Tuomari Nurmio

Hannu Nurmio on syntynyt Helsingissä ja asui siellä elämänsä ensimmäiset vuosikymmenet. 1990-luvulla hän asui Riihimäellä, vuonna 2002 hän muutti Espooseen, vuonna 2015 Helsinkiin^[2][3][4] ja neljän vuoden kuluttua takaisin Espooseen.^[5] Nurmion vanhemmat olivat Viljo Johannes Nurmio (1923–1963), joka oli lakimies ^[2] ja Laila Porttinen ^[2]. Oppikoulua hän kävi Kalliossa Helsingin Toisessa Lyseossa eli Tossussa ja jäi muun muassa kerran luokalleen. Vaihdettuaan Suomalaiseen yhteiskouluun hän alkoi menestyä paremmin. Rokkibändi Edisonin sähköbasso vaihtui akustisempaan tyyliin, kun hän tapasi rippikoululeirillä Mustasaaressa folk- ja musiikkihenkisiä ystäviä, joiden kanssa hän myös soitteli kitaraa ja myöhemmin vietti aikaansa Töölön suunnalla.^[6]

Nurmio kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1971.^[7]

Nurmio aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa 1971 opiskelemalla yleistä historiaa, mutta siirtyi pian oikeustieteeseen. Ennen muusikonuraansa Nurmio työskenteli oikeustieteen opintojensa ohella toimittajana, ensin Soihdunkantaja-lehdessä ja myöhemmin Ohjelmakeskuksen julkaiseman Uusi Laulu -lehden päätoimittajana.

1980-luvun alussa hän oli jo “päättänyt pyhästi” lopettaa opintonsa, mutta pyörsi päätöksensä ajatellen, että “tehty duuni valuisi hukkaan”. Musiikillisen läpimurtonsa jälkeen hän jatkoi sitkeästi opintojaan. Lopputyön nimi oli “Kidutuksen kielto kansainvälisessä oikeudessa”. Hän valmistui oikeustieteiden kandidaatiksi vuonna 1983. Toisin kuin yleensä kerrotaan, ettei hän olisi tehnyt päivääkään koulutustaan vastaavaa työtä, hän on itse asiassa tehnyt sitä muutaman päivän ajan. Hän nimittäin ajoi erään leskirouvan vahingonkorvauskannetta ja voitti tapauksen. “Olen siis voittanut sata prosenttia jutuistani.” Hän sai myös tarjouksen toimia Matti Wuoren avustajana, mutta ei ottanut tuota työtä vastaan.^[8]

Nurmio keikkaili jo 1970-luvun puolivälissä eri kokoonpanojen kanssa ja soolona muun muassa nimellä Hande Nurmio sekä erityisesti yhtyeensä Dusty Ramblers kanssa, joka levytti kappaleen "Oi mutsi mutsi" kokoelma-EP:lle Stadin Spartakiadit vuonna 1977. Köyhien ystävät keikkaili jo loppuvuodesta 1978 esittäen joitakin myöhemmille levyille päätyneitä kappaleita.

Nurmio yritti 1970-luvun lopulla parin vuoden ajan saada levytyssopimusta Love Recordsilta. Hän lähetti sinne demonauhojaan sekä myös pelkkiä laulutekstejään, toivoen että joku muu voisi niitä levyttää. Lopulta hänelle annettiin tasan yksi mahdollisuus: “Olin eräänlainen väliinputoaja. Levy-yhtiön näkökulmasta olin vasemmistolainen takinkääntäjä enkä autenttinen, ei-poliittinen rock-artisti, vaikka juuri rock-musaa olin rämistellyt jo varhaisteini-iästä asti.”^[8]

Nurmio julkaisi ensimmäisen singlensä, Love Recordsin antaman armopalan, yhtyeensä Orpojen tuki kanssa toukokuussa 1979.^[9] Singlellä soittivat studiomuusikot Hasse Walli (kitara), Make Lievonen (basso) Ahti Marja-aho (viulu), Pedro Hietanen (hanuri), Ronnie Österberg (rummut)^[6].

