Lukonmäki

Lukonmäki on Tampereen kaupunginosa, joka sijaitsee Kaakkois-Tampereella.^[1] Se rajoittuu lännessä Hervannan valtaväylään, etelässä Hervannan kanjoniin, idässä Kaukajärven kaupunginosaan ja pohjoisessa Tampereen itäiseen ohitustiehen. Naapurikaupunginosia ovat Hervanta etelässä, Kaukajärvi idässä, Hallila lännessä ja Viiala pohjoisessa. Turtolankatu jakaa Lukonmäen kahdeksi osaksi pohjois–etelä suunnassa: varsinainen Lukonmäki on lännessä ja Finninmäki idässä. Lukonmäen tilastoalueella asui vuoden 2023 lopulla 2 869 asukasta.^[2]

Lukonmäen nimen pohjana on vanha paikannimi, ja Lukonmäen rinnakkaisniminä ovat olleet käytössä myös Lukonojanahde, Kilometrimäki ja Pitkäahde. On esitetty, että Lukonmäki olisi saanut nimensä siellä asuneesta torpparista Matti Lukosta, mutta todennäköisemmin luonnonpaikka Lukonmäki on antanut nimensä torpalle. Messukylän alueella on ollut pysyvää asutusta jo yli tuhat vuotta, ja luonnollista on, että niin tärkeällä maamerkillä kuin Lukonmäellä on ollut nimi jo ennen kuin sinne pystytettiin ensimmäistäkään asumusta. Hämäläismurteissa appellatiivi lukko tarkoittaa paitsi 'oven, portin tms. sulkemiseen tarvittavaa esinettä', myös 'syvää ja jyrkkäreunaista notkoa, kuoppaa tai painannetta harjussa tai mäessä'. Jälkimmäinen kuvaus sopii varsin hyvin Lukonmäen alueen topografiaan.

Alueelta tunnetaan luonnonpaikka Lukonoja, jonka varrella sijainnut Turtolan talon Lukonojan torppa mainitaan isonjaon kartassa vuodelta 1784. Läheisen Särkijärven Lukonmäen puoleinen lahti on nimeltään Lukonlahti.

Lukonmäen kaupunginosan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1973.^[3] Sitä ennen 1900-luvun alkupuolella alueella oli asutusta vain Finninmäen etelä- ja länsipuolella (Finninmäki) sekä nykyisten Pirkonkaivonkadun, Almanahteen ja Keissunkadun alueella (Lukonmäki). Ennen lähiön rakentamista alueella asui vain noin 200 henkeä, mutta 1970-luvun jälkipuoliskolla väestämäärä lähti nopeaan kasvuun.

Lukonmäen ja Finninmäen välistä kulki maantie Viialasta Hervannanmaalle. Tie lähti Viialan kartanolta (nyk. Vasaratie 22:n kohdalla), laskeutui Vihiojalle ja ylitti ojan nykyisen Leipakantien sillan kohdalla. Tästä tiestä haarautui pienempi tie ylös kohti Lukonmäen taloryhmää maantien jatkaessa Vihojan varttan nykyisen Leipakantien linjauksen mukaisesti. Siitä tie kaartui lounaaseen nykyisen Muulankadun alkupään mukaisesti ja sitten etelään nykyisen Yrttikadun linjan mukaisesti. Sen jälkeen se kulki suunnilleen nykyisen Turtolankadun kohdalla käytännössä Hervannanrinteen laelle saakka. Tosin rinteen alapäässä tie teki jyrkän mutkan nykyisen tien itäpuolella.^[8]

Usein Lukonmäestä Hervantaan jyrkästi nousevaa Turtolankadun eteläisintä osuutta kutsutaan harhaanjohtavasti Lukonmäeksi. Rinne on oikeasti kuitenkin Pitkäahde. Vanhan kartta-aineiston perusteella Lukonmäen sijainti ei ole muutenkaan aivan itsestäänselvyys. Vuosien 1953 ja 1960 peruskartoissa Lukonmäellä tarkoitetaan nykyisten nykyisten Pirkonkaivonkadun, Almanahteen ja Keissunkadun kohdalla olevaa kalliota sekä Hervantaan nousevaa rinnettä.^[8][9] Näin on myös vielä vuoden 1975 peruskartassa, mutta Hervannanrinteellä on kaksi nimeä: Pitkäahde ja Lukonojanmäki. Lisäksi nykyinen Lukonkallio on nimetty Kierikanmäeksi.^[10][11][12]

