Porvoon tuomiokirkko
Porvoon tuomiokirkko Borgå domkyrka |
|
---|---|
Porvoon tuomiokirkko heinäkuussa 2018 |
|
Sijainti | Porvoo |
Koordinaatit | |
Rakentamisvuosi | 1400-luku useassa vaiheessa |
Suunnittelija | Pernajan mestari, Carsten Nubuhr[1] |
Materiaali | harmaakivi |
Tyylisuunta | gotiikka |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Porvoon tuomiokirkko (ruots. Borgå domkyrka) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan tuomiokirkko, joka edustaa tyyliltään 1400-luvun myöhäisgotiikkaa. Lisäksi kirkkoa käyttää Porvoon suomalainen seurakunta. Suomenkielisen seurakunnan kautta tuomiokirkko kuuluu myös Helsingin hiippakuntaan.
Kirkossa järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi runsaasti häitä, kastejuhlia ja hautajaisia. Kirkko on myös Porvoon suosituin matkailukohde.
Porvoon vuoden 1809 valtiopäivillä keisari Aleksanteri I otti tuomiokirkossa vastaan säätyjen uskollisuudenvalan sen jälkeen kun oli luvannut pitää voimassa Suomen vanhat lait.
Kirkosta tuli tuomiokirkko vuonna 1723, kun Viipurin hiippakunta siirrettiin Porvooseen. Tasan 200 vuotta myöhemmin, vuonna 1923 siihenastinen Porvoon hiippakunta siirrettiin Tampereelle, ja uusi Porvoon hiippakunta on siitä asti käsittänyt rannikon ruotsinkieliset ja kaksikieliset ruotsienemmistöiset seurakunnat.
Kirkkorakennus
Kirkon runkohuone oli alun perin hirsinen.[2] Muutamien historiallisten tietojen mukaan todennäköisesti vuosien 1410 ja 1420 välillä runkohuoneen ympärille rakennettiin kivinen runkohuone, joka oli suuruudeltaan noin 11 x 24 metriä. Tästä on enää jäänteitä kahdessa seinässä, jotka muodostavat nykyisen kirkon luoteisnurkan.[2] Nähtävissä on myös entinen umpeen muurattu sisäänkäyntiovi. Jo tämä aiempi kivikirkko oli mitä ilmeisimmin pyhitetty Neitsyt Marialle. Runkohuonetta laajennettiin vuoden 1450 paikkeilla noin neljä metriä itään ja kuusi metriä etelään päin.[2] Porvoon tuomiokirkko edustaa Suomessa 1400-luvun puolivälissä ilmestynyttä uutta rakennustapaa, jonka toi mukanaan Pohjois-Saksasta Suomeen muuttanut arkkitehti Pernajan mestari. Rakennystyyliä leimaavat muun muassa erikoinen länsi- ja itäpäätyjen koristelu sekä omaperäinen, 28-jakoinen tähtiholvirakenne. Porvoon tuomiokirkkoa pidetään yhtenä Suomen keskiajan ja koko historian merkittävimmistä rakennuksista.
Kirkossa on ollut urut jo 1600-luvulta lähtien. Nykyinen urkufasadi on Olof Schwanin rakentama vuodelta 1799. Kirkon nykyiset urut rakensi Urkurakentamo Veikko Virtanen vuonna 1978. Äänikertoja 44.
Kirkon alttaritaulu, Ehtoollinen, on Auguste Joseph Desarnodin maalaama, ja se jäljittelee Leonardo da Vincin Viimeistä ehtoollista. Istumapaikkoja kirkossa on 750.
Kirkkorakennuksen merkittäviä korjaustöitä ovat olleet holvien uudelleenmuuraus vuosina 1728–33 ja lehtereiden rakennus 1762–64. Vuosina 1977–1978 kirkkoa entisöitiin Nils Erik Wickbergin ja Heikki Havaksen suunnitelmien pohjalta muun muassa siirtämällä alttaritaulu pois päätyseinältä ja palauttamalla lehterikaiteen ja saarnastuolin väri harmaanvihreäksi.
Historia
Porvoon tuomiokirkko poltettiin useasti 1500-luvulla, ja se pääsi rapistumaan pahasti. Vuonna 1508 tanskalaiset hävittivät kirkon, vuonna 1571 ja 1590 kirkko poltettiin venäläisten hyökätessä. 1600-luvulla kirkko oli jälleen kunnostettu, mutta vuonna 1708 suuren Pohjan sodan aikana se jälleen poltettiin. Silloin rakennus tuhoutui täysin nokeentuneita seiniä, kuoriholvia ja pohjoislaivan holvia lukuun ottamatta. Porvoon tuomiokirkossa avattiin Porvoon valtiopäivät 1809, ja annettiin Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus. Jatkosodan aikana 1941 kirkkoon osui pommi, joka putosi katon ja holvien läpi räjähtämättä.
