Jyväskylän rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jyväskylä
Perustiedot
Lyhenne Jy
Rataosa Orivesi–Jyväskylä
Haapamäki–Jyväskylä
Jyväskylä–Pieksämäki
Jyväskylä–Haapajärvi
Sijainti 62°14′25″N, 025°45′06″E
Osoite Hannikaisenkatu 20, 40100 Jyväskylä
Etäisyydet Muurame 16,2 km
Petäjävesi 34 km
Vaajakoski 7,4 km
Laukaa 23,8 km,
Helsinki 341 km
Avattu 1897
Liikenne
Kaukoliikenne Helsinki–Jyväskylä–Pieksämäki–Kuopio
Taajamajunat Seinäjoki–Jyväskylä, Tampere–Haapamäki–Jyväskylä
Tavaraliikenne kappale- ja puutavaraliikennettä
Pysäköinti Pysäköintitalo, jossa 2 kerrosta
Muut tiedot junakohtauspaikka,
risteysasema
Asemarakennus
Tyyppi matkakeskus
Materiaali tiili
Rakennettu 2002
Lipunmyynti 2 lippuautomaattia
Liukuportaita 2
Hissejä 3
Ratapiha
Raiteisto 4 laituriraidetta (raiteet 1, 2, 3, 4),
9 ratapiharaidetta

Jyväskylän rautatieasema (lyh. Jy, ruots. Jyväskylä järnvägsstation) on rautatieliikennepaikka Jyväskylän kaupungin alueella. Asema on risteysasema, josta risteää rata neljään eri ilmansuuntaan; niistä kolmella on henkilöliikennettä.[1]

Lipunmyynti lopetettiin Jyväskylässä vuoden 2020 aikana ja siitä lähtien asemalla on ollut ainoastaan lippuautomaatti.[2]

Jyväskylän asema on avattu vuonna 1897, kun Jyväskylä liitettiin Suomen rataverkkoon ja rautatie Haapamäeltä valmistui. Rautatie Jyväskylästä Suolahteen valmistui 1898. Rautatieasemarakennus on ajalleen tyypillisesti toteutettu Rautatiehallituksen arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelemien tyyppipiirustusten pohjalta. Asemarakennus edustaa kansallisromanttista puuarkkitehtuuria. Asemaa on laajennettu vuosina 1923 ja 1968–1969. Lisäksi asema-alueella sijaitsevat tältä aikakaudelta asemapäällikön asuinrakennus ja varastorakennus sekä myöhempinä lisinä muun muassa Thure Hellströmin suunnittelema asemaravintola (1916) ja kaksi kaksikerroksista asuinrakennusta talousrakennuksineen (1921). Rautatieaseman alue kuuluu sopimukseen valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta [3] sekä Museoviraston kokoomainventointiin valtakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä.[1]

Risteysasema Jyväskylästä tuli vuonna 1918, kun rata Pieksämäelle avattiin. Jyväskylän liikenteellistä merkitystä kasvatti myös vuonna 1978 avattu oikorata Jämsänkoskelle. Säynätsaloon avattiin ratayhteys 1970 ja rata Keljonlahteen 1968. Molempien ratayhteyksien liikenne on loppunut vuosituhannen vaihteessa.[1]

Aseman yhteydessä toimi vaiheittain vuosina 1890–1950 rakennettu veturitalli. Asemakaavalla suojellun rakennuksen pinta-ala on 2 100 m². Kaupunki myi rakennuksen vuonna 2006 Kiinteistö Oy Jyväskylän Luovan toiminnan keskukselle kulttuurikäyttöön. Sitä ennen rakennus oli pääosin vuokrattuna varastokäyttöön.[4]

Asemarakennus siirtyi VR:n omistukseen vuonna 1995, mutta perinteinen asemakäyttö loppui vuonna 2002, kun viereen rakennettu uusi Jyväskylän matkakeskus valmistui.[1] Vanhan aseman alue muutettiin liike-, palvelu- ja asumiskäyttöön.[5] Vanha asemaravintola on herännyt 2010-luvulla uudestaan henkiin ruokaravintolana.[6]

Vanhan aseman vieressä on muistomerkkiveturina Vr2-tyypin Ankka-veturi numero 961.

Raiteisto ja matkustajaliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaisen henkilö- ja tavararatapihan lisäksi Jyväskylän liikennepaikka käsittää niin kutsutun Seppälänkankaan sivuradan, joka haarautuu Jyväskylä–Haapajärvi-radasta noin kilometri asemalta koilliseen. Kaikkiaan noin kuuden kilometrin mittaisella sivuradalla liikennöidään ainoastaan vaihtotyönä. Jyväskylän vaihtotyöyksiköt hoitivat sivuradan varrella Tourulassa sijaitsevan Kankaan paperitehtaan sekä Palokankaan tehtaiden vaihtotyöt. Ratalinja katkaistiin Seppäläntien kohdalta poistamalla tasoristeys lokakuussa 2010.[7] Kankaan tehtaan lopetettua vuonna 2010[8], sivuraiteella liikennöivät enää radankunnossapito- ja museokalusto.

Asemalla pysähtyvät kaikki Tampereen ja Pieksämäen väliset junat. Asemalta on myös taajamajunayhteys Seinäjoelle sekä yhdellä vuorolla Haapamäen kautta Tampereelle arkisin ja lauantaisin. Suorat taajamajunavuorot Jyväskylän ja Vaasan välillä lopetettiin lokakuussa 2015.[9] Lähes kaikki matkustajajunat sekä Tampereen että Pieksämäen suuntaan liikennöivät raiteelta 1. Taajamajunat Tampereelle sekä yksi taajamajuna Seinäjoelle käyttävät raidetta 2.[10]

Jyväskylän vanha rautatieasema vuonna 1987
Jyväskylän uusi rautatieasema kadun puolelta
Jyväskylän uusi rautatieasema sisältä
  • Jyväskylän kaupunki: Vanhan aseman asemakaavan muutos.
  1. a b c d Jussi Iltanen: Radan varrella, s. 181-182. Karttakeskus, 2009.
  2. VR lopettaa lipunmyynnin viiden suuren aseman palvelupisteillä – lippuja saa yhä muiden kanavien kautta Iltalehti. 7.7.2020. Viitattu 2.4.2021.
  3. YM, päätös 9.12.1998 diaarinro 2/562/96
  4. Jyväskylän Tilapalvelu: Uutisarkisto (Veturitalli-rakennus myydään kulttuurikäyttöön) 21.3.2006. Jyväskylän Tilapalvelu. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 26.10.2009.
  5. Jyväskylä lehti www3.jkl.fi. Arkistoitu 17.9.2016. Viitattu 9.9.2016.
  6. Jyväskylän Vanha Asemaravintola | Esittely vanhaasemaravintola.fi. Viitattu 9.9.2016.
  7. Risteysremontti katkaisi taidejunalta kiskot Keskisuomalainen. 19.10.2010. Arkistoitu 21.10.2010. Viitattu 28.8.2011[vanhentunut linkki].
  8. Kankaan kone pysähtyy ensi yönä YLE. 11.1.2010. Viitattu 28.8.2011.[vanhentunut linkki]
  9. Vaunut.org - Kuva 105934 vaunut.org.
  10. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/20191215_JY_70x100_VALP.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 22.12.2019

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]