Finström

Finström
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°13′45″N, 019°59′20″E
Maakunta	Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta	Ålands landsbygd
Kuntanumero	060
Hallinnollinen keskus	Godby
Perustettu	–
Pinta-ala ilman merialueita	132,86 km² 283:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	172,50 km² 293:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	123,32 km²
– sisävesi	9,54 km²
– meri	39,64 km²
Väkiluku	2 637 227:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys	21,38 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	17,9 %
– 15–64-v.	59,9 %
– yli 64-v.	22,2 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	2,5 %
– ruotsinkielisiä	90,1 %
– muut	7,5 %
Kunnallisvero	19,50 % toiseksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Katarina Sundberg
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2012–2015[6]  • C  • Lib.  • S  • M  • ObS	8 5 2 1 1
www.finstrom.ax
Infobox OKNimi-testi OK

Finström on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Finströmissä oli 31. lokakuuta 2024 2 637 asukasta.^[2] Finströmin pinta-ala oli 1. tammikuuta 2022 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 172,50 km², josta 123,32 km² on maata, 9,54 km² sisävesialueita ja loput 39,64 km² merivesialueita.^[1]

Finström sijaitsee Manner-Ahvenanmaan keskiosissa. Sen länsipuolella on Hammarland, pohjoispuolella Geta, itäpuolella Saltvik ja Sund ja eteläpuolella Jomala. Kunnan keskuspaikka on Godby, jossa sijaitsevat kunnanvirasto, kaupat, pankki, posti ja koulu. Getaan vievä päätie 4 erkanee siellä Sundin Prästöhön vievästä päätie 2:sta. Päätie 2 ylittää aiemmin vaikeasti ylitettävän Färjsundetin salmen Saltvikin rajalla vuonna 1937 valmistunutta Färjsundin siltaa pitkin. Ennen siltaa tie puhkaisee Färjsundin tunnelissa kallion, jonka päällä on kahvila Uffe på berget sekä näkötorni. Finströmin toinen peruskoulu sijaitsee Pålsbölessä.

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 90,1 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Suomenkielisiä on vain 2,5 prosenttia. Finström on Suomen toiseksi ruotsinkielisin kunta.^[4] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1951.^[7]

Pålsbölen kylässä, entisessä Strömsvikin kartanossa, on vuodesta 1898 toiminut Ahvenanmaan kansanopisto (Ålands folkhögskola), joka aloitti toimintansa Jomalassa vuonna 1895.^[8]

Finström, Jomala ja Saltvik muodostavat yhdessä Ahvenanmaan merkittävimmän maatalousalueen. Godbyssa toimii panimo Ålands Bryggeri, joka valmistaa Stallhagen-olutta.^[8]

Huolimatta sijainnistaan Ahvenanmantereen keskiosassa Finströmin maisemakuva on saaristomainen, koska monet kapeat merenlahdet työntyvät eri suunnilta syvälle kunnan alueelle. Maankohoamisen vuoksi monien lahtien pohjukat ovat aikaa myöten kuroutuneet pieniksi järviksi. Godbyn länsipuolella sijaitsevat Ahvenanmaan suurimmat järvet, suurimpana Långsjön - Markusbölefjärden. Pinnanmuodostukseltaan Finströmin alue on tasaista tai loivasti kumpuilevaa. Kunnan pohjoisosassa korkeuserot ovat kuitenkin suurempia muun Ahvenanmantereen pohjoisosan tavoin. Maakunnalle leimaa-antava punainen graniitti on hyvin näkyvissä jyrkänteissä ja avokallioilla. Kasvillisuus on varsin rehevää ja runsaslajista ja metsät ovat monin paikoin lehtomaisia.^[8]

Finströmin alueelta on tehty erittäin runsaasti muinaislöytöjä. Pysyvä asutus lienee syntynyt ajanlaskun alun jälkeisen ensimmäisen vuosituhannen puolivälin tienoilla, jolloin ensimmäiset asukkaat saapuivat Ruotsista. Kunnasta on löydetty myös kaksi viikinkiaikaista aarrekätköä, jotka sisälsivät löydettäessä muun muassa arabialaisia rahoja. Toisaalta nämä kätköt voivat olla merkkinä finströmiläisten yhteyksistä Keski-Venäjälle, mutta toisaalta ne voivat olla myös viikinkien ryöstösaalista. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Finströmissä oli 106 veroa maksanutta taloa, joten väkiluku lienee ollut noin 650–700.^[8]

