Maalivahti (jääkiekko)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maalivahti (Henrik Lundqvist Vancouverin talviolympialaisissa 2010) on valmistautunut mahdolliseen torjuntaan, koska aloitus on omalla puolustusalueella.

Maalivahti on yksi jääkiekon pelipaikoista. Maalivahti yrittää pääasiassa estää maalien syntymistä omaan päätyyn. Maalivahti saa koskea kiekkoon miten tahansa ja hänen tavoitteenaan on suojata maalia.

Jääkiekkomaalivahdin varustus poikkeaa kenttäpelaajan varusteista siten, että toisessa kädessään maalivahdilla on levyhansikas eli niin sanottu kilpi ja toisessa räpylä, jolla pyritään saamaan kiekko kiinni; maila on kilpikädessä. Polvisuojat, ”patjat”, ovat torjuntatehon lisäämiseksi leveät. Lisäksi jääkiekkomaalivahti käyttää rintapanssaria, jossa on myös olkapääsuojat, alapäänsuojaa, kaulasuojaa ja kypärää, jossa on maski. Kaikilla maalivahdin varusteilla on parempi suojaavuus kuin kenttäpelaajien vastaavilla. Maila on malliltaan kenttäpelaajan mailaa leveämpi. Sitä käytetään sekä torjumiseen että pelin avaamiseen. Lisäksi maalivahdin luistimet ja housut eroavat kenttäpelaajien vastaavista. Maalivahdin luistimet ovat leveämmät ja matalammat; lisäksi niiden terät ovat pidemmät kuin kenttäpelaajilla. Myös maalivahdin housut ovat leveämmät kuin kenttäpelaajien. Jääkiekossa maalivahdin peliasu on saman värinen kuin kenttäpelaajilla, toisin kuin esimerkiksi jalka- tai käsipallossa.

Maalivahtien pelityylejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhostyylissä seisotaan asennossa, josta on nopea pudottautua polvilleen. Perhostyylissä pyritään peittämään matalalle suuntautuvat laukaukset patjoilla sekä muu osa maalista käsillä ja vartalolla. Koska perhostyylin käyttäjät pyrkivät tekemään torjunnat sijoittumalla hyvin, itse torjunta tehdään usein passiivisesti, antaen kiekon osua suojavarusteisiin. Tarpeen vaatiessa laukaus peitetään kilpeä tai räpylää käyttäen. Tekniikasta johtuen perhostyylillä pelaavat maalivahdit joutuvat aika ajoin turvautumaan koviin venytyksiin.

Tunnettuja maalivahteja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Juhani Lahtinen (160 maaottelua)
  • Urpo Ylönen (MM-kilpailujen paras maalivahti 1970, 188 maaottelua)
  • Jorma Valtonen (MM-kilpailujen paras maalivahti 1972, 232 maaottelua)
  • Markus Ketterer (MM-kilpailujen paras maalivahti 1991 ja tähdistökentällisessä 1992)
  • Jukka Tammi (maailmanmestaruus 1995, 213 maaottelua)
  • Jarmo Myllys (MM-kilpailujen paras maalivahti 1995, maailmanmestaruus 1995, 188 maaottelua)
  • Ari Sulander (MM-kilpailujen paras maalivahti 1998)
  • Antero Niittymäki (olympialaisten tähdistökentällisessä 2006)
  • Miikka Kiprusoff (Vezina Trophy ja NHL:n tähdistökentällisessä 2006, 623+56 NHL-ottelua)
  • Kari Lehtonen (MM-kilpailujen paras maalivahti ja tähdistökentällisessä 2007, 649+19 NHL-ottelua)
  • Noora Räty (5 kertaa MM-kilpailujen paras maalivahti 2007–2019)
  • Antti Niemi (Stanley Cup 2010, 464+67 NHL-ottelua)
  • Petri Vehanen (maailmanmestaruus 2011)
  • Tuukka Rask (Vezina Trophy ja NHL:n tähdistökentällisessä 2014, Stanley Cup 2011, yli 500 ottelua NHL:ssä)
  • Mikko Koskinen (MM-kilpailujen paras maalivahti ja tähdistökentällisessä 2016)
  • Pekka Rinne (Vezina Trophy ja NHL:n tähdistökentällisessä 2018, MM-kilpailujen paras maalivahti 2015 ja tähdistökentällisessä 2014, eniten NHL-otteluja pelannut suomalainen maalivahti, IIHF:n valinta Suomen vuosisadan tähdistökentälliseen)
  • Kevin Lankinen (maailmanmestaruus 2019)
  • Juho Olkinuora (maailmanmestaruus 2019 ja 2022 jossa valinta turnauksen parhaaksi maalivahdiksi, parhaaksi pelaajaksi ja valinta tähdistökentälliseen, olympiakulta 2022)
  • Cristian Heljanko (kolme peräkkäistä liigamestaruutta Tapparan paidassa.
  • George Hainsworth (3 Vezina Trophya vuosina 1927–1929)
  • Tiny Thompson (4 Vezina Trophya vuosina 1930–1938)
  • Bill Durnan (6 Vezina Trophya vuosina 1944–1950)
  • Terry Sawchuk (4 Vezina Trophya vuosina 1952–1965)
  • Jacques Plante (7 Vezina Trophya vuosina 1956–1969)
  • Seth Martin (3 kertaa MM-kilpailujen tähdistökentällisessä 1961–1966)
  • Glenn Hall (3 Vezina Trophya vuosina 1963–1969)
  • Vladimír Dzurilla (MM-kilpailujen tähdistökentällisessä 1965 ja 1969, 3 maailmanmestaruutta, IIHF:n valinta Slovakian vuosisadan tähdistökentälliseen)
  • Tony Esposito (3 Vezina Trophya vuosina 1970–1974)
  • Vladislav Tretjak (3 kertaa MM-kilpailujen tähdistökentällisessä, 3 olympiakultaa ja 10 maailmanmestaruutta 1970–1984, IIHF:n valinta Venäjän vuosisadan tähdistökentälliseen)
  • Jiří Holeček (5 kertaa MM-kilpailujen tähdistökentällisessä 1971–1978, 3 maailmanmestaruutta)
  • Ken Dryden (5 Vezina Trophya vuosina 1973–1979)
  • Patrick Roy (3 Vezina Trophya vuosina 1989–1992)
  • Dominik Hašek (6 Vezina Trophya vuosina 1994–2001, 3 kertaa MM-kilpailujen tähdistökentällisessä 1987–1990, olympiakultaa 1998, IIHF:n valinta Tšekin vuosisadan tähdistökentälliseen)
  • Tommy Salo (3 kertaa MM-kilpailujen tähdistökentällisessä 1997–1999, olympiakultaa 1994, maailmanmestaruus 1998)
  • Sean Burke (maailmanmestaruus 1997 ja 2003, IIHF:n valinta Kanadan vuosisadan tähdistökentälliseen)
  • Olaf Kölzig (Vezina Trophy 2000, IIHF:n valinta Saksan vuosisadan tähdistökentälliseen)
  • Martin Brodeur (4 Vezina Trophya vuosina 2003–2008, olympiakultaa 2002 ja 2010)
  • Henrik Lundqvist (MM-kilpailujen tähdistökentällisessä 2004, olympialaisten tähdistökentällisessä 2014, olympiakultaa 2006, maailmanmestaruus 2017, IIHF:n valinta Ruotsin vuosisadan tähdistökentälliseen)
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.