muusikko
Taiteilijanimi Markku Aro
Laulukielet suomi
Tyylilajit iskelmä
Soittimet laulu
Levy-yhtiöt CBS RecordsView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
Kotisivut

Markku Aro (oik. Markku Tuomas Puputti[1]; s. 3. helmikuuta 1950 Mouhijärvi) on suomalainen iskelmälaulaja Nokialta. Hän oli Suomen suosituimpia iskelmälaulajia 1970-luvulla ja edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa vuonna 1971.

Aro soitti kouluaikoina ystäviensä kanssa bändissä ja osallistui kotikaupungissaan iskelmälaulukilpailuihin, joista manageri Tauno "Tappi” Suojanen keksi hänet. Aro pääsi mukaan Kristina Hautalan kesäkiertueelle vuonna 1968 ja samana vuonna ilmestyi ensisingle ”Käyn uudelleen eiliseen”.

Aro osallistui euroviisukarsintoihin vuosina 1969, 1971, 1974, 1976, 1979 ja 1981. Vuonna 1971 hän voitti karsinnat ja oli mukana Euroviisujen Kansainvälisessä finaalissa Dublinissa yhdessä Koivistolaisten kanssa Rauno Lehtisen säveltämällä kappaleella ”Tie uuteen päivään”, joka sijoittui kahdeksanneksi.[2]

Aro oli Suomen suosituimpia iskelmälaulajia 1970-luvulla. Hänen hittejään tuolloin olivat muun muassa ”Hyvännäköinen”, ”Moskiitto”, ”Jestas sentään”, ”Oma kultasein”, ”Anna kaikkien kukkien kukkia”, ”Etsin kunnes löydän sun”, ”Pois sun vien”, ”Kun sä vierelläin sateessa oot” ja ”Loit elämälle pohjaa”. Vuosikymmenen loppupuolella Aron yhteistyökumppaniksi tuli tuottaja ja sovittaja Veikko Samuli, jonka kanssa syntyivät muiden muassa hitit ”Keskiyön aikaan” sekä ”Ollaan lähekkäin”.

1970- ja 1980-lukujen taitteessa alkoi Aron yhteistyö brittiläis-singaporelaisen Nisa Sorayan kanssa. Sittemmin suomalaistuneen Sorayan kanssa Aro esitti vuoden 1981 euroviisukarsinnoissa dueton ”Mun suothan tulla vierees sun”. Tämän jälkeen tuottajaksi vaihtui Kassu Halonen, jonka kanssa syntyivät muun muassa levytykset ”Kaksi rakkainta” ja ”Kyyneleet sielun puhdistaa”, joka sijoittui kolmanneksi Syksyn Sävel -kilpailussa 1989.

Syksyn Säveleen Aro osallistui ensimmäistä kertaa jo vuonna 1969 kappaleella ”Kertoisin sanoin suoraan sen”. ”Vain eteenpäin” sijoittui toiseksi 1971, ”Oo mikä nainen” kolmanneksi 1972. 1980-luvulla Aro oli kilpailussa mukana vuoden 1989 lisäksi vuonna 1981 kappaleella ”Aamulla”, vuonna 1985 kappaleella ”Ikuisuus aamuun” ja 1986 kappaleella ”Tänään tulen kotiin”.

Markku Aro on säilyttänyt tasaisen suosionsa esiintyjänä ja levyttänyt säännöllisesti, vaikka hittejä ei välillä ole syntynytkään. 2000-luvun levytyksistä soitetuimpia on ”Jotain taikaa sinussa on”, joka oli mukana vuonna 2001 ilmestyneellä pitkäsoitolla Sinetti. Samana vuonna Aro oli yksi Iskelmä-Finlandia -ehdokkaista. Vuonna 2002 Aro oli mukana Dannyn ja Tapani Kansan muodostamassa Pojat-kokoonpanossa, joka esitti laulajien hittejä 1960-luvulta.

Aro vuonna 2009

Aron myydyin albumi on kultalevyn saavuttanut, vuonna 1976 julkaistu Etsin kunnes löydän sun, jota on myyty yli 31 000 kpl[3].

Vuonna 2015 Aro osallistui Tähdet, tähdet -ohjelman toiselle tuotantokaudelle.[4] Aro putosi kilpailusta kolmantena.[5]

Markku Aron elämäntarina, Tomi Lindblomin kirjoittama Markku Aro - Käyn uudelleen eiliseen, julkaistiin elokuussa 2023.lähde?

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aro on ollut naimisissa aikaisemmin kolmesti. Avioliitoista on seuraavat lapset: Tuomas ja Miika (1.), Teemu (2.) ja Senja (3.). Hän on ollut naimisissa Satu-nimisen (s. 1975) naisen kanssa vuodesta 2010 lähtien.[6][7]

  • Latva - Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004
  1. Ruissalo, Pekka: Legendaarinen Markku Aro lähtee viimein konserttisaleihin. Tamperelainen, 10.8.2019. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.11.2019.
  2. Suomi 1971: Markku Aro & Koivistolaiset – Tie uuteen päivään Viisukuppila. Viitattu 9.12.2016.
  3. Markku Aro IFPI. Arkistoitu 26.6.2018. Viitattu 1.5.2010.
  4. He ovat uudet Tähdet, tähdet -tähdet! Ilta-Sanomat. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 9.12.2016.
  5. Puuman metsästys päättyi pettymykseen - Markku Aro ulos tähtitaistosta MTV. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 9.12.2016.
  6. https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009430504.html
  7. https://www.tanssiin.fi/artistit/miestahdet/markku-aro/

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]