Kaartin jääkärirykmentti

Kaartin jääkärirykmentti
Kaartin jääkärirykmentin joukko-osastotunnus
Toiminnassa	1996–
Valtio	Suomi
Puolustushaarat	Maavoimat
Rooli	varusmiesten ja reserviläisten kouluttaminen, puolustusvalmiuden ylläpito ja kunniakomppanian, kunniavartion sekä Kaartin soittokunnan asettaminen tasavallan presidentin käyttöön
Tukikohta	Santahamina, Helsinki
Värit
Marssi	Entisen Henkivartioväen 3. Suomen Tarkka-ampujapataljoonan kunniamarssi
Sodat ja taistelut	ei
Vuosipäivät	16. elokuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja	eversti Matti Honko
Tunnettuja komentajia	Kari Kasurinen 1996–1999, Juha-Pekka Liikola 2000–2002, Pertti Laatikainen 2002–2006
Infobox OK

Kaartin jääkärirykmentti (KAARTJR, ennen KaartJR) on Suomen puolustusvoimien maavoimien joukko-osasto.^[1]

Rykmentti on sijoitettu Santahaminan saarelle Helsinkiin. Kaartin jääkärirykmentin tehtävänä on kouluttaa rakennetun alueen taisteluun (ennen asutuskeskustaistelu) erikoistuneita joukkoja. Sillä on pitkät perinteet, mutta nykymuotoisena se on toiminut 1. heinäkuuta 1996 lähtien Uudenmaan jääkäripataljoonan (UUDJP, ennen UudJP) ja Kaartin pataljoonan (KAARTP, ennen KaartP) yhdistyttyä. Rykmentin komentajana toimii nykyisin eversti Matti Honko ja apulaiskomentajana eversti Vesa Laitonen.^[2]

Kaartin jääkärirykmentille siirtyivät Etelä-Suomen sotilasläänin tultua lakkautetuksi 31. joulukuuta 2014 sen asevelvollisuusasiat^[3].

Kaartin jääkärirykmentin tehtäviin kuuluu erilaisia edustustoimia, esimerkiksi kunniavartiot Presidentinlinnan ja Päävartion edessä. Kaartinjääkärien nykyinen edustusunivormu on harmaa, ja siihen kuuluu kesäisin koppalakki. Uuden edustusunivormun suunnittelussa on otettu mallia sotilassoittajien edustusunivormusta. Vanhaan edustusunivormuun kuului valkoinen kypärä, hansikkaat sekä säärystimet. Solmion tilalla vanhassa univormussa oli varusmiesten lomapukuun 1980-luvulla kuulunut lomakaulaliina.

Rykmentin komentajan alaisuudessa ovat seuraavat yksiköt (1.7.2019 alkaen)^[4]

• Esikunta (E/KAARTJR)
  • Huoltokeskus

• Kaartin pataljoona (KAARTP)
  • 1. Sotilaspoliisikomppania
  • 2. Sotilaspoliisikomppania (ent. 2. Jääkärikomppania)
  • Kuljetuskomppania

• Uudenmaan jääkäripataljoona (UUDJP)
  • 1. Jääkärikomppania
  • 2. Jääkärikomppania (ent. Tukikomppania)
  • Esikunta- ja viestikomppania

• Puolustusvoimien Urheilukoulu
  • Tiedustelukomppania
  • Valmennuskeskus

Lisäksi rykmentin apulaiskomentajan alaisuudessa ovat seuraavat toiminnot:

• Kaartin Soittokunta
• Uudenmaan aluetoimisto

Keisari Aleksanteri I antoi 18. syyskuuta 1812 käskyn suomalaisen sotaväen perustamisesta ensimmäisen joukko-osaston ollessa 3. Jääkärirykmentti, joka on nykyisen KAARTP:n perinnejoukko-osasto. Pataljoonan oma historia alkaa vuodesta 1944, jolloin perustettiin Helsingin komennuskomppania. Komppania nimettiin 5. joulukuuta 1948 Helsingin varuskuntapataljoonaksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Kaartin pataljoonaksi.

Nykymuotoisen Kaartin pataljoonan perusyksiköt ovat:

• 1. Sotilaspoliisikomppania (1. SPOLK)
• 2. Sotilaspoliisikomppania (2. SPOLK)
• Kuljetuskomppania (KULJK)

Komentajana toimii everstiluutnantti Jouni Suokas, jota edelsi tehtävässä everstiluutnantti Ari Helenius. Tehtävä oli 90-luvulle asti samalla Helsingin varuskunnan komendantin tehtävä.

