Kari Takko
| Kari Takko | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. kesäkuuta 1962 Uusikaupunki, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | maalivahti |
| Hanska | oikea |
| Pituus | 187 cm |
| Paino | 86 kg |
| Seura | |
| Seura | Dallas Stars |
| Sarja | NHL |
| Tehtävä |
Euroopan pelaajatarkkailun päällikkö (Director of European Scouting) |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1978–2000 |
| Seurat |
Ässät (SM-liiga) Minnesota North Stars (NHL) Edmonton Oilers (NHL) HV71 (Elitserien) |
| NHL-varaus |
97. varaus, 1984 Minnesota North Stars |
Kari Maurits Takko[1] (s. 23. kesäkuuta 1962 Uusikaupunki) on ammattilaisuransa lopettanut jääkiekkomaalivahti.
Pelaajaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuratasolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän aloitti uransa pelaamalla seitsemän kautta Porin Ässissä, josta siirtyi kuudeksi kaudeksi NHL:ään. Quebec Nordiques varasi hänet vuonna 1981 10. varauskierroksella, mutta sopimusta ei syntynyt. Takko varattiin uudelleen vuoden 1984 varaustilaisuudessa, tällä kertaa Minnesota North Stars -joukkueeseen. Minnesotassa Takko oli suomalaisittain erikoisessa tilanteessa kun hän kilpaili kakkosmaalivahdin paikasta toisen suomalaismaalivahdin, Jarmo Myllyksen kanssa. Hän pelasi NHL-uransa aikana sekä Minnesotassa että Edmonton Oilersissa. Oilersiin Takko myytiin yllättäen kesken kautta 1990–91. NHL-uran jälkeen Takko siirtyi takaisin Porin Ässiin, jossa pelasi seitsemän kautta. Takko profiloituikin suureksi Ässä-fanien suosikiksi pelaajauransa aikana. Jääkiekkomaalivahtiuransa Takko päätti Ruotsissa HV71:n riveissä vuosina 1997–2000.
Maajoukkueessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Takko pelasi Suomen jääkiekkomaajoukkueessa 104 maaottelua. Niihin sisältyi muun muassa kolmet MM-kisat vuosina 1983, 1985 ja 1991, Sarajevon olympialaiset vuonna 1984 sekä 1987 Kanada-cup- ja vuoden 1996 maailmancupturnaus. 1990-luvulla Kari Takko oli pitkään poissa maajoukkueesta, mutta teki paluun vuoden 1996 maailmancupturnaukseen.
Pelaajauran jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peliuransa jälkeen Takko on toiminut Dallas Starsin kykyjenetsijänä ja HC Ässät Pori Oy:n hallituksessa. Hän lähti Ässien hallituksesta syyskuussa 2008, kun Pentti Matikainen valittiin Ässien pelaajakoordinaattoriksi.[2] Suomen Jääkiekkomuseo aateloi Takon Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 179.
Takon poika, Karri oli myös jääkiekkoilija.[3]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kolme SM-hopeaa ja pronssi
- SM-liigan paras maalivahti 1985 ja 1994
- SM-liigan tähdistökentällinen 1985
- Lynces Academicin patsas parhaalle maalivahdille 1985 ja 1993
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kari Takko Bio, Stats, and Results Sports-Reference.com. Sports Reference LLC. Arkistoitu 14.12.2012. Viitattu 16.11.2017. (englanniksi)
- ↑ http://www.iltalehti.fi/jaakiekko/200809188288387_jk.shtml
- ↑ Kiekkolegendan poika voitti kultaa Koivun ja Ruudun rinnalla, ura päättyi loukkaantumiseen - kertoo nyt Ylellä hurjasta elämänmuutoksesta
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- HockeyGoalies – Kari Takko (englanniksi)
- Kari Takko Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- Kari Takko nhlfinns.com:ssa (englanniksi)
- Takon tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
| Edeltäjä: Hannu Kamppuri Timo Lehkonen |
Urpo Ylönen -palkinnon voittaja 1985 1994 |
Seuraaja: Markus Mattsson Boris Rousson |
1 Takko | 2 Numminen | 3 Henriksson | 5 Jutila | 6 Ruotanen | 8 Selänne | 9 Sirén | 13 Kivelä | 14 Järvinen | 15 Nieminen | 16 Järvenpää | 17 Kurri | 18 Tuomisto | 19 Lindfors | 20 Kurkinen | 21 Ruuttu | 22 Tirkkonen | 23 Virta (C) | 25 Summanen | 26 Keskinen | 27 Peltomaa | 29 Lumme | 30 Ketterer | Valmentaja Pentti Matikainen