Wikipedia

Ismo Alanko

suomalainen laulaja

Ismo Kullervo Alanko (s. 12. marraskuuta 1960 Kerava)[1] on suomalainen laulaja-lauluntekijä. Alanko on toiminut muun muassa Hassisen koneen, Sielun Veljien ja Ismo Alanko Säätiön keulahahmona.

Ismo Alanko
Ismo Alanko Ruisrockissa heinäkuussa 2009
Ismo Alanko Ruisrockissa heinäkuussa 2009
Henkilötiedot
Koko nimi Ismo Kullervo Alanko
Syntynyt12. marraskuuta 1960 (ikä 64)
Kerava
Ammatti laulaja-lauluntekijä
Muusikko
Taiteilijanimi Jari Kullervo
Kullervo Kivi
Toomas Est
Aktiivisena 1975–
Tyylilajit rock, pop, punk
Soittimet kitara, basso, sello, piano
Yhtyeet Hassisen kone, Sielun Veljet, Ismo Alangon radio, Sössölandian kultakurkut, Neljä Baritonia, Ismo Alanko Säätiö, Ismo Alanko Teholla, Pohjonen Alanko
Levy-yhtiöt Hilse-levyt, Poko Rekords, Seal on Velvet, Fullsteam Records, Svart Records
Aiheesta muualla
www.ismoalanko.com

Elämä ja ura

muokkaa

Muusikoksi kehittyminen

muokkaa

Lapsena Alanko kuunteli paljon äitinsä Anna-Liisa Alangon runonlausuntaa, ja epäileekin tämän vaikuttaneen suuresti siihen että hänestä tuli ”laulava runoilija”. Ismo Alanko soitti aluksi selloa mutta lopetti harrastuksensa kahdeksan vuoden jälkeen, koska ”olisi täytynyt alkaa harjoitella”.[2]

Alle 15-vuotiaana Alanko teki jo omia kappaleita, ja hänen yhtyeensä The Unemployed, Sight ja Kuulovaurio soittivat useilla keikoilla. Sight pääsi hopealle rockin SM-kisoissa progressiivisen rockin sarjassa. Varhaisista vaikutteistaan Alanko on maininnut muun muassa Hurriganesin levyt Rock And Roll All Night Long ja Roadrunner, yhtyeet Deep Purple ja Jethro Tull sekä artistit John Lennon, Alice Cooper ja David Bowie[3].

Lukion jälkeen Alanko matkasi Tukholmaan työskentelemään siivoojana ja apurina rakennuksilla. Kuultuaan uutta suomalaista rockia Alanko päätti palata Joensuuhun perustaakseen yhtyeen, ja Hassisen kone sai alkunsa. Tukholmassa Alanko tapasi myös ensi kertaa basisti Jouko Hohkon, jonka hän sittemmin otti mukaan Sielun Veljet -yhtyeeseensä.

Ammattilainen

muokkaa

Ismo Alanko tuli tunnetuksi yhtyeessä Hassisen kone, joka voitti Rockin Suomen-mestaruuskisojen uusi aalto -sarjan vuonna 1980. Musiikkityylinä oli aluksi uuden aallon punk, mutta jo kolmannella levyllä yhtyeen tyyli oli vaihtunut yksinkertaisesta ilmaisusta monimutkaiseen. Kolmannen levyn jälkeen Hassisen kone hajosi ja Alanko perusti uuden yhtyeen, Sielun Veljet. 1990-luvun alussa Alanko teki neljä soololevyä ja keikkaili erilaisten yhtyeiden kanssa (ainakin Ismo Alanko ja Yhtye, Ismo Alanko ja Tuonelan lukio, Ismo Alanko ja Puusta pudonneet sekä Ismo Alanko ja Vapaat soittajat). Lisäksi hän teki 1990-luvun puolessa välissä yksin keikkoja nimellä Ismo Alanko Yksin. 1990-luvun puolivälissä hän perusti Ismo Alanko Säätiön, joka toimi vuoteen 2006. Vuonna 2007 Alanko perusti jälleen uuden yhtyeen, nimeltään Ismo Alanko Teholla, johon kuului hänen lisäkseen vain yksi jäsen, lyömäsoitintaiteilija Teho Majamäki. Poko Rekordsilla kaikki Ruuhkainen taivas -albumiin asti julkaissut Alanko solmi vanhan päätyttyä uuden sopimuksen Fullsteam Recordsin kanssa. Yhteistyö alkoi vuonna 2008 Blanco Spirituals -albumilla.

Vuonna 2011 Sielun Veljet teki paluun. Yhtye julkaisi uuden kappaleen ja esiintyi.

Alangon laululyriikoita on ilmestynyt kahtena kirjana: valikoima Rakkaus on ruma sana ilmestyi 2004 ja kaikkien laulujen tekstit sisältävä Sanat vuonna 2011. Alanko on myös säveltänyt musiikkia muutamaan elokuvaan, teatteriesitykseen ja televisiosarjaan.

Alangosta ilmestyi lokakuussa 2021 Katja Ketun kirjoittama elämäkertakirja Ismo Alanko.[4]

Palkintoja ja kunnianosoituksia

muokkaa

Urallaan Ismo Alanko on saavuttanut 16 kultalevyä ja kahdeksan platinalevyä. Alanko on saanut myös Juha Vainion sanoittajapalkinnon (2003),[5] kaksi Emma-patsasta vuoden miessolistina (1998 ja 2002) sekä Erikois-Emman vuonna 2001. Lisäksi Ismo Alanko Säätiön levy Pulu sai Vuoden albumi -Emman vuonna 1998.