Suojeluskuntien Helsingin valtauksen paraati pidettiin saksalaisten paraatin jälkeisenä päivänä 16. toukokuuta 1918. Mannerheim ilmoitti paraatin päätteeksi Senaatintorilla puheessaan, että Pohjanmaan rykmenteistä ja kolmesta Karjalan rykmentistä perustetaan Suomen Valkoisen Kaartin rykmentti siten, että sen pataljoonista tulee Lapuan, Vaasan ja Vöyrin pataljoona ja Karjalan kolmesta rykmentistä tulee uusi Karjalan kaarti -niminen rykmentti. Vaasan pataljoona osoitettiin Kaartin kasarmille, Vöyrin pataljoona Uudenmaan kasarmille Helsingin Kruununhakaan ja Lapuan pataljoona Santahaminaan. Syksyllä 1918 nimi muutettiin Valkoisen Kaartin Rykmentiksi ja kevättalvella 1919 Suomen Valkoiseksi Kaartiksi. 15. maaliskuuta 1919 sotaministeriön käskyllä Suomen Valkoisen Kaartin nimeksi muutettiin Suomen Valkoisen Kaartin Rykmentti.^[5]selvennä

Vuodesta 1921 aina toisen maailmansodan taisteluihin saakka Uudenmaan jääkäripataljoonan edeltäjäjoukko Jääkäripataljoona 2 oli sijoitettu Karjalan kannakselle, jossa sen tärkeänä tehtävänä oli toimia ensivasteen suojajoukkona, mikäli Suomen alueelle hyökättäisiin tuolta suunnalta. Nykyään Uudenmaan jääkäripataljoonan toiminta-alue on vastaavalla tavalla keskeinen ja tehtävä niin ikään merkittävä. Uusimaa ja pääkaupunkiseutu on Suomen väestötiheintä aluetta ja samalla valtionjohdon, päätöksenteon sekä yritysmaailman hermokeskus.

Nykymuotoisen Uudenmaan Jääkäripataljoonan perusyksiköt ovat:

• 1. Jääkärikomppania (1. JK)
• 2. Jääkärikomppania (2. JK)
• Esikunta- ja viestikomppania (EVK)

Komentajana toimii everstiluutnantti Annukka Ylivaara, jonka edeltäjä oli evl Janne Jortama.^[6] Aiempia edeltäjiä ovat olleet muun muassa everstiluutnantit Niko Hölttä, Jukka Jokinen, Tuomo Repo, Paavo Hämäläinen ja Heikki Virintie.

Vuonna 2014 Urheilukoulu (URHK) siirtyi aikaisemmin Lahdessa sijainneesta Hämeen rykmentistä Santahaminaan entisen Aliupseerikoulun tiloihin. Uudeksi yksiköksi muodostettiin Tiedustelukomppania. Tammikuussa 2015 Urheilukoulusta tuli Kaartin jääkärirykmentin joukkoyksikkö. Osa talvilajeista palvelevat Kainuun prikaatissa. Urheilukoulun alaisuudessa toimii myös valmennuskeskus^[7]. Urheilukoulun johtajana toimii everstiluutnantti Ville Halonen.^[8]

Asevelvollisuusasiat siirtyivät lakkautetulta Etelä-Suomen sotilaslääniltä Uudenmaan aluetoimistolle.

Helsingin Sotilaspoliisiosaston runko koostuu ammattisotilaista (yht. 30–40 ups/ou/au), ja sen alaisuudessa palvelevat vuorollaan Kaartin Pataljoonan vartiotehtäviin asettamat varusmiessotilaspoliisit. Osasto on hallinnollisesti KAARTJR:n komentajan alaisuudessa mutta toteuttaa Maavoimien esikunnan ja Helsingin varuskunnan päällikön ja komendantin käskemät sotilaspoliisi- ja virka-aputehtävät. Osastolla on käytössään useita tunnuksellisia ja tunnuksettomia sotilaspoliisiautoja, moottoriveneitä, mönkijöitä, moottorikelkkoja ja PASI-panssariajoneuvo.

Sotilassoittokunta Kaartin soittokunta on perustettu vuonna 1819, ja se on samalla puolustusvoimien edustussoittokunta. Soittokunnan päällikkö on musiikkimajuri Timo Kotilainen ja kapellimestari musiikkikapteeni Aino Koskela. Soittokunnan vahvuus on noin 40 soittajaa.^[9]

Autopataljoona (AutoP) toimi Taivallahden kasarmilla Autolinna-rakennuksessa 1948–1968. Viimeinen komentaja oli everstiluutnantti Matti Annila. Sen kokoonpanoon kuului myöhemmin Hennalaan siirtynyt Moottorikoulu.