Singlen B-puolen kappaletta "Valo yössä" tarjottiin MTV:n Syksyn sävel -kilpailuun, mutta se ei tullut valituksi.^[6] Kun kilpailuun lähetetyistä mutta mukaan kelpaamaattomista kappaleista koostettiin ohjelma “Syksyn sävelen satoa”, kappaletta ei huolittu mukaan edes siihenkään. Myöskään levy-yhtiö ei uskonut kappaleeseen, vaan piti sen tekstiä liian kirjallisena. Sen alkumuoto olikin Hämäläis-Osakunnan lehdessä ilmestynyt runo Juopon reissu. Sen yhtenä innoituksen lähteenä oli runoilija Lauri Viita legendaarisine taksiajeluineen. Kappaleesta tuli kuitenkin odottamatta suuri hitti: se oli kolme kuukautta Suomen singlelistan ykkösenä.^[9] Sen sijaan A-puolen vanhasta virrestä "Oi Herra, jos mä matkamies maan" tehty blues-sovitus "Kurja matkamies maan" herätti suurta pahennusta ja sen soittoa Yleisradiossa vältettiin ensimmäisen soittokerran jälkeen. Myöskään Raha-automaattiyhdistys ei hyväksynyt sitä levyautomaatteihinsa, ja siksi levystä tehtiin kohta uusi painos, jossa A-puoleksi oli valittu "Oi mutsi mutsi".^[10] Nyt yhtyeeksi oli vaihtunut Köyhien ystävät, joka soitti enemmän rautalanka-tyylisesti kitara-rummut-basso-pohjalta. Mukana ei ollut enää haitaria eikä viulua. Tällä kokoonpanolla tehtiin ensimmäinen LP-levy Kohdusta hautaan. Siitä tuli suuri menestys.

Vuosikymmenen alkaessa Nurmio oli jo tunnettu ja suosittu artisti. Toinen LP-levy Maailmanpyörä palaa ilmestyi vajaa vuosi ensimmäisen jälkeen. Se oli tyylillisesti täysin erilainen. Yhtyeenä oli nyt Viides kolonna. Aiempi yhtye Köyhien ystävät jatkoi suosiotaan ilman Nurmiota nimellä Agents.

Kolmas levy Lasten mehuhetki ilmestyi vuonna 1981. Se tehtiin jälleen eri kokoonpanolla kuin edellinen. Nurmio itse soitti kitaraa ja lauloi, rummuissa oli Köyhien ystävien Juha Takanen, bassossa ja koskettimissa Ahti Marja-aho ja puhaltimissa Pentti Lahti. Levyn tyyli poikkesi jälleen edellisestä, ja se oli sekä musiikillisesti että sanoituksellisesti yhtenäinen teemallinen kokonaisuus. Musiikkityyliltään levy oli raaempi ja rosoisempi, Nurmion säröinen kitara oli pääosassa ja sitä tukivat puhaltimet ja viulu. Levyn nimikappaleesta ”Lasten mehuhetki” tuli hitti ja Suomi-rockin klassikko.

Vuonna 1982 ilmestynyt Punainen planeetta oli taas tyyliltään erilainen, edellistä levyä seesteisempi. Sen muusikkokaarti oli taas hieman vaihtunut, joskin Ahti Marja-aho oli edelleen mukana.

Vuonna 1984 ilmestyneellä albumilla Meet the Meatballs tyyli oli jälleen muuttunut. Nyt monet muusikoista esiintyivät vieraskielisillä salanimillä: mm. Nurmio itse nimellä Judge Bean Jr., kitaristi Olli Haavisto nimellä Ollie Squeezer ja rumpali Zape Leppänen nimellä Z. de Calvado. Kaikki kappaleet olivat englanninkielisiä.

Käytettyä rakkautta-albumi ilmestyi vuonna 1986, ja se oli jälleen suomenkielinen. Tyyliltään se oli lähempänä iskelmää. Levyn hittikappaleita olivat mm. Miehen elämää ja Ramona. Itse hän kertoo levyä tehdessään halunneensa kritisoida sitä, että hänen kappaleensa otettiin aina hyvin vakavasti, niitä kuunneltiin hartaasti ja teksteiltä odoteltiin aina jotakin syvällistä, siksi hän halusi tehdä kevyemmän levyn myös tekstiensä puolesta ^[6]. Monia tämän levyn kappaleita hän alkoi esittää yksin kitaran säestyksellä tekemillään soolokeikoilla.

Albumi Kuu ilmestyi vuonna 1988. Se oli tyyliltään lähellä bluesia. Levyn ehkä tunnetuin kappale on kuitenkin tango Siihen loppui satumaa.