Alanko sai valtion säveltaidetoimikunnan viisivuotisen apurahan syksyllä 2009.[6] Vuonna 2019 hänet vihittiin Itä-Suomen yliopiston filosofian kunniatohtoriksi.[7]

 
Ismo Alangon tähti Tampereen Tähtikadulla.

Alanko sai oman tähden Tampereen Tähtikadulle vuonna 2020.[8]

Yksityiselämä

muokkaa

Kaikki Alangon sisarukset ovat musiikkialalla: Ilkka Alanko vaikuttaa Neljä Ruusua -yhtyeessä, Petri Alanko oli Radion sinfoniaorkesterin soolohuilisti[9] ja Satu Alanko-Rautamaa on Helsingin kaupunginorkesterin viulisti. Alangon äiti oli kulttuurivaikuttaja, tohtori, opetusneuvos, kirjailija ja lausuntataiteilija Anna-Liisa Alanko (1935–2018)[10] ja isä Voitto oli pankinjohtaja.[11]

Alanko oli vuosina 2008–2015 naimisissa näyttelijä Kirsti Kuosmasen kanssa.[12] Vuonna 2019 hän meni naimisiin kuvataiteilija Johanna Sipilän kanssa.[13]

Diskografia

muokkaa
Pääartikkeli: Ismo Alangon diskografia
Soolotuotanto
Ismo Alanko Säätiö
Ismo Alanko Teholla
Ismo Alanko & Oulu Sinfonia
Pohjonen Alanko
  • Voice of Northern Lowland (2022)

Kirjat

muokkaa
  • Alanko, Ismo: Rakkaus on ruma sana: Valitut laulutekstit. (Tarinat kirjasi Timo Ernamo) Helsinki: Johnny Kniga, 2004. ISBN 951-0-28972-8
  • Alanko, Ismo: Sanat. (Kaikkien laulujen tekstit) Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-37161-9

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Ismo Alangon syntymäpaikasta kummia ristiriitaisuuksia – mikä on totuus? Keski-Uusimaa. Viitattu 13.03.2016.
  2. ↑ Peter von Bagh: Lähikuvassa – Hassisen kone (1983)
  3. ↑ Ismo Alango puhuu David Bowiesta 11.1.2016. Ismo Alangon virallinen facebook-sivu. Viitattu 2.4.2016.
  4. ↑ Kirja: Ismo Alangon pitkä liitto päättyi karusti – ryyppyputken jälkeen odotti tyhjä koti www.iltalehti.fi. Viitattu 26.10.2021.
  5. ↑ Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinto Ismo Alangolle Selvis-lehti 03/2003. Elvis ry. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 12.10.2015.
  6. ↑ Ismo Alanko sai valtion säveltaideapurahan 21.9.2009. YLE Uutiset. Viitattu 11.9.2010.
  7. ↑ Yliopisto vihkii Ismo Alangon kunniatohtoriksi Karjalainen. 10.12.2018. Viitattu 10.12.2018.
  8. ↑ Tampereella laitettiin taas tähtiä katuun – Yleisöltä 3500 ehdotusta, kuusi valittiin 8.10.2020. Tamperelainen. Arkistoitu 1.6.2023. Viitattu 31.7.2023.
  9. ↑ h.fi
  10. ↑ Kulttuurivaikuttaja Anna-Liisa Alanko on kuollut – poika Ilkka Alanko: ”Sairaus eteni nopeasti” Ilta-Sanomat. 31.1.2018. Viitattu 1.2.2018.
  11. ↑ Sillanpää, Anna: Ismo Alanko: ”Vanhemmuudessa voi vain epäonnistua – en tiedä yhtään, miten olen isänä pärjännyt” Kodin Kuvalehti. 19.10.2017. Viitattu 23.10.2019.
  12. ↑ Vehmas, Ilona: Ismo Alangolle avioero - näyttelijävaimo muutti uuteen kotiin marraskuussa Iltalehti.fi. 16.2.2015. Viitattu 12.10.2015.
  13. ↑ Rodriguez, Anni: Ismo Alanko meni naimisiin karjalainen.fi. Viitattu 24.10.2019.

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ismo Alanko.
Hassisen kone
Studioalbumit

Täältä tullaan Venäjä • Rumat sävelet • Harsoinen teräs • High Tension Wire

Kokoelmat

1980–82 • Poko klassikot • Historia 1980–82 • Tarjolla tänään: Hassisen kone • Jurot nuorisojulkkikset – koko tuotanto, koko tarina 1980–1982 • Klassikot

Livealbumit

Tuuliajolla (eli ballaadeja Saimaalta) • 20 vuotta myöhemmin – live 2000 • 40 vuotta myöhemmin - Ratinan stadion 2022

Singlet

Hassisen kone • Rappiolla • Jurot nuorisojulkkikset • On jouluyö, nyt laulaa saa • Hiljaa virtaa veri

DVD:t

Hassisen Kone - 20 vuotta myöhemmin • Saimaa-ilmiö

Katso myös

Luettelo Hassisen Koneen kappaleista

Sielun Veljet
Studioalbumit
EP:t
Livealbumit
Kokoelmat
Musiikkiboksit

Musta laatikko

Tribuuttialbumit

Säkenöivää voimaa

DVD:t

Sielun Veljet DVD

Katso myös

L'Amourder

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ismo_Alanko&oldid=22765471”