Herrat täysihoidossa
Herrat täysihoidossa | |
---|---|
Elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja | Risto Orko |
Käsikirjoittaja |
R. R. Ryynänen Theodor Luts Georg Malmstén Risto Orko |
Tuottaja | Aarne Wuorenheimo |
Säveltäjä | Georg Malmstén |
Kuvaaja | Theodor Luts |
Leikkaaja | Risto Orko |
Lavastaja | Armas Fredman |
Pääosat |
Thure Bahne Toivo Pohjakallio Georg Malmstén |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomi-Filmi Oy |
Ensi-ilta | 3. joulukuuta 1933 |
Kesto | 66 minuuttia |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Herrat täysihoidossa on vuonna 1933 valmistunut suomalainen elokuvakomedia, jonka on ohjannut Risto Orko. Elokuva on Orkon esikoisohjaus.[1]
Juoni
Asuntoa etsivät ylioppilaat Toivo Päiviö (Thure Bahne) ja Unto Uramo (Toivo Pohjakallio) onnistuvat pääsemään asumaan Sofia Anderssonin (Elsa Rantalainen) omistamaan täysihoitolaan. Toivo ihastuu omistajan veljentyttäreen Aune Anderssoniin (Saimi Tuovinen), mutta pian molemmat ylioppilaat joutuvat häädetyiksi kadulle. Toivolla on myös kilpakosija, täysihoitolassa asuva oopperalaulaja Reino Kiljunen (Georg Malmstén), ja ylioppilaat päättävät järjestää tämän pois tieltä toisen täysihoitolan asukkaan, vanhapiika Varpu Kyyhkysen (Ella Eronen), avulla.
Näyttelijät
Thure Bahne | … | polyteekkari Toivo Päiviö |
Toivo Pohjakallio | … | ylioppilas Unto Uramo |
Georg Malmstén | … | oopperalaulaja Reino Kiljunen |
Saimi Tuominen | … | koululainen Aune Andersson |
Greta Pitkänen | … | palvelijatar |
Uuno Laakso | … | Uuno Sorjonen |
Ertta Virtamo | … | Selma Sorjonen |
Elsa Rantalainen | … | Sofia Andersson |
Ella Eronen | … | Varpu Kyyhkynen |
Toppo Elonperä | … | poliisi |
William Räisänen | … | Herra Hermostunut |
Aku Käyhkö | … | oopperan johtaja |
Eino Salmela | … | eräs herra |
Eino Kuittinen | … | herra Hiukkanen |
Tuotanto
Herrat täysihoidossa -elokuvan ensi-ilta oli 3. joulukuuta 1933 Helsingissä Kino-Palatsissa. Elokuvaa esitettiin 1930-luvulla kaksoisnäytännöissä yhdessä elokuvan Pikku myyjätär kanssa.[2]
Arviot
Aikalaiskriitikot suhtautuivat elokuvaan varsin myönteisesti, mutta myöhemmissä kritiikeissä elokuva leimataan ”pulakauden tuotteeksi”,[3] käsikirjoitusta pidetään kehnona ja itse elokuvaa tekoreippaana hullutteluna. Tyhjää on täytetty Malmsténin musiikilla.[1]
Lähteet
- ↑ a b AL: Herrat täysihoidossa. Päivän elokuvia, Tv-maailma 41/2012, s. 17.
- ↑ Muut tiedot, Elonet.fi, viitattu 15.10.2012
- ↑ Arviot, Elonet.fi