Toukokuussa 2006 kirkon katto tuhoutui yöllisessä tuhopoltossa, mutta sisätilat kärsivät ainoastaan savu- ja vesivahinkoja.[3] Kirkko otettiin korjaustöiden jälkeen uudelleen käyttöön vuonna 2008 ensimmäisenä adventtisunnuntaina.[4]
Kulttuurissa
Porvoon tuomiokirkon profiili on lyöty 2 euron erikoisrahaan, joka laskettiin liikkeelle vuonna 2009 Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Saman tapahtuman muistoksi julkaistiin myös kultainen 100 euron juhlaraha, jota koristaa sama kirkkoprofiili.
Kuvia
-
Kirkko, tapuli ja viereinen pikkukirkko.
-
Kirkko ennen paloa tammikuussa 2006
-
Kirkko palon jälkeen toukokuussa 2006
-
Tuomiokirkko sääsuojassa 2006
-
Panoramakuva kirkon pihasta.
-
Kirkkoa sisäpuolelta kuvattuna
-
Kirkon alttari
Katso myös
Lähteet
- ↑ Porvoon tuomiokirkko - Porvoon seurakuntayhtymä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Marianna Niukkanen: Porvoon kirkko ja kellotapuli keskiajalla Museovirasto. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 28.8.2008.
- ↑ Kerkelä, Lasse: Hovioikeus: Porvoon kirkkopalo vaaransi 150 ihmisen terveyden Helsingin Sanomat. 15.5.2007. Arkistoitu Viitattu 15.5.2007.
- ↑ Repo, Päivi: Porvoon tuomiokirkko vihitään adventtina Helsingin Sanomat. 21.11.2008. Viitattu 29.5.2021.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Porvoon tuomiokirkko Wikimedia Commonsissa
- Porvoon tuomiokirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Videopätkiä yms. Porvoon tuomiokirkon palosta 2006 YLEn sivustolla
- Porvoon tuomiokirkon kellonlyönnit (Arkistoitu – Internet Archive) (Ylen äänite)
- Porvoon tuomiokirkko (Arkistoitu – Internet Archive) - Porvoon suomalainen seurakunta
- Rakennusperinto.fi - Porvoon tuomiokirkon korjaus -uutisointi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Rakennusperinto.fi - Porvoon kirkko ja kellotapuli keskiajalla
Askola – Bromarv – Capella (Siuntio) – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) – Karjaa – Karkkila – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kerava – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) – Klaukkala (ortod.) – Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) – Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) – Loviisa – Masala – Merikappeli (Upinniemi) – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Pernaja – Pohja – Porvoo – Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko – Pornainen – Pukkila – Pusula - Rajamäki – Ruotsinpyhtää – Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) – Siuntio – Snappertuna – Söderkulla – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) – Vihti
Tuomiokirkkoja |
Espoo • Helsinki • Kuopio • Lapua • Mikkeli • Oulu • Porvoo • Turku • Tampere |
---|---|
Katedraaleja |
Uspenskin katedraali • Pyhän Nikolaoksen katedraali • Pyhän Kolminaisuuden katedraali • Pyhän Henrikin katedraali |
Paikkamäärältään suuria |
Kerimäki • Lapväärtti • Johanneksenkirkko • Nurmes • Keski-Porin kirkko • Heinävesi |
Vanhoja puukirkkoja |
Ulrika Eleonoran kirkko • Muhos • Petäjäveden vanha kirkko • Sammatti • Sodankylän vanha kirkko • Uudenkaupungin vanha kirkko • Vöyrin puukirkko |
Vanhoja kivikirkkoja |
Eckerö • Hammarland • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hollola • Jomala • Lemland • Nousiainen • Pernaja • Saltvik • Sund • Tyrvään Pyhän Olavin kirkko • Ulvila |
Modernistisia |
Kannonkoski • Lakeuden Risti • Nakkila • Rajamäki • Temppeliaukion kirkko • Varkauden pääkirkko |
Luovutettujen alueiden kirkkoja |
Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko • Kristuksen kirkastumisen katedraali • Viipurin tuomiokirkko • Viipurin vanha tuomiokirkko • Terijoen ortodoksinen kirkko |