Tuomari Nurmio keskittyi 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa vaihteeksi kuvataiteisiin ja järjesti näyttelyn ”Erä rypistettyjä, litistettyjä, hakattuja ja maalattuja auton konepeltejä” Helsingissä Galerie Pelinissä. Romutaidenäyttely sai enemmän huomiota mediassa kuin hänen levyjulkaisunsa.

Vuonna 1991 Tuomari Nurmio teki levyn Hullu puutarhuri. Levyllä soittaa kymmenmiehinen torvi- ja lyömäsoitinyhtye, jonka kanssa äänitettiin myös Ylen sisäiseen käyttöön tuotettu albumi Tuomari Nurmio & Hugry Tribal Marching Band (1992)^[11].

Vuonna 1994 ilmestyi WSOY:n kustantama runokirja Karvainen sielu.

Sen jälkeen Tuomari Nurmio paneutui iskelmäperinteeseen levyttämällä muun muassa vanhoja amerikkalaisia ja italialaisia iskelmiä levyllä Karaokekuningas (1995) ja seuraavana vuonna hän esitti isolle tanssiorkesterille sovitettuja versioita omista suomenkielisistä klassikoistaan levyllä Tanssipalatsi.

Suurien orkesterisovitusten jälkeen Tuomari Nurmio yllätti kuulijat jo vuoden kuluttua siirtymällä äärimmäisyydestä toiseen levyllä Luuta ja nahkaa (1997). Karuja tekstejä säestää vain Nurmion soittama säröinen akustinen kitara. Levyn tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluvat jo keikkaklassikoiksi muodostuneet ”Rannanjärvi elää!” ja ”Kova luu”.

Vuosituhannen vaihteessa julkaistulla 1999-levyllä on 2000-luvun helsinkiläisten kapakoiden jukeboksi-hitti ”Tonnin Stiflat”, jonka sanoitus kunnioittaa aitoa 1950-luvun Sörkan ja Kallion alueen puhekieltä, stadin slangia, kuten myös uudemmat laulut ”Bum!Bum!Bum!” ja ”Dumari”. Vuonna 2000 Tuomari Nurmiolle osoitettiin kunniaa hänen 50-vuotisjuhlansa aikoihin valmistuneella tribuuttilevyllä Tuomarin todistajat, jolla esiintyi useita nuoren polven artisteja muun muassa Ville Valo, Jonna Tervomaa, Tehosekoitin, YUP ja Nylon Beat.

2000-luvulla Tuomari Nurmio on etsinyt koko ajan uusia näkökulmia musiikkiinsa. Ennen kuulemattomista lauluista koostuvan Korkein Oikeus -trion kanssa soitetun live-levyn jälkeen ilmestyi Alamaailman Vasarat -yhtyeen säestyksellä tehty itämaista ja helsinkiläistä Kallion kulttuuria yhdistelevä teemalevy Kinaporin Kalifaatti (2005). Taustayhtyeessä on kosketinsoittaja, kaksi sellonsoittajaa, kaksi puhallinsoittajaa ja kaksi lyömäsoittajaa. Seuraavalla levyllä Tangomanifesti (2006) Tuomari Nurmio halusi uudistaa kaavoihin kangistunutta ja paikalleen jäänyttä suomalaista tangoperinnettä. Sillä kuultiin mm. argentiinalaisvaikutteinen milongaversio kappaleesta ”Valo yössä”.

Judge Bone’s Original Monstervision Freakshow oli Tuomari Nurmion studioyhtye, joka julkaisi vain yhden singlen, Welcome to Hellsinki. Single julkaistiin Suomessa järjestettyjen Euroviisujen kunniaksi keväällä 2007. Kappaleen laulusta vastaavat Mr. Lordi, Hanna Pakarinen, Timo Kotipelto, Pasi Rantanen, Jyrki 69 ja Judge Bone eli Tuomari Nurmio, joka on myös säveltänyt ja sanoittanut kappaleen. Kappaleen taustayhtyeessä soittavat mm. levyn tuottaja Nino Laurenne (kitara, taustalaulu) ja Roope Latvala (soolokitara) Single pysyi Suomen singlelistalla neljä viikkoa ja sijoittui parhaimmillaan ensimmäiseksi.^[12][13]

Tammikuussa 2007 nousi Suomessa listaykköseksi Sielun veljet -yhtyeen 17 vuotta aiemmin nauhoittama levy Otteita Tuomari Nurmion laulukirjasta, joka sisältää covereita Nurmion kappaleista. Sielun Veljet sai albumista kultalevyn. Englannin kielellä tehtyjä lauluja sisältävä duo-levy Judge Bone & Doc Hill: Big Bear’s Gate ilmestyi vuoden 2008 keväällä 22-Pistepirkon levymerkillä Bone Voyage. Sen seurauksena Tuomari Nurmio kävi esiintymässä mm. Pariisissa ja Berliinissä Judge Bone nimellä 22-Pistepirkon lämmitysesiintyjänä.

