Yhteinen hyvä
Yhteinen hyvä tarkoittaa laajassa merkityksessään kaikkea sellaista aidosti arvokasta tai merkityksellistä, jonka moni voi jakaa ja joka edistää monen ihmisen onnea, kukoistusta tai hyvinvointia. Politiikassa yhteistä hyvää on perinteisesti pidetty valtiollisen yhteiskunnan ja sen hallinnon, lakien ja politiikkojen oikeudenmukaisena ja todellisena tavoitteena.[1]
Yhteinen hyvä oli poliittisen teorian keskeinen käsite vuosisatojen ajan Aristoteleen ajoista keskiajalle saakka, jolloin sitä käsitteli esimerkiksi Tuomas Akvinolainen. Niccolò Machiavellista ja Thomas Hobbesista alkaen yhteisen hyvän ovat vaiheittain korvanneet käsitykset yksilönoikeuksista, henkilökohtaisesta tai ryhmän vallasta sekä utilitaristiset käsitykset mielihyvän tai hyvinvoinnin maksimoinnista, joka ilmaistaan suurimman mahdollisen hyvän tuottamisena mahdollisimman monille. Tämä utilitaristinen paine ilmeni muun muassa nykyajan totalitaristisissa aatteissa, kuten kommunismissa ja fasismissa. Nykyajan liberaalidemokraattisessa maailmassa yhteinen hyvä on jälleen nostettu oikeuksien täydentäjäksi poliittisessa teoriassa ja julkisessa elämässä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Keys, Mary M. & Godfrey, Catherine (toim. Bevir, Mark): ”Common Good”, Encyclopedia of Political Theory, s. 237–244. Sage, 2010. ISBN 978-1-4129-5865-3