Pirjonkaivonkadun nimen taustalla on Pirjonkaivo-niminen lähde, josta paikalliset asukkaat hakivat aikoinaan ruokavetensä. Lähde oli olemassa vielä 1970-luvulla, vaikkakaan ei enää käytössä vedenhakupaikkana.^[13] Finninmäen kallion itäpuolella Finninmäenkadun ja Finninmäen maisemapellon välissä on historiallinen kivirakennelma. Pienessä metsikössä pellonreunassa on luontainen kallionpaljastuma jonka ympärille on tehty ympyränmuotoinen, matala muurimainen latomus. Rakennelman pohjoisreunalla mäen juurella on kiviaitaa ja rakennelman luo johtava kivetty polku. Rakennelma ei liene esihistoriallinen.^[14]

Lukonmäki on nimensä mukaisesti suuri kalliomäki, joka alkaa aivan Hervannan kanjonin eli Koivusenojannotkon pohjoispuolelta. Lukonkallion lakea ja etelärinnettä lukuun ottamatta alue on rakennettua ympäristöä. Lukonkallion korkein kohta on yli 140 metriä merenpinnasta, joten nousua entisen laskettelukeskuksen pohjalta huipulle on 40 metriä. Lukonkallion laen eteläpuolella kulkee talvisin huoltamaton kävelytie itä-länsisuunnassa Kierikankadun päästä Ikämiestenkadulle. Lukonkallion metsässä risteilee paljon pienempiäkin polkuja.^[15]

Lukonmäen länsirinteellä ja rinteeltä Hervannan valtaväylän suuntaan Ikämiestenkadun molemmin puolin olevien kujien varrella on kymmeniä pääasiassa 1970-luvulla rakennettuja omakotitaloja ja muutama näitä uudempi rivitalo. Lukonmäen itärinteellä Kierikankadulla ja sen sivukujilla on noin tusinan verran omakotitaloja ja pohjoisempana Turtolankadun varrella myös rivitaloja. Lukonmäen pohjoisosassa, Lukonpuistossa, on kesäisin urheilukenttänä toimiva luistinrata, ja sen ympäristössä runsaasti rivitalo- ja omakotitaloasutusta.

Lukonmäen eteläosassa Turtolankadun varrella on päivittäistavarakauppa sekä pieni pizzeria. Samassa kiinteistössä toimii Lukonmäen päiväkoti, jossa on noin 60 lasta.^[16] Lukonmäenkadun ja Turtolankadun risteyksessä on Lukonmäen grilli, jossa myydään perinteisten grilliruokien lisäksi elintarvikkeita. Tampereen opiskelija-asuntosäätiöllä on Turtolankadun itäpuolella opiskelija-asuntoja: asunto-osakeyhtiöt Lukonkruuti, Lukonkierikka ja Lukonlysti^[17][18][19]. Näistä vanhemmat Turtolankatu 31–33:n talot tullaan purkamaan ja tilalle rakennetaan tiiviimmin ja korkeampia, 4–6-kerroksisia asuinkerrostaloja. Kaavaehdotus oli esillä 7.1.2025 asti, ja parhaillaan ehdotus odottaa kaupunginvaltuuston hyväksyntää.^[20][21]

Lukonmäki tunnetaan hyppyrimäistään, jotka sijaitsevat Hervannan kanjonin etelärinteellä laskettelurinteiden vieressä. Hervannan kanjonista lähtee myös puolentoista kilometrin mittainen valaistu hiihtolatu, joka johtaa valaistulle Hervanta–Koivistonkylä-ladulle. Hyppyrimäkien ja Pitkänahteen välissä oleva laskettelukeskus lakkautettiin 2019 ja rakennukset alueelta on purettu. Kesällä 2023 kaupunki keräsi yleisöltä ja järjestöiltä ideoita alueen kehittämiseksi.^[22] Rinteestä on tarkoitus kehittää vuosina 2025–26 monipuolinen ulkoilu- ja virkistysalue. Rinteessä olevia maastopyöräratoja kehitetään edelleen. Rinteeseen rakennetaan erityinen mäkijuoksurata ja kuntoportaat, lisäksi alas tulee ulkokuntosali sekä mäen päälle oleskeluun ja piknikkiin soveltuva niitty.^[23]