Finströmin tiedetään olleen oma kirkkoherrakuntansa jo vuonna 1322. Seurakunnasta erosi Geta vuonna 1906.^[9] Nykyään näillä kunnilla on kuitenkin yhteinen evankelisluterilainen seurakunta, Finström-Geta församling, joka kuuluu Porvoon hiippakuntaan.^[10]

Finströmin kirkko on yksi Ahvenanmaan keskiaikaisista kivikirkoista. Tohtori Markus Hiekkanen on ajoittanut tämän arkkienkeli Mikaelille omistetun kirkon rakentamisen vuosille 1445–1455. Kirkon nykyiset urut ovat valmistuneet vuonna 1974. Vanhat urut, jotka ovat nyt kirkon eteisessä, ovat edelleen käyttökunnossa. Kirkon vieressä on Ahvenanmaan kansansivistysoloihin aikanaan keskeisesti vaikuttaneen, Finströmin kirkkoherrana vuosina 1834−1875 toimineen, Frans Peter von Knorringin patsas. Von Knorringin aloitteesta perustettiin Godbyhyn vuonna 1854 merikoulu, joka siirrettiin Maarianhaminaan vuonna 1866.^[8]

Vuosina 1638–1910 käytössä ollut Tukholman ja Turun välinen historiallinen Suuri Postitie kulki Finströmin alueella Bjärströmin, Ämnäsin ja Godbyn kylien kautta. Tämä tie on edelleen helposti kuljettavissa ja se on merkitty puisin kilometripylväin.^[8]

Finströmin huomattavin maatila on ollut Grelsbyn kartano Godbyn luoteispuolella. Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf kävi kartanossa Suomen sodan aikana vuonna 1808 ja tarkasti siellä armeijansa. Kartanon paikalla toimii nykyisin Ahvenanmaan mielisairaala.^[8]

Godbyn taistelu käytiin Finströmissä Suomen sisällissodan aikana 1918.

Bergön saareen perustettiin vuonna 1959 Åbo Akademin Husön biologinen asema, joka tutkii etenkin meriluontoa.^[11]

Suomen Kansallisoopperan johtaja, oopperalaulaja Walton Grönroos oli kotoisin Finströmistä. Arkkitehti Lars Sonck vietti lapsuutensa ja nuoruutensa sekä sittemmin kesiään Finströmissä ja sai Finströmin kirkosta vaikutteita suunnittelemaansa Tampereen tuomiokirkkoon. Kirjailijana tunnettu pappi Valdemar Nyman toimi Finströmin kirkkoherrana.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Finströmissä oli 2 580 asukasta, joista 1 055 asui taajamissa, 1 467 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Finströmin taajama-aste on 41,8 %.^[13] Finströmin taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:^[14]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Godbyn taajama sijaitsee pääosin Finströmissä, mutta pieniltä osin myös Jomalassa. Ödkarbyn taajama ulottuu pääosin Saltvikin kunnan alueelle.

Finströmissä toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Pohjois-Ahvenanmaan seurakunta.^[15]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Finströmin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.^[16]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Finströmin kunnan nykyisellä alueella.^[17]

• Finström församling (liitetty Finström-Geta församlingiin 1985)
• Finström-Geta församling (liitetty Pohjois-Ahvenanmaan seurakuntaan 2022)^[18]

Kunnassa on 24 kylää: Bamböle, Bartsgårda, Bastö, Bergö, Bjärström, Emkarby, Enbolstad, Godby, Grelsby, Kulla, Markusböle, Pettböle, Prästgården, Pålsböle, Rågetsböle, Strömsvik, Stålsby, Svartsmara, Tjudö, Torrbolstad, Tärnebolstad, Vestanträsk, Åttböle ja Ämnäs.^[19]

Finströmin alue on historiallisesti ruotsinkielistä aluetta. Finströmin ruotsinkielinen murre luetaan ahvenanmaanruotsin Länsi-Ahvenanmaan murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Manner-Ahvenanmaalla puhuttu Länsi-Ahvenanmaan murre on lähimpänä Uplannin murteita.^[20]

Finströmin pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla metsästäjän emännän hirvipata (jägarfruns älggryta).^[21]

• Luettelo Finströmin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Finström.

• Finströmin kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
• Tilastokeskus - Finströmin avainluvut