Haminan seurakunta

Haminan seurakunta
tunnus	sijainti
Marian kirkko
Tunnustuskunta	evankelis-luterilainen
Hiippakunta	Mikkelin hiippakunta
Rovastikunta	Kymenlaakson rovastikunta
Pääkirkko	Marian kirkko[1]
Jäsenmäärä	16 929[2] (elokuu 2024)
– Osuus asukkaista	n. 70,4 %[3]
Kirkollisvero	1,55 %
Kirkkoherra	Anna Kinnunen
Sivusto
Infobox OKNimi-testi OK

Haminan seurakunta on Haminassa, Virolahdella ja Miehikkälässä toimiva evankelis-luterilainen seurakunta. Seurakunnan juuret ulottuvat keskiajalle, mutta nykyisessä muodossaan se syntyi vuoden 2011 alussa, jolloin Hamina-Vehkalahden ja Virolahden seurakunnat sekä jälkimmäiseen kuulunut Miehikkälän kappeliseurakunta yhdistyivät.^[4] Seurakunnan nykyinen kirkkoherra on Anna Kinnunen.^[5]

Vehkalahden seurakunta oli yksi Suomen vanhimmista seurakunnista. Ensimmäiset maininnat siitä ovat vuodelta 1336, jolloin Vehkalahden pitäjä käsitti suuren osan nykyisestä Kymenlaaksosta. Vanhin maininta Vehkalahden kirkosta löytyy Viipurin linnanisännän kirjeestä vuodelta 1396.^[6] Vehkalahden kirkkoherraa koskeva maininta löytyy 17.2.1427 päivätystä ruotsinkielisestä asiakirjasta muodossa Arnichae, kirkioherre j Wekkaelax.^[7]

Tarinan mukaan Vehkalahden ensimmäinen kirkko olisi sijainnut Neuvottoman kylän lähellä Korvenharjulla, josta on löydetty vanha hiidenkiuas^[8], mutta nykyinen Marian kirkko on rakennettu vuosien 1430–1470 välisenä aikana.^[6] Vuonna 1653 Vehkalahdelle myönnettiin kaupunkioikeudet ja se sai nimekseen Veckelax Nystad, Vehkalahden uusikaupunki. Uudenkaupungin rauhan jälkeen nimi muutettiin Fredrikshamniksi eli Haminaksi. Kaupungin väkiluvun kasvaessa ruotsinkielinen porvariväestö perusti oman ruotsinkielisen kaupunkiseurakunnan, mutta 17 vuotta myöhemmin, vuonna 1743 Turun rauhan solmimisen myötä, se sulautui takaisin Vehkalahden seurakuntaan kaakkoisen Suomen tultua osaksi Venäjän keisarikuntaa. Lyhyen olemassaolonsa aikana seurakunta oli kuitenkin ehtinyt rakentaa itselleen Ulrika Eleonoran kirkon.

Venäjän vallan alla Vehkalahti nousi merkittävään asemaan, kun se vuosien 1743–1812 välisenä aikana toimi Haminan konsistorin keskuksena. Vuonna 1751 ruotsin- ja saksankielinen väestö rakensi itselleen uuden Elisabetin kirkon, kun aiempi kirkko oli tuhoutunut tulipalossa. Molempien kirkkojen johdossa oli kuitenkin edelleen Vehkalahden kirkkoherra.^[9][10]

Vehkalahden seurakunnasta on itsenäistynyt Sippolan seurakunta, joka muodosti ensin oman saarnahuonekuntansa ja sittemmin kappeliseurakuntansa, kunnes siitä tehtiin oma seurakuntansa vuonna 1861. Lavansaari kuului Vehkalahden seurakuntaan vuoteen 1763 asti. Haminan kaupungista muodostettiin oma seurakuntansa vuonna 1905.^[11][12]

Haminan ja Vehkalahden väestö oli aiemmin ollut yhden kirkkoherran alaisuudessa, mutta vuonna 1905 perustettiin erillinen Haminan seurakunta. Sen ensimmäinen kirkkoherra oli Uno Mikael Renvall, joka astui virkaansa 1915. Seurakunnan kirkkona toimi vuonna 1843 valmistunut Johanneksen kirkko.^[14]

• Uno Mikael Renvall 1915–1918
• Kustaa Lauri Helle 1919–1939
• Hjalmar Johannes Anstén 1940–1970
• Erkki Hirvonen 1970–1976
• Kosti Tapani Laitinen 1976–1998
• Juha Kaarlo Parjanen 1998–2003^[13]

Haminan kaupunki ja Vehkalahden kunta yhdistyivät vuoden 2003 alussa ja vuoden kuluttua myös seurakunnat yhdistyivät. Tänä aikana seurakunnan ainoana kirkkoherrana toimi Jari Pennanen, vuosina 2004–2010.^[13]

Varhaisin asiakirjatieto Virolahdesta itsenäisenä kirkkopitäjänä on vuodelta 1370. Nykyinen puukirkko on valmistunut vuonna 1768 ja sen rakennustöitä johti Tuomas Suikkanen. Kirkon vieressä on keskiaikainen kivisakasti^[15][16], joka on nykyisen Suomen itäisin keskiaikainen kirkkorakennus.^[17] Klamilan kyläkirkko valmistui 1955.^[18]

Miehikkälä oli alkujaan osa Virolahden seurakuntaa. Kirkkomatkat olivat pitkiä, ja 1800-luvun puolivälin jälkeen miehikkäläläiset alkoivat suunnitella oman seurakunnan perustamista. Päätös asiasta tehtiin vuonna 1863. Punatiilistä kirkkoa alettiin rakentaa 1879 ja se vihittiin käyttöön kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 1888 Miehikkälän ensimmäiseksi vakinaiseksi kirkkoherraksi tuli Johan Efraim Snellman, joka toimi virassa kuolemaansa 1910 asti. Vuoden 2007 alussa seurakunta liitettiin uudestaan Virolahden seurakuntaan ja se jäi toimimaan kappeliseurakuntana.^[9]

• Karl Henrik Huhtinen (vt) 1887–1888
• Johan Efraim Snellman 1888–1910
• H. Pärnänen (vt) 1910–1911
• Robert Immonen (vt) 1911–1914
• August Valfrid Leikkonen 1914–1917
• Kalle Vilhelm Keituri (vt) 1917–1922
• Juho Artturi Tevaluoto 1920–1921
• Toivo Multanen (vt) 1921–1924
• Lauri Rautajärvi 1924–1960
• Pauli Taisto Huuhtanen 1961–1966
• Kaarlo Asser Niininen 1967–1973
• Kari Ensio Nikulainen 1973–1978
• Leo Johannes Karkia 1979–2000
• Hannu Kalervo Pekkala 2000–2006^[21]

Vuoden 2011 alussa Hamina-Vehkalahden ja Virolahden seurakunnat yhdistyivät Haminan seurakunnaksi. Virolahti ja siihen kuulunut Miehikkälä jäivät kappeliseurakunniksi.^[9]

• Jari Pennanen 2011–2014
• Juha Tanska 2014–2021^[22][23]
• Anna Kinnunen 2022–^[24]

• 
  Marian kirkko Haminassa
• 
  Johanneksen kirkko Haminassa
• 
  Ristiniemen siunauskappeli Haminassa
• 
  Myllykylän siunauskappeli Haminassa
• 
  Leirikankaan siunauskappeli Haminassa
• 
  Virolahden kirkko
• 
  Klamilan kirkko Virolahdella
• 
  Miehikkälän kirkko