Kaartin jääkärirykmentin komentajina ovat olleet:

• everstiluutnantti Markku Iskanius (s.1948) 1993–30.6.1996 KaartP:n komentaja, 1.7.1996- KaartP/KaartJR komentaja
• eversti (1996) Kari Kasurinen (s. 1946) 1996–1999
• eversti (1999) Juha-Pekka Liikola (s. 1954) 2000–2002
• eversti (2002) Pertti Laatikainen (s. 1957) 2002–2006
• eversti (2005) Hannu Liimatta (s. 1957) 1.2.2006–30.1.2009
• eversti (2008) Jukka Valkeajärvi (s. 1961) 1.2.2009–31.12.2011
• eversti (2009) (Veli) Pekka Saariaho (s. 1961) 1.1.2012–31.12.2014
• prikaatikenraali (2013) Pekka Toveri (s. 1961) 1.1.2015–31.3.2016
• eversti (2012) Ahti Kurvinen (s.1965) 1.4.2016–30.6.2018
• eversti (2016) Petteri Tervonen 1.7.2018–31.8.2021
• eversti (2016) Asko Kopra (s. 1967) 1.9.2021–30.6.2023
• eversti Matti Honko 1.7.2023 alkaen

Esikuntapäällikkönä toimii everstiluutnantti Vesa Volanen^[10].

Kaartin Jääkäritoimikunta eli KJTK on Kaartin Jääkärirykmentin varusmiestoimikunta. Toimikunnalla on kaksi päätehtävää, joista toinen on olla linkki Kaartissa palvelevien varusmiesten ja rykmentin komentajan välillä ja toinen on järjestää vapaa-ajan ohjelmaa ja liikuntamahdollisuuksia varusmiehille. KJTK toimii myös Kaartin jääkärirykmentin varusmiesten edunvalvojana sekä osallistuu myös erinäisiin rykmentin edustustehtäviin^[11]. Toimikuntaan kuuluu nykyisin kerrallaan neljä jäsentä:

• Puheenjohtaja
• Varapuheenjohtaja
• 2 viestintävarusmiestä

Jäsenistä puheenjohtaja valitaan saarella aliupseerikurssia suorittavista varusmiehistä kurssin loppupuolella. Puheenjohtajan palvelusaika on 347 vuorokautta. Muut tehtävät ovat miehistön erityiskoulutusta vaativia tehtäviä, ja palvelusaika on 255 vuorokautta. Miehistön tehtävät alkavat heti alokaskauden jälkeen, ja haku miehistön tehtäviin on alokaskaudella.

Pääartikkeli: Suomen kaarti

Kaartin pataljoona sai vuonna 1957 tehtäväkseen jatkaa Suomen Kaartin perinteitä. Se sai käyttöönsä myös vanhan Suomen Kaartin symbolit, saman vuosipäivän ja kunniamarssin. Kaartin pataljoonasta tuli 1996 osa uutta Kaartin Jääkärirykmenttiä, mutta se säilytti vanhan nimensä. Kaartin pataljoonaa pidetään nykyään Suomen kaartin seuraajana, ja se katsoo historiansa alkavan vuodesta 1812.^[12]

Joukko-osaston keskellä Santahaminassa sijaitseva, Venäjän vallan aikana rakennettu perinnetalo tarjoaa harvinaislaatuiset puitteet perinteiden vaalimiselle. Alun perin Miinakomppanian toimistoksi rakennettu puurakennus on nykyään joukko-osaston ja sen perinnekiltojen ylläpitämä, ja sen viisi huonetta edustavat osaston eri perinteitä:

• Jääkärisali
• Asehuone
• Kaartin Sali
• Vanhan Kaartin kabinetti
• Sotilasmusiikkikabinetti

Kaartin Jääkärirykmentin joukko-osaston yhteinen perinnekilta on Kaartin Jääkärirykmentin kilta^[13]. Killan vastuulle kuuluu muun muassa asettaa perinnelippulinna sotilasvalatilaisuuksiin, osallistua läheistenpäivän organisoimiseen sekä palkita kotiutuvia, ansioituneita varusmiehiä. Killan jäseneksi voi hakea kuka tahansa Suomen kansalainen, joka on palvellut joukko-osastossa tai kiinnostunut killan toiminnasta.^[14]

• Airio, Pentti, Haavisto, Lauri ja Vuoli, Jukka: Suomen Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet. (Sotamuseon julkaisuja 1/2008) Helsinki: Sotamuseo, 2008. ISBN 9789512518852

• KAARTJR:n sivut