Keskustelu:Edith Södergran

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ruotsinkielisestä sisarartikkelista saa ideoita, miten voisi kehittää hyväksi, mutta olisikos tämä jo nyt lupaavan tasolla: perusasiat lähteistettyinä ? --Tappinen (keskustelu) 12. elokuuta 2015 kello 22.58 (EEST)[vastaa]

Kuolemasta ei ole sanaakaan koko artikkelissa. Muutoin en keksi kommentoitavaa enkä esteitä lupaavaksi. --Lakritsa (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 16.57 (EEST)[vastaa]

Lisäsin pienen kappaleen Rahikaisen väitöskirjan pohjalta. Mielenkiintoista, muuten, että kuolemasta ei puhuta kansallisbiografiassa, eikä sille ole lähteitä sv-wikissä. --Tappinen (keskustelu) 14. elokuuta 2015 kello 17.49 (EEST)[vastaa]

Jäsentelyä voisi miettiä. Elämä ja ura -osio jatkuu, vaikka Södergran kuolee. – Kuohatti 14. elokuuta 2015 kello 23.14 (EEST)[vastaa]

Thi näyttää korjanneen tuon väliotsikolla. --Tappinen (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 08.13 (EEST)[vastaa]

Johdannossa voisi mainita myös uran vaiheista (eli sairastelusta johtuneesta lyhyydestä). Muuten kelpaa. --PtG (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 09.55 (EEST)[vastaa]

Lisäsin maininnan tuosta. Ruotsinkielisessä on (kirjalähteiden perusteella) enempi asiaa Davosin ajan merkityksestä kirjastoineen, Nietzschestä ja antroposofeista sekä Södergranista valokuvaajana, mutta käsilläni ei ole näille suoria lähteitä. Laajennetaan niillä aikanaan kohti HA-tasoa. --Tappinen (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 11.02 (EEST)[vastaa]

En täysin ymmärrä mitä Södergranin runoudessa esiintyvillä itsevarmoilla huudahduksilla tarkoitetaan. Toisaalta olen perehtynyt runouteen lähinnä vain pop-lyriikan kautta, josta en ymmärrä pahimmillaan mitään. Tämä edellämainittu ei siis mitenkään liity siihen ettenkö katsoisi artikkelia lupaavaksi. . --Kari-kujanpää (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 07.19 (EEST)[vastaa]

Tuossaon viitteenä Laitisen kirja, en ole tarkistanut onko ilmaus suoraan sieltä. Itse käsittäisin sillä tällaisia säkeitä "Sydämeni on kauneinta maailmassa. / Se on pyhä. / Kuka ikänä sen näkee,/ säteilköön sen loistoa." joka on kyllä lähellä Eva Dahlgrenin lyriikkaa mutta kaukana tuon ajan tyylistä. Koko Kailaksen suomentaman tuotannon voi muuten lukea täältä. Dahlgrenin Södergran-vaikutteille etsin taas lähdettä, punaisen tuplalevyn kansiteksteissä on aiheesta jotain, mutta spotify-aika on syönyt kansitekstit. --Tappinen (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 08.10 (EEST)[vastaa]

Äänestyksen ulkopuolelta pakko todeta, että tunteita järisyttävää runoutta. Nuohan menevät luihin ja ytimiin. --Kari-kujanpää (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 09.31 (EEST)[vastaa]

Tuosta tulee mieleeni että itse artikkeliinkin olisi syytä laajennusvaiheessa listätä runositaatteja. Mutta ei vielä LA tasolla. --Tappinen (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 10.17 (EEST)[vastaa]

Joku voisi palauttaa tuon Södergranin muistomerkin takaisin artikkeliin ja käydä Commonsissa toteamassa, ettei sitä tule poistaa. Iivarius (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 13.15 (EEST)[vastaa]

Onko tämä mielestäsi LA-arvon estävä puute ? Tuosta aiheesta ei selvästi ole konsensusta joten jos tämä on sinulle tärkeä, arvioinnin voi sulkea hylättynä. --Tappinen (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 17.20 (EEST)[vastaa]

Ei, pahoittelut epäselvästä kirjoituksesta - en ota LA-ehdotukseen kantaa tällä haavaa, kosken ole vielä lukenut artikkelitekstiä, ja tämä ei ollut vaade LA-statukselle, vaan pyyntö muuten vain, kun se on nyt poistolistalla commonsissa, ja jollei kohta joku tee jotakin, niin varmaan poistuu kokonaan... Iivarius (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 22.31 (EEST)[vastaa]

Kannatan ja merkkaan. –J.K Nakkila (keskustelu) 19. elokuuta 2015 kello 18.36 (EEST)[vastaa]