Antero Nyrkkö
| Antero Nyrkkö | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.4.1919–4.9.1922
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Viipurin läntinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. helmikuuta 1889 Viipuri |
| Kuollut | 27. lokakuuta 1928 (39 vuotta) Viipuri |
| Ammatti | satamatyömies, piirisihteeri |
Anders (Antero) Edvard Nyrkkö (26. helmikuuta 1889 Viipuri – 27. lokakuuta 1928 Viipuri) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1922.[1] Hän oli sisällissodan jälkeisten vuosien merkittävimpiä viipurilaisia sosialidemokraatteja.[2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antero Nyrkön vanhemmat olivat viipurilainen työmies Matti Nyrkkö (1857-1926) ja Saara Makkonen (1858-1931).[1] Kansakoulun jälkeen hän työskenteli muun muassa satamatyömiehenä. Nyrkkö hankki sivistystä itseopiskelulla ja liittyi 17-vuotiaana Talikkalan työväenyhdistykseen. Nyrkkö toimi aktiivisesti Suomen Sosialidemokraattisessa Nuorisoliitossa ja oli erityisen kinnostunut ajamaan uskonnonvapautta. Suoritettuaan Sosialidemokraattisen puolueopiston kurssin 1911-1912 hän siirtyi puoluetehtäviin toimien muun muassa kiertävänä puhujana. Nyrkkö vaikutti myös Suomen Tehdas- ja Sekatyöväen Liitossa ja oli Suomen Kuljetustyöntekijäin Liiton alaisen Viipurin Satamatyömiesyhdistyksen taloudenhoitaja.[3] Hän pysyi erossa sisällissodan tapahtumista, mutta toimi punaisten valitseman Viipurin maalaiskunnan kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana.[4]
Syksyllä 1918 Nyrkkö oli käynnistämässä sodan lamauttamaan sosialidemokraattien puoluetoimintaa. Hän oli myös perustamassa sanomalehti Kansan Työtä ja kuului lehden johtokuntaan. Vuonna 1919 Nyrkkö valittiin sosialidemokraattien Viipurin läntisen vaalipiirin piirisihteeriksi ja samana vuonna hänestä tuli kansanedustaja.[3] Nyrkkö oli presidentin valitsijamies vuoden 1925 presidentinvaaleissa sekä Viipurin maalaiskunnan kunnavaltuuston puheenjohtaja ja Viipurin kaupunginvaltuuston jäsen.[1] Antero Nyrkkö kuoli Papulan sairaalassa pitkäaikaiseen keuhkotautiin lokakuussa 1928 vain 39-vuotiaana.[2] Hän oli Viipurin seudun hautausmaayhdistyksen perustajana aktiivisesti puuhannut kaupunkiin uskonnotonta hautausmaata, joka valmistui syksyllä 1928 Viipurin maalaiskunnan Karhunsuolle Viipurin maaseurakunnan uuden hautausmaan viereen. Nyrköstä tuli ensimmäinen Sovintola-nimiseen hautausmaahan haudattu vainaja.[5][6]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antero Nyrkön puoliso oli viipurilainen Sofia Seppänen (1888-1973), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1915.[1] Heillä oli kaksi lasta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Antero Nyrkkö Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 9.1.2016.
- ↑ a b Toveri Antero Nyrkkö kuollut. Kansan Työ, 29.10.1928, nro 252, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.12.2024.
- ↑ a b c † Antero Nyrkkö. Kansan Työ, 30.10.1928, nro 253, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.12.2024.
- ↑ Viipurin pitäjän valtuutettujen kokous. Työ, 12.2.1918, nro 27, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.12.2024.
- ↑ Toveri Antero Nyrkön maahanpanijaiset. Kansan Työ, 5.11.1928, nro 258, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.12.2024.
- ↑ Kirkosta eronneiden uusi hautausmaa vihittiin eilen. Kansan Työ, 5.11.1928, nro 258, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.12.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antero Nyrkkö Wikimedia Commonsissa
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