Syksyllä 2009 Nurmio teki lyhyen konserttisalikiertueen kokoonpanolla Tuomari Nurmio ja Hunajaluut. Johanna Kustannus julkaisi lokakuussa 2009 Nurmion 30-vuotisen uran kunniaksi seitsemän cd:n boksin Dumari – raskauttavaa todistusaineistoa 1979–2009. Nurmiolle myönnettiin boksista Emma-gaalan historian ensimmäinen Vuoden Kotimainen Erikoisjulkaisu -Emma.

Vuonna 2010 Tuomari Nurmiolta ilmestyi 4 erilaista DVD-julkaisua ja uusi albumi Paratiisin puutarha, joka julkaistiin CD:nä ja LP:nä lokakuussa 2010. Levy julkaistiin yhtä aikaa Nurmion musiikillisen elämäkerran, Dumari – Kohdusta hautaan ja Paratiisin puutarhaan, kanssa^[14]. Alun perin slangiprojektia varten keväällä 2011 kootusta Dumari ja Spuget -kokoonpanosta tuli hänen toistaiseksi pitkäaikaisin bändiprojektinsa. Bändissä soittaa peruskokoonpanon (Tuomari Nurmio, Mitja Tuurala, Miikka Paatelainen ja Markku Hillilä) lisäksi torvisektio Blosarit (Juho Viljanen, Janne Toivonen ja Antti Hynninen).

Nurmio julkaisi vuonna 2013 albumin Dumari ja Spuget, jonka sanoitukset ovat stadin slangia. Levy myi kultalevyyn oikeuttavat 10 000 kappaletta ja Tuomari Nurmio vastaanotti kultalevyn 12. toukokuuta 2014.^[15]

Seuraavana vuonna bändi julkaisi Dumari ja Spuget bailaa! cd-levyn ja Tavastian lavalla taltioidun ja konsertti-DVD:n samassa paketissa. Vuoden 2015 keväällä Tuomari Nurmio levytti Hoedown-yhtyeen kanssa albumin Tales of Judge Bone, joka sisälsi englanninkielistä materiaalia.

Albumijulkaisu Ihmemaassa vuonna 2016 oli “autenttisen duon” Tuomari Nurmio ja Folk Liisan (Liisa Eskola) yhteinen albumi.^[16]

Dumarillumarei on Tuomari Nurmion 24. studioalbumi, joka julkaistiin 28. huhtikuuta 2017 levymerkillä Sony Music. Albumin vinyylipainos julkaistiin 12. toukokuuta 2017.^[17] Levy nousi Suomen virallisella listalla parhaimmillaan sijalle 6.^[18]

Nurmiolla diagnosoitiin tammikuussa 2024 eturauhasen syöpä, johon hän on saanut elokuun loppuun saakka kestävää testosteronia ehkäisevää estrogeenihoitoa ja sädehoitoa. ^[19]

Musiikkilehti Soundin (numero 3/2005) kriitikkoäänestyksessä ”Kaikkien aikojen 50 parasta albumia” Kohdusta hautaan valittiin kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi rockalbumiksi. Punainen planeetta oli äänestyksen kahdeksas sekä Maailmanpyörä palaa ja Lasten mehuhetki sijoilla 14. ja 15.^[20]

Kultalevyn Nurmio on saanut levyistään Kohdusta hautaan, Käytettyä rakkautta^[21], Tuhannen kapakan lauluja ja Dumari ja Spuget.^[15]

Tuomari Nurmio on saanut Juha Vainion sanoittajapalkinnon vuonna 1999,^[22] ja ainoana rock-muusikkona Eino Leinon palkinnon vuonna 2003^[23], sekä Teosto-palkinnon Kinaporin kalifaatti -levystään vuonna 2005^[24].

