Algoritmit viestinnässä

Viestinnässä käytetään useita algoritmeja, jotka vaikuttavat sisällön esittämiseen.

Algoritmit lukevat sosiaalisen median käyttäjiä lukuisia erilaisia toimintoja ja tulkintoja käyttäen. Ihmiset ovat pitkälti sosiaalisen median kanavilla näytettävien sisältöjen lähde. Periaatteessa ihmiset luovat jatkuvasti omaa kuplaansa some-kanavillaan. Esimerkiksi jos tykkää kissoista somessa, lisää samalla kissasisältöjen määrää omissa uutisvirroissaan.^[1]

Sitran vuonna 2021 julkaisemassa raportissa esitetään, että perinteisten tiedon portinvartijoiden, eli journalistisen median rinnalle ja ohi ovat kasvaneet uudet datan portinvartijat. Näitä ovat someyhtiöt ja niiden algoritmit. Pieni muutos somealustojen käyttöliittymissä tai sisältöjä suodattavissa algoritmeissa saattaa johtaa merkittäviin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi kun Facebook päätti painottaa käyttäjien lähimpien ystävien ja perheen päivityksiä uutisvirroissa mainosten ja mediasisältöjen sijaan, se johti alustavien tutkimusten mukaan poliittisesti kiistanalaisten aiheiden ja ärtyneiden reaktioiden määrän kasvuun.^[2]

Facebookissa erilaiset yhteisöt tai Twitterissä suositut ihmiset ovat solmukohtia, joiden ympärille verkostot rakentuvat. Kun näihin palveluihin tulee uusia käyttäjiä, myös he päätyvät helposti seuraamaan jo valmiiksi tunnettuja suosittuja käyttäjiä. Monien alustojen algoritmit on myös ohjelmoitu suunnittelemaan käyttäjille jo ennestään suosittuja profiileja.^[2]

Algoritmit vahvistavat jo ennestään suosittujen sisältöjen suosiota. Se selittää digitaalisen ajan suuryritysten, kuten Googlen ja Facebookin hallitsevaa asemaa. Yhtiöistä on tullut solmuja, jotka pitävät kasassa kokonaisia globaaleja verkostoja.^[2]

Sitran raportissa todetaan, että sosiaalisessa mediassa piilee yhä valtava demokratiapotentiaali, mutta vallalla olevat trendit vievät kehitystä väärille urille. Valta keskittyy suurille teknologiayhtiöille, jotka eivät ole lupauksistaan huolimatta saaneet väärien tietojen leviämistä kuriin. Somealustojen huomion kalasteluun ohjaavat kannusteet ovat ruokkineet vihaa ja ärtymystä siinä määrin, että halukkuus osallistua julkisiin keskusteluihin laskee.^[2]

Uusi hybridinen mediaympäristö on uudentyyppinen pelikenttä, jossa vahvat vaikuttajat luovat itse omat pelisääntönsä. Siinä voittajia ovat toimijat, jotka pystyvät hyödyntämään kaikkia toimiviksi todettuja somenarratiivien ja algoritmisen eskalaation keinoja saadakseen mahdollisimman suuren näkyvyyden.^[2]

Digitaalisia alustoja koskevan sääntely-ympäristön muotoutuminen ja markkinoiden kehittyminen ovat olennaisia tulevaisuuden kannalta. Raportissa on luotu neljä vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa: huomioalgoritmien tyrannia, portinvartijoiden kasvava valta, luottamusta vahvistavat verkostot ja eriytyvät mediatodellisuudet.^[2]

Julkisen sanan neuvosto antoi vuonna 2019 lausuman, jonka nimi on Lausuma uutisautomatiikan ja personoinnin merkitsemisestä. Tarkoituksena on määritellä algoritmisten apuvälineiden käyttö osaksi journalistista työtä. Lisäksi lausumassa annetaan suosituksia uutisautomatiikan ja personoinnin merkitsemisestä, joka oli siihen asti ollut epäjohdonmukaista.^[3]

Algoritmisten apuvälineiden käyttö journalistisessa työssä vaikuttaa siihen, mitä julkaistaan, millaisin painotuksin ja kenelle. Nämä eivät ole mekaanisia valintoja, vaan journalistisen päätöksenteon ydintä. Algoritmisten apuvälineiden käytöstä journalistisessa työssä seuraa, että koska Journalistin ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä, on lukijoiden, katselijoiden ja kuuntelijoiden mahdollista kannella JSN:lle myös silloin, kun he epäilevät, että ohjeita on rikottu algoritmeja käyttämällä.

Lausumassa muistutetaan, ettei journalistista päätösvaltaa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille, mikä koskee myös toimituksen ulkopuolisia algoritmien kehittäjiä. Tämä ei kuitenkaan edellytä, että kaikki apuvälineet tulisi koodata toimituksissa tai että päätoimittajan tulisi tuntea algoritmien toimintalogiikka perin pohjin.^[3]

• Datajournalismi

• Mäntylä, Juha-Matti: Kyllä, algoritmit uhkaavat demokratiaa – Valta luisuu some-miljardööreille Yle Uutiset. 3.2.2018. Viitattu 21.9.2020.
• Algoritmit ja mediankäyttö, Mannerheimin lastensuojeluliitto. 12.3.2021.