Valtatie 23

Valtatie 23 alkaa Porin keskustan tuntumasta. Porista tie kulkee noin 9 kilometrin matkan yhdessä valtatien 8 kanssa Söörmarkkuun, jossa valtatie 23 kääntyy ja jatkuu Kankaanpään kautta Parkanoon. Söörmarkun ja Parkanon välillä tie on hyvätasoinen ja hyvin suora, Kankaanpään ja Parkanon välinen tieosuus on lähes viivasuora. Kyseisellä osuudella Niinisalon kohdalla on lentokoneiden varalaskupaikka.

Parkanon kohdalla valtatie 23 on liitetty porrastettuna noin 11 kilometrin matkalla valtatiehen 3. Tämän jälkeen valtatie 23 jatkuu Kihniön, Virtain, Keuruun ja Petäjäveden kautta Jyväskylään. Tämä osuus on pääosin melko hyvälaatuinen, mutta monin paikoin mutkainen. Petäjävedeltä Jyväskylään tie kulkee yhdessä valtatien 18 kanssa.

Jyväskylän alueella tie kulkee ensin yhdessä valtatien 9 kanssa Rantaväylää ja sitten yhdessä valtateiden 4, 9 ja 13 kanssa Vaajakosken moottoritietä. Moottoritieosuuden jälkeen valtatiet kulkevat yhdessä Vaajakosken taajaman halki, mikä muodostaa liikenteen pullonkaulan. Jyväskylän seudulla valtatiellä 23 on peräti neljä epäjatkuvuuskohtia, joissa tie kääntyy.

Valtatie 23 jatkuu yhdessä valtatien 9 kanssa Hankasalmelle, jossa valtatie 23 kääntyy ja jatkuu Pieksämäen kautta Varkauteen. Pieksämäellä valtatie 23 kääntyy peräti neljässä liittymässä, jotka sijaitsevat lyhyellä etäisyydellä toisistaan. Varkaudessa tie kulkee kaupungin keskustan halki, mikä ruuhkauttaa joskus liikennettä.

Varkauden jälkeen tie jatkuu Joensuuhun. Varkauden ja Joensuun välillä tie on monin paikoin kapea ja mäkinen. Liperin Viinijärvellä tie kääntyy ja kulkee loppumatkan kohti Joensuuta yhdessä valtatien 9 kanssa. Liperin Ylämyllystä alkaa valtatien 9 kanssa yhteinen moottoritieosuus.

Valtatie 23 kulkee seuraavien maakuntien alueella: Satakunta – Pirkanmaa – Keski-Suomi – Etelä-Savo – Pohjois-Savo – Etelä-Savo (uudelleen) – Pohjois-Savo (uudelleen) – Pohjois-Karjala – Pohjois-Savo (uudelleen) – Pohjois-Karjala (uudelleen).

Valtatie 23 kulkee seuraavien kuntien alueella: Pori – Pomarkku – Kankaanpää – Jämijärvi – Parkano – Ikaalinen – Parkano (uudelleen) – Kihniö – Virrat – Keuruu – Petäjävesi – Jyväskylä – Laukaa – Hankasalmi – Pieksämäki – Joroinen – Pieksämäki (uudelleen) – Joroinen (uudelleen) – Pieksämäki (uudelleen) – Joroinen (uudelleen) – Varkaus – Leppävirta – Heinävesi – Leppävirta (uudelleen) – Heinävesi (uudelleen) – Liperi – Joensuu.

Porista Kankaanpäähän ajetaan lukuisia lähtöjä päivittäin. Jyväskylän ja Keuruun välillä on samaten kattava tarjonta. Pori-Jyväskylä-välillä ei ole julkisen liikenteen yhteyttä, vaan yhteys kiertää Tampereen kautta. Jyväskylän ja Joensuun välillä ajetaan päivittäin molempiin suuntiin yksi pikavuoro ja arkisin sitä täydentää myös toinen vuoro.

Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä nykyisestä valtatiestä 23 Noormarkun ja Parkanon välinen osuus oli kantatie 65 sekä Varkauden ja Joensuun välinen osuus kantatie 70. Suurimmalta osalta nykyisen valtatien reittiä tie kuitenkin puuttui kokonaan. Nämä osuudet on rakennettu pääosin 1960- ja 1970-luvuilla. Valtatie 23 tiestä tuli 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.

Käsite Järvi-Suomen tie syntyi 1960-luvulla. Jyväskylän ja Hankasalmen välin tie kulki valtatie 9:n linjaa pitkin. Hankasalmelta itään tie uusittiin vanhaa Pieksämäen tietä mukaillen. Jyväskylästä länteen tie tehtiin 1960–1970-luvuilla vanhaa Keuruun ja Petäjäveden tietä parantamalla ja oikomalla. Jyväskylän ja Petäjäveden välinen osuus rakennettiin vuosina 1965–1969. Keuruulta Parkanoon tie rakennettiin kokonaan uudelle linjalle. Jyväskylässä tielle rakennettiin uusi sisääntulo Keltinmäen ja Kypärämäen välistä Myllyjärvelle yhtyen valtatie 4:ään Keljossa. Tien viimeinen osuus valmistui 1978. Aluksi Porin ja Jyväskylän välinen tie oli kantatie 65 ja Hankasalmen ja Joensuun välinen osuus kantatie 70.^[1]

Valtatielle 4 Jyväskylän seudulle sekä valtatielle 6 sekä Valtatie 9 Joensuuhun tehdyt suunnitelmat koskevat myös valtatietä 23.

Liikennevirastolla on suunnitelma tien parantamisesta Varkauden ja Viinijärven välillä. Suunnitelmaan kuuluu kaarteiden oikaisuja, mäkiosuuksien loiventamista, keskikaiteellisten ohituskaistojen rakentamista, yksityistiejärjestelyjä ja tievalaistuksen lisäämistä. Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 53 miljoonaa euroa. Lukuun ottamatta Karvion kohtaa hanke hyväksyttiin Liikennevirastossa (nyk. Väylävirasto) helmikuussa 2014. Hanke aloitettiin maaliskuussa 2014 rakentamalla ohituskaistapari Varkauden Alakylän kohdalle. Hankkeen rakentamista jatkettiin vuosien 2015-2019 aikana rakentamalla ohituskaistaosuuksia Kypäräjärven ja Sarkamäen kohdille. Vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa osoitettiin 10.5 miljoonan euron suuruinen elvytyspaketti valtatien 23 parantamiseksi. Rahoitusta tullaan käyttämään liittymä- ja yksityistiejärjestelyihin, kallioleikkausten avartamiseen sekä valtatien pystygeometrian parantamiseen. Vuoden 2022 tietojen mukaan muilta osin hankkeen toteuttamisesta ei ole tehty päätöstä.^[2]

Porin Söörmarkkuun rakennettiin uusi eritasoliittymä korvaamaan vanha sekä liikennesujuvuudeltaan erittäin heikko valtateiden 8 ja 23 välinen tasoliittymä. Hankkeen rakentaminen aloitettiin vuonna 2018 ja hanke valmistui vuoden 2019 aikana.^[3]

• Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto)
• 020202 – Kartat 2007. Fonecta. (vanhentunut linkki)
• Eniro Kartat ja reitit Eniro.
• Google Earth -tietokoneohjelma. 2007. Google. (vanhentunut linkki)
• Google Maps 2007. Google.
• Grönroos, Matti: Valtatie 23 Pori–Joensuu, 517 km mattigronroos.fi.
• Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos.
• Retkikartta.fi 2007. Vantaa: Metsähallitus. Viitattu 12.1.2008.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtatie 23 Wikimedia Commonsissa