Näiden lisäksi hän on saanut muita tunnustuksia:

• G. Pula-aho -patsas. Palkinto luovutettiin Leo Jokela Boozing Societyn 10-vuotisjuhlissa Bottalla Leo Jokelan syntymäpäivänä 24. tammikuuta 2003.^[25]

• Soundi-palkinto. Rocklehti Soundi jakoi 30-vuotispäivänsä kunniaksi 18. maaliskuuta 2005 ensi kertaa Soundi-palkinnon merkittävälle musiikintekijälle. Tunnustuksen sai Tuomari Nurmio.^[26]

• Erikois-Emma. Maaliskuussa 2009 Tuomari Nurmio sai elämäntyöstään erikois-Emman ^[27].

• Emma-palkinto. Helmikuussa 2010 Tuomari Nurmio sai vuoden 2009 kotimainen erikoisjulkaisu Emma-palkinnon boksista Dumari – Raskauttavaa todistusaineistoa 1979–2009.^[28]

• Helsinki-mitali. Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta 2011 Tuomari Nurmiolle myönnettiin Helsinki-mitali.^[29]
• Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun vuoden sykkiläinen 2013^[30]
• Helsingin yliopiston vuoden alumni 2016.
• taiteilijaeläke 2018^[31]
• Suomen Mensan vuoden 2022 Mensa-palkinto. ^[32]

• Tuomari Nurmio ja Köyhien ystävät – Kohdusta hautaan (vinyyli-LP: Johanna JHN 2001), 1979, (CD: Johanna JHNCD 2001), 1988, (re-masteroitu CD: Johanna JHNCD 2001), 2000, (35-vuotis juhlapainos vinyyli-LP: Johanna JHN 2001), 2014

• Tuomari Nurmio ja Viides kolonna – Maailmanpyörä palaa (Johanna JHN 2009), 1980, (Johanna JHNCD 2009), 1988, (re-masteroitu Johanna JHNCD 2009), 2003
• Tuomari Nurmio – Lasten mehuhetki (Johanna JHN 2041), 1981, (Johanna JHNCD 2041), 1988
• Tuomari Nurmio – Punainen planeetta (Johanna JHN 3005), 1982, (Johanna JHNCD 3005), 1989
• Meatballs – Meet the Meatballs (Beta 4008), 1984
• Tuomari Nurmio – Käytettyä rakkautta (Megamania MGM 2004), 1986, (Megamania MGMCD 2004), 1986
• Tuomari Nurmio – Kuu (Megamania MGM 2015), 1988, (Megamania MGMCD 2015), 1988
• Tuomari Nurmio & Hugry Tribal Marching Band (YLE CDY 86), 1992
• Tuomari Nurmio – Hullu puutarhuri (Herodes HEROLP 04), 1992 (Herodes HEROCD 04), 1992
• The Barnhill Boys – Hillbilly Spacecraft (Parlophone 7243-8 28433 2), 1994, (Tuomari Nurmiota englanniksi)
• Tuomari Nurmio – Karaokekuningas (Herodes EMI 7243 8 33354 2 8), 1995
• Tuomari Nurmio – Tanssipalatsi (Herodes EMI 7243 8 38248 2 3), 1996
• Tuomari Nurmio – Luuta ja nahkaa (Johanna 10001 20802), 1997
• Tuomari Nurmio – 1999 (Megamania 1000 121052), 1999
• Tuomari Nurmio ja Korkein Oikeus (Megamania 1000 121772), 2002
• Tuomari Nurmio & Alamaailman Vasarat – Kinaporin kalifaatti (Pyramid 1000 231382), 2005
• Tuomari Nurmio & Kongontien Orkesteri – Tangomanifesti (Pyramid RAMCD 3147), 2006
• Judge Bone & Doc Hill – Big Bear’s Gate (Bone Voyage Records Bone-0082), 2008
• Tuomari Nurmio – Paratiisin puutarha (Ratas Music Group RATAS0310), 2010
• Tuomari Nurmio – Dumari ja Spuget (Ratas Music Group RATAS0513), 2013
• Tuomari Nurmio – Dumari ja Spuget bailaa! (Ratas Music Group RATAS0214), 2014, (cd ja konsertti-dvd)
• Tuomari Nurmio & Hoedown – Tales of Judge Bone (Sony), 2015
• Tuomari Nurmio & Folk Liisa – Ihmemaassa (Sony), 2016
• Tuomari Nurmio — Dumarillumarei (Sony), 2017
• Dumari ja Spuget – Usvaa putkeen (2019)
• Tuomari Nurmio – Maailman onnellisin kansa (2021)
• Tuomari Nurmio & Knucklebone Oscar – Believe It Or Not (2022)
• Tuomari Nurmio & FOLX – Rajaseudun laki (Vallila Music House 6430072511236), 2023

