Harold Henry Joachim

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Harold Henry Joachim (28. toukokuuta 1868 - 30. heinäkuuta 1938) oli brittiläisiin idealisteihin lukeutunut filosofi. Hän oli Francis Herbert Bradleyn oppilas. Joachim tunnetaan erityisesti totuuden koherenssiteorian muotoilusta teoksessa The Nature of Truth (1906).

Joachim opiskeli Harrow Schoolissa ja Balliol Collegessa Oxfordissa. Hänestä tuli Wykeham-oppituolin logiikan professori vuonna 1919, ja hän hoiti tehtävää kuolemaansa saakka.

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Study of the Ethics of Spinoza (Ethica Ordine Geometrico Demonstrata) (1901)
  • The Nature of Truth (1906)
  • De lineis insecabilis (1908) translator
  • Immediate Experience and Mediation (1919)
  • Aristotle on Coming-To-Be and Passing-Away (De Generatione Et Corruptione) (1922)
  • Logical Studies (1948)
  • Descartes's Rules for the Direction of the Mind (1957; John Austinin ja Errol Harrisin muistiinpanoista toimittama)
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Harold_Henry_Joachim&oldid=21897554”