• Valitut Palat (Polarvox LJLP 1016), 1982
• Valitut (Polarvox LJLP 1016), 1982 (Sama kuin edellinen, mutta nimi vaihdettiin, koska Valitut Palat -aikakauslehti närkästyi siitä)
• Lasten mehuhetki + Kohdusta hautaan (Kasino KASIN-6), 1984
• Extra (Euros EXLP-1), 1989, (Euros EXCD-1), 1989
• 24 karaattia (Pyramid RAMI 3033), 1990, (Pyramid RAMCD 3033), 1990
• Lauluja rakastamisen vaikeudesta (Megamania 1000 121242), 1999
• Lemmenloruja (Herodes EMI 7243 5 22639 2 9), 1999
• Suomi huiput – 20 hittiä (EMI 7243 592296 2 1), 2003
• Tuhannen kapakan lauluja (Megamania MGMCD 2212), 2005
• Dumari – raskauttavaa todistusaineistoa 1979–2009 (Megamania MGMCD 2255), 2009 (sisältää 7 CD:tä)

• Eri esittäjiä – Metropolis (1980)
• Pedro's Heavy Gentlemen (1980)
• Hasse Walli (1981)
• Eri esittäjiä – Paljaat uneksijat (1987)
• Eri esittäjiä – Sunnuntaina sataa aina (1989)
• Eri Esittäjiä – 1990 (1990)
• Pedro's Heavy Gentlemen – Reggae (1997)
• Olli Haavisto – Pysäkkimusiikkia (2002)
• Eri esittäjiä – Cash Only A Tribute To Johnny Cash (2002)
• Eri esittäjiä – Takorautaa (2002)
• Eri esittäjiä – Mielenrauhaa – Aki Sirkesalon musiikkia (2005)
• Eri esittäjiä – Synkkien laulujen maa (2006)
• Breadmachine – Under the Greenwood Tree (2007)
• Eri esittäjiä – Miehen työ – Soundtrack (2007)
• Eri esittäjiä – Sanat Jukka Virtanen (2008)
• Ajattara – Joululevy (2009)
• Eri esittäjiä – Ipanapa Talvilaulut (2009)
• Korpiklaani – Ukon Wacka (2011)
• Stadin kadonneet – On rookis kalsa hima (2016)
• Knucklebone Oscar – Judge Meets the King (2018)

• Tuomari Nurmio, Ismo Alanko, Jarkko Martikainen ja Timo Rautiainen: Heinola Sinfonietta – Rock 2005 (23.08.2006)
• Tuomari Nurmio feat. Judge Bone & Dr. Liza: Vastavirta-klubi (15.08.2010)
• Dumari – Elää, potkii ja puree! (2DVD, 01.09.2010)
• Stadilaista tangoa etsimässä (dokumentti-elokuva, 12.11.2010)
• Hotelli Voodoo, Janne Kuusen ohjaama musikaali, (tv-elokuva 17.11.2010)
• Toivon tuolla puolen, musiikkirooli Aki Kaurismäen elokuvassa, 2017

• Kuviteltuja klassikkoja 1: Kuuluisan kertojan parhaat biisit. (Nuottikirja) Helsinki: Love Kustannus, 1988. ISBN 951-9377-13-1
• Lindfors, Jukka ym. (toim.): Tuomari vastoin tahtoaan: Todistusaineistoa tuomari Nurmion varhais-vuosilta. Helsinki: Odessa, 1990. ISBN 951-9178-42-2
• Karvainen sielu. Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19980-X
• Jukka Lindfors, Markku Salo ja Raimo Pesonen: Dumari – Kohdusta hautaan ja Paratiisin puutarhaan (musiikillinen elämäkerta, 2010)
• Tuhannen ja yhden kapakan lauluja – 132 biisiä (nuottikirja, 2013)
• Tuomari Nurmio: Vinoja sanoja. Laulujen lyriikat. Like, 2020. ISBN 978-951-1-36708-6

• Luettelo Tuomari Nurmion kappaleista

• Virallinen sivusto
• Epävirallinen sivusto
• Ylen Elävä arkisto: Tuomarin tummat laulut
• Tuomari Nurmio esittelee sikarilaatikko-kitaraansa
• Tuomari Nurmio esittää kappaleen "Ramona" Hittimittari-ohjelmassa 14.01.1987